Kissa ja kissanpentu eivät tule toimeen keskenään. Ideoita?

Muutettiin noin 9 kuukautta sitten miesystävän kanssa uuteen asuntoon. Mukana tuli totta kai myös hänen kissansa Lissu. Lissu on villin kulkukissan pentu Väli-Amerikasta missä mies oli töissä muinoin. Vaikka Lissu ja muut pennut otettiin asumaan ihmisten luokse jo reilun viikon ikäisinä, on Lissu silti aika epäileväinen ihmisiä ja muita eläimiä kohtaan. Lissu kuitenkin tykästyi minuun aika nopeasti ja sain silittää ja nostaa syliin. Muutaman kerran Lissu on jopa tullut viereeni nukkumaan tai puskenut. Melkein kenelle tahansa muulle Lissu sähisee ja saattaa jopa purra jos edes yrittää koskea. Lissu ei esimerkiksi anna hyvien ystäviemme koskea itseensä vaikka ystävät käyvät meillä usein. Tämä on kaikki ihan ok. Kukaan ei ikinä väkipakolla mene silittelemään Lissua.

Itse olen halunnut pitkään ottaa oman kissan. Viimeisin kissa kuoli kun olin teini eivätkä vanhemmat halunneet ottaa toista ja sitten aikuisiällä ei ollut aiemmin mahdollisuutta. Keskustelimme tästä usein ja mieskin oli sitä mieltä, että olisi kiva ottaa toinen kissa. Ajattelimme, että se voisi tehdä hyvää Lissullekin, koska Lissun aiemmat kokemukset muista kissoista ovat huonoja. Tulimme sitten siihen tulokseen, että otetaan pentu, niin Lissun ei tarvitse tuntea itseään uhatuksi.

Pentu tuli marraskuussa ja esittelimme kissat toisilleen hyvin varovasti. Peetu, uusi pentu, vietti ensimmäiset kaksi viikkoa suljetun oven takana olkkarissa. Ideana siis ensinnäkin, että pentuun tarttuu kodin tuoksu. Ensimmäisen viikon jälkeen syötimme molempia samaan aikaan oven molemmin puolin ja raotimme ovea pikkuhiljaa enemmän auki kerta kerrasta. Tässä sideana se, että toisen kissan tuoksu yhdistyy johonkin positiiviseen eli ruokailuun. Lissu tuntui aluksi olevan melkein peloissaan, mutta Peetu oli nopeasti vain tosi kiinnostunut Lissusta. Annoimme myös loppua kohden Peetun tutkia muuta taloa sillä aikaa kun Lissu oli toisessa huoneessa.

Varsinainen ensimmäinen kontakti sujui ihan hyvin. Molemmat nuuhkivat hieman toistensa naamaa, mutta Lissu ärähti nopeasti ja käveli pois. Emme odottaneetkaan mitään nopeaa ystävystymistä, joten edistys oli jo hyvä. Mutta siihenpä tuo tuntui tyssäävän. Peetu haluaisi ihan hirveästi leikkiä Lissun kanssa, mutta Lissu sähisee ja murisee joka kerta kun Peetu tulee tervehtimään. Puhumattakaan siitä jos Peetu yrittää leikkiä. Tervehtimään tullessaan Peetu on aina ystävällinen. Häntä pystyssä ja osoittaa vähän eteenpäin silleen ku kissoilla on ku lähestyvät ystävällisesti.

Reviirikiistasta ei ole kyse. Lissu ei ole kertaakaan yrittänyt ajaa Peetua pois tai käynyt tämän kimppuun, mutta murisee aina kun Peetu tulee liian lähelle. Peetu taas ei millään ymmärrä, ettei Lissu halua leikkiä ja että Lissun hätyyttely-yritykset eivät ole leikkiä. Lissu siis saattaa huitaista Peetua tassullaan jos Peetu on liian päällekäyvä. Kynsiä Lissu ei kuitenkaan koskaan käytä. Joskus Lissu saattaa kumminkin raapaista ihmistä joka yrittää koskea. Lissu myös sähisee Peetulle, jolloin Peetu yleensä kellahtaa kyljelleen massu paljaana eli Peetu kumminkin tuntuu ainakin jonkin verran kunnioittavan Lissun asemaa.

Yleensä Lissu haluaa vain poistua tilanteesta. Valitettavasti jos Lissu juoksee toiseen huoneeseen, niin Peetu juokee perässä.

Emme halua jättää kissoja keskenään kun emme ole kotona jotta Lissu saa olla rauhassa, joten yleensä suljemme Lissun keittiöön, koska se tuntuu olevan Lissun suosikkipaikka. Lissu tuntuu myös viihtyvän keittiössä öisin.

JATKUU seuraavassa viestissä