Lue keskustelun säännöt.
Nykyään alkanut ahdistaa miehen asunnolle meneminen
16.02.2017 |
5 vuoden ajan suhde on ollut sitä, että suurin osa ajasta vietetään miehen asunnolla. Miehen asunto on aina ollut vähän likainen. Mies ei esim. pese vessan lattioita ollenkaan, jolloin siellä on roskaa ja likaa joka paikassa. Lavuaarit ja wc-pöntto hirveässä kunnossa. Pyykit aina pyykkikorissa ja pahimmillaan seisonut siellä joskus yli puolivuotta. Sen oma makuuhuone on helvetinmoinen järkytys. Roskaa ja ruokatahroja lattialla. Isot pölykerrokset lipastojen ja kirjoituspöydän tasoilla. Vaatteita pitkin lattioita.
Ja aina kun menen miehen luokse, niin se tarkoittaa sitä, että minä siivoan kaiken tämän paskan. Nyt jotenkin tuntuu, että alkaa mitta tulla täyteen. En jaksa enää sitä siivoamista, kun menen sinne. Ja sitten jos laitan miehen siivoamaan siellä ja minä istahdan alas niin hän alkaa valittamaan, kun laiskottelen vain enkä auta. Ja ne kaikki vaatteet ja sotkut on täysin miehen aikaan saamia. Kenties mies tottunut, että olen ilmainen siivouspalvelu?
Meille on tulossa vauva kesällä ja suunniteltiin yhteenmuuttoa, mutta tämän ahdistuksen myötä peruin koko suunnitelman ja päätin hakea ainoastaan omaa asuntoa. Asutaan siis eri paikkakunnilla minun opintojen takia ja minun on tarkoitus muuttaa entiselle asuinpaikkakunnalleni takaisin, jossa mies asuu.
Minun olisi tarkoitus mennä miehen luokse nyt 2 viikon päästä, kun minun työpaikkani, jossa teen opiskeluiden sivussa keikkaa on hänen asuntonsa vieressä ja siitä pääsisi nopeasti töihin. Mutta vittu kun ahdistaa mennä. Tiedän, että paskaläävä oottaa ja saan taas hinkata ja pestä. Eikä oo muutakaan paikkaa majailla tuolla paikkakunnalla, jos töihin haluan mennä tuolloin. Ehkä perun vaan työvuorot :(
Kommentit (27)
Missä noita törkymöykkyjä oikein on tarjolla? Entä missä noita noin pitkäpinnaisia palvelualttiita naisia? Jos minun miesystäväni sikailisi kuvailtuu malliin, niin turha hänen olisi kuvitella, että suostuisin hänen kanssaan seksiä harrastamaan. Jos asunto on kuin kaatopaikka, niin ei se mies itsekään ole sen siistimpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainut selitys miksi AP on tuollaista miestä katsellut 5 vuotta ja vauvankin pistänyt aluille on se että mies on erittäin hyvännäköinen.
Nyt ei enää ulkonäkökään riitä hermoja lohduttamaan ja suhde etenee kohti loppuaan.
Tämän porsaan kanssa olet ollut yhdessä viisi vuotta ja vielä laitoitte geenit jakoon? Voi hyvä luoja.
ihanoikeesti kirjoitti:
Meillä ihan sama juttu, ei tosin perheenlisäystä tulossa eikä aikomustakaan... asutaan eri paikkakunnilla ja ei tunnu reilulta, että oltaisiin aina mun luona, mutta tämä saa**rin läävä! Todella ahdistaa joka päivä joka sekunti. Siivousurakka on ihan mahdoton minulle yksin, pitäisi tyyliin pestä seiniä ja kattoa myöten koko asunto, mitä en pääse edes aloittamaan, koska kämppä on niin tukossa kaikenlaisesta epämääräisestä krääsästä, mille ei löydy paikkaa eikä miestä itseään kiinnosta käydä läpi. Olen ihan tosissaan miettinyt, että heitän pokkana tavaraa sitten itse menemään, huutakoot minkä tahtoo, ehkä (tuskin) oppisi hoitamaan oman tonttinsa sitten.
Muille vastanneille: mielenkiintoista, että heitätte parisuhteen menemään pelkästään sotkun takia. Mahtaa olla hyvät markkinat.
Pelkästään sotkun takia? Kyllähän tuollainen siivottomuus kertoo ihmisestä paljon- eikä mitään hyvää. Kun itse on siisti ihminen ja hoitaa asiansa niin monta nkä ihmeen takia lähtisi suhteeseen sottapytyn kanssa? Kyllähän ei tarvitse mikään Einstein olla, että ymmärtää siitä tulevan loputon riidan ja valituksen aihe suhteessa. Jos aikuinen ihminen ei osaa itse pitää kämppään sä kunnossa niin turha sitä on lähteä kouluttamaan. Toisten pskoja en siivoamaan ryhdy ,mikäli se itse ei pistä tikkua ristiin asian eteen. Ilmeisesti osa meistä on sen verran hyväosaisia, että ei ihan mihin tahansa tuolloin tyytyä.
ihanoikeesti kirjoitti:
Meillä ihan sama juttu, ei tosin perheenlisäystä tulossa eikä aikomustakaan... asutaan eri paikkakunnilla ja ei tunnu reilulta, että oltaisiin aina mun luona, mutta tämä saa**rin läävä! Todella ahdistaa joka päivä joka sekunti. Siivousurakka on ihan mahdoton minulle yksin, pitäisi tyyliin pestä seiniä ja kattoa myöten koko asunto, mitä en pääse edes aloittamaan, koska kämppä on niin tukossa kaikenlaisesta epämääräisestä krääsästä, mille ei löydy paikkaa eikä miestä itseään kiinnosta käydä läpi. Olen ihan tosissaan miettinyt, että heitän pokkana tavaraa sitten itse menemään, huutakoot minkä tahtoo, ehkä (tuskin) oppisi hoitamaan oman tonttinsa sitten.
Muille vastanneille: mielenkiintoista, että heitätte parisuhteen menemään pelkästään sotkun takia. Mahtaa olla hyvät markkinat.
Onko se parisuhde sit niin hyvä jos palstalla kiroilet ukon sotkuisuutta? Valintoja siis, kun niitä vähemmän sotkuisia miehiäkin on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ihanoikeesti kirjoitti:
Meillä ihan sama juttu, ei tosin perheenlisäystä tulossa eikä aikomustakaan... asutaan eri paikkakunnilla ja ei tunnu reilulta, että oltaisiin aina mun luona, mutta tämä saa**rin läävä! Todella ahdistaa joka päivä joka sekunti. Siivousurakka on ihan mahdoton minulle yksin, pitäisi tyyliin pestä seiniä ja kattoa myöten koko asunto, mitä en pääse edes aloittamaan, koska kämppä on niin tukossa kaikenlaisesta epämääräisestä krääsästä, mille ei löydy paikkaa eikä miestä itseään kiinnosta käydä läpi. Olen ihan tosissaan miettinyt, että heitän pokkana tavaraa sitten itse menemään, huutakoot minkä tahtoo, ehkä (tuskin) oppisi hoitamaan oman tonttinsa sitten.
Muille vastanneille: mielenkiintoista, että heitätte parisuhteen menemään pelkästään sotkun takia. Mahtaa olla hyvät markkinat.
Pelkästään sotkun takia? Kyllähän tuollainen siivottomuus kertoo ihmisestä paljon- eikä mitään hyvää. Kun itse on siisti ihminen ja hoitaa asiansa niin monta nkä ihmeen takia lähtisi suhteeseen sottapytyn kanssa? Kyllähän ei tarvitse mikään Einstein olla, että ymmärtää siitä tulevan loputon riidan ja valituksen aihe suhteessa. Jos aikuinen ihminen ei osaa itse pitää kämppään sä kunnossa niin turha sitä on lähteä kouluttamaan. Toisten pskoja en siivoamaan ryhdy ,mikäli se itse ei pistä tikkua ristiin asian eteen. Ilmeisesti osa meistä on sen verran hyväosaisia, että ei ihan mihin tahansa tuolloin tyytyä.
Mutta pitäsikö tässä kohtaa jo osata ajatella, että syy miksi olen itse sinkkuna johtuu siitä, ainakijnosaksi siitä että en ole osannut ja kyennyt tarjoamaan kumppanille tarpeeksi haastetta ja sisältöä elämään, kun ei ole ollut tarjota hänelle siivotonta kämppää siivottavaksi ja pesemättömiä pyykkejä pyykättäväksi jne. Kun ilmeisesti tällaisista asioista osa saa isompiakin kiksejä, kun tässäkin keskustelussa aloittaja kertoi jaksaneensa tällaista useita vuosia. Ja pian tuli toine kertomaan, että hänellä tai heillä sama juttu. -
Ei vaan oikeasti en tiedä pitsikö minun kokea kateutta vai sääliä näitä kotaan, jotka moiseen suhteeseen ovat alkaneet ja halunneet siinä pysyä. Vaikka enhän minä tiedä millainen kultakimpale ja ylen arvokas heidän kumppaninsa muutoin on. Olisi kyllä kiintoisaa tietää, että mitä nämä piirteet tai ominaisuudet sitten on.
Onko sinulle kokonaan vierasta, että myös sinkkuna voi elää monin tavoin hyvää ja laadukasta elämää? Vai pitäisikö tässä kohtaa tuntea kateutta siitä ettei ole tullut hankkineeksi itselle ilmaista siivoajaa; tällaiset "uhrautujat" vain taitavat olla nykyisin aika harvassa; koska tuskin olen ainoa joka valitsee mieluummin sinkkuuden.