Kaikki kaverini on miehiä, ja se onkin nyt ongelma uudessa parisuhteessa.

Oiih kyllä mä olen nyt niin spessi niin spessi vittu 33 ja mainostan vieläkin kuinka en leikkinyt nukeilla! Älä nyt viitsi. Sitä miestä mikään häiritse.

Vierailija kirjoitti:

Olen 33-vuotias nainen, ja seurustellut uuden miehen kanssa puolisen vuotta. Suhde on hyvä ja tykkään tosi paljon tästä miehestä. Ongelmaksi on kuitenkin noussut ystäväpiirini. Kaikki kaverini ovat nimittäin miespuoleisia. En oikein tiedä miksi niin on, olen miesvaltaisella alalla ja opiskellessa ym vaan ympärillä oli lähinnä miehiä joihin ystävystyä ja muutenkin olen itse aika tekninen tyyppi niin keskustelunaiheita miesten kanssa riittää. Mutta jo lapsena tykkäsin enemmän leikkiä poikien kanssa kuin nukkeleikkejä.. Mutta se ei ole nyt se pointti vaan se, että tämä uusi mies ei oikein osaa suhtautua asiaan. Hän ei siis yritä kieltää minua tapaamasta ystäviä eikä ainakaan sano olevansa mustasukkainen, mutta selvästi asia jotenkin vaivaa häntä. Olen yrittänyt tutustuttaa häntä kavereihini, mutta ei se auta kuin vähän. Tavallaan ymmärrän miestä siinä että voi olla epämukava olo asiasta, ja vähemmän läheisiin kavereihini olen vähentänyt yhteydenpitoa ja mies saa nähdä kaikki viestit mitä laitan jne ihan avoimuuden vuoksi ettei se vaan keksisi että salaan muka jotain. Mutta en voi luopua kaikista ystävistäni, se ei olisi oikein. Mutta mitähän tässä nyt pitäisi tehdä..

Ihmeellisempää jos ei vaivaisi,ne kaverisi haluavat p...

Minulla oli tuo ongelma. Luulen että miehen huono itsetunto. Tein sen virheen että pysyin miehen kanssa ja aloin nähdä vähemmän kavereita. Lopulta minulla ei vuosien perästä tietysti ollut enää kavereita. Mies ei ollut tietenkään yhtään enemmän joustava eikä vähemmän mustasukkainen, minulla ei vain ollut enää ystäviä joten olin jumissa miehen kanssa. Ero tuli lopulta, nyt ei ole miestä eikä ystäviä. Älä mene samaan halpaan. Jos mies ei tajua ystäviäsi, ei hän tajua sinusta paljon muutakaan.

Pyydä ystäviäsi kasvattamaan pitkät hiukset ja käyttämään huulipunaa.

Mies on epävarma, veikkaan että hänellä ei sitten niinpaljon naispuolisia kavereita ole? Olen ainakin huomannut, että jos ei ole itse kokenut semmoista "bro-sis-suhdetta" kaverin kanssa, niin saattaa vähän suhtautua epäilevästi siihen. You know, kaikki tuntematon pelottaa, siellä voi olla mörköjä kun ei itse paremmin tavallaan tiedä.

Minusta sinä olet ottanut jo paljon huomioon miestä, yrittäny tutustuttaa, näyttänyt viestit, pysyt täysin avoimena ihmisenä. Ja hyvää on myös, ettei mies sinua käske valitsemaan ystävien ja sinun väliltä.

Kun näette porukalla, sinun kaverit ja miehesi, niin juttelevatko kaverisi miehelle ja yrittävät tutustua sinuun? Voisi myös ehkä olla helpompi tutustua ns. "one on one", eli ei mihinkään isoihin juhliin jossa on iso, tiivis kaveriporukka ja siinä helposti tuntee muut olonsa ulkopuoliseksi. Vaan aloittaa yhdestä tai kahdesta hyvästä ystävästä, tekee niiden kanssa jotain mukavaa ja tutustuu eka pariin. Sitten isoissakin juhlissa on joitain, joille uskaltaa mennä juttelemaan, kun ovat jo valmiiksi tuttuja.

Tsemppiä, toivottavasti asia ratkeaa positiivisesti.

Kun sä olet noin jätkä niin luovu noista ämmämäisistä " huomaa että jokin vaivaa" ?

Olisi pitänyt tajuta, kun mies ei tullut toimeen ystävieni kanssa, eikä halunnut nähdä heitä kanssani. Hän ei tullut toimeen myöskään sukulaisteni kanssa. Oltiin vain hänen ystävien ja sukulaisten kanssa. Tyhmä minä. Onneksi erosin, vain liian monen vuoden jälkeen.

Nykyinen miesystävä viihtyy loistavasti sekä ystävieni että sukulaisteni kanssa. Voin esimerkiksi harrastaa sellaista harrastusta jossa kaikki muut on miehiä. Hän on joskus katsomassa ja kannustaa minua. Meillä on tosi helppoa, hän on aivan ihana.

-3

Vierailija kirjoitti:

Oiih kyllä mä olen nyt niin spessi niin spessi vittu 33 ja mainostan vieläkin kuinka en leikkinyt nukeilla! Älä nyt viitsi. Sitä miestä mikään häiritse.

Huh. Sulla on näköjään tosi paha olla omassa elämässäsi?

Vierailija kirjoitti:

Mies on epävarma, veikkaan että hänellä ei sitten niinpaljon naispuolisia kavereita ole? Olen ainakin huomannut, että jos ei ole itse kokenut semmoista "bro-sis-suhdetta" kaverin kanssa, niin saattaa vähän suhtautua epäilevästi siihen. You know, kaikki tuntematon pelottaa, siellä voi olla mörköjä kun ei itse paremmin tavallaan tiedä.

Minusta sinä olet ottanut jo paljon huomioon miestä, yrittäny tutustuttaa, näyttänyt viestit, pysyt täysin avoimena ihmisenä. Ja hyvää on myös, ettei mies sinua käske valitsemaan ystävien ja sinun väliltä.

Kun näette porukalla, sinun kaverit ja miehesi, niin juttelevatko kaverisi miehelle ja yrittävät tutustua sinuun? Voisi myös ehkä olla helpompi tutustua ns. "one on one", eli ei mihinkään isoihin juhliin jossa on iso, tiivis kaveriporukka ja siinä helposti tuntee muut olonsa ulkopuoliseksi. Vaan aloittaa yhdestä tai kahdesta hyvästä ystävästä, tekee niiden kanssa jotain mukavaa ja tutustuu eka pariin. Sitten isoissakin juhlissa on joitain, joille uskaltaa mennä juttelemaan, kun ovat jo valmiiksi tuttuja.

Tsemppiä, toivottavasti asia ratkeaa positiivisesti.

No harvalla miehellä paljon naispuolisia kavereita on.Useimmilla ei yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oiih kyllä mä olen nyt niin spessi niin spessi vittu 33 ja mainostan vieläkin kuinka en leikkinyt nukeilla! Älä nyt viitsi. Sitä miestä mikään häiritse.

Huh. Sulla on näköjään tosi paha olla omassa elämässäsi?

Ja sä kehittelet draamaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen 33-vuotias nainen, ja seurustellut uuden miehen kanssa puolisen vuotta. Suhde on hyvä ja tykkään tosi paljon tästä miehestä. Ongelmaksi on kuitenkin noussut ystäväpiirini. Kaikki kaverini ovat nimittäin miespuoleisia. En oikein tiedä miksi niin on, olen miesvaltaisella alalla ja opiskellessa ym vaan ympärillä oli lähinnä miehiä joihin ystävystyä ja muutenkin olen itse aika tekninen tyyppi niin keskustelunaiheita miesten kanssa riittää. Mutta jo lapsena tykkäsin enemmän leikkiä poikien kanssa kuin nukkeleikkejä.. Mutta se ei ole nyt se pointti vaan se, että tämä uusi mies ei oikein osaa suhtautua asiaan. Hän ei siis yritä kieltää minua tapaamasta ystäviä eikä ainakaan sano olevansa mustasukkainen, mutta selvästi asia jotenkin vaivaa häntä. Olen yrittänyt tutustuttaa häntä kavereihini, mutta ei se auta kuin vähän. Tavallaan ymmärrän miestä siinä että voi olla epämukava olo asiasta, ja vähemmän läheisiin kavereihini olen vähentänyt yhteydenpitoa ja mies saa nähdä kaikki viestit mitä laitan jne ihan avoimuuden vuoksi ettei se vaan keksisi että salaan muka jotain. Mutta en voi luopua kaikista ystävistäni, se ei olisi oikein. Mutta mitähän tässä nyt pitäisi tehdä..

Voi hyvä luoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on epävarma, veikkaan että hänellä ei sitten niinpaljon naispuolisia kavereita ole? Olen ainakin huomannut, että jos ei ole itse kokenut semmoista "bro-sis-suhdetta" kaverin kanssa, niin saattaa vähän suhtautua epäilevästi siihen. You know, kaikki tuntematon pelottaa, siellä voi olla mörköjä kun ei itse paremmin tavallaan tiedä.

Minusta sinä olet ottanut jo paljon huomioon miestä, yrittäny tutustuttaa, näyttänyt viestit, pysyt täysin avoimena ihmisenä. Ja hyvää on myös, ettei mies sinua käske valitsemaan ystävien ja sinun väliltä.

Kun näette porukalla, sinun kaverit ja miehesi, niin juttelevatko kaverisi miehelle ja yrittävät tutustua sinuun? Voisi myös ehkä olla helpompi tutustua ns. "one on one", eli ei mihinkään isoihin juhliin jossa on iso, tiivis kaveriporukka ja siinä helposti tuntee muut olonsa ulkopuoliseksi. Vaan aloittaa yhdestä tai kahdesta hyvästä ystävästä, tekee niiden kanssa jotain mukavaa ja tutustuu eka pariin. Sitten isoissakin juhlissa on joitain, joille uskaltaa mennä juttelemaan, kun ovat jo valmiiksi tuttuja.

Tsemppiä, toivottavasti asia ratkeaa positiivisesti.

No harvalla miehellä paljon naispuolisia kavereita on.Useimmilla ei yhtään.

No en kyllä lähtis yleistämään. Meidän kaveriporukkaan kuuluu ainakin suurimmalta osin miehiä, ja muutama nainen. Ollaan vaan vuosien saatossa muovauduttu tämmöiseksi ystäväporukaksi, eikä kukaan hirveämmin mieti toisen sukupuolta siinä kun ollaan vaikka hengaamassa, juomassa kaljaa ja nauramassa kaikille tyhmille jutuille.

Vaikka kaikilla miehillä ei ole naispuolisia kavereita, niin ei ole kyllä harvinaista, että mies ja nainen kaverustuu.

Ei normaalin noin vanhan akan tarvi tehdä tälläisiä aloituksia.

Up

Jätä se sika.

Ap, jos olette siinä pisteessä että koet, että sinun pitää näyttää miehellesi kaikki viestit että saat olla ystäviesi kanssa, ymmärräthän että tuo ei ole normaali terve parisuhde. Hän rajoittaa ja kontrolloi sinua, ja se ajan myötä pahenee. Olen pahoillani, mutta ei ole hyvä mies, ja lähde tuollaisesta suhteesta. Normaalejakin miehiä on olemassa. Jos olet hänen kanssa vain siksi että saisit vielä lapsia, otathan huomioon että kontrolloiva mies voi viedä ne sinulta. Sitä kohtaloa en soisi kenellekään äidille.

Onko sinulla YHTÄÄN ainutta naispuolista kaveria?  Oletko sinä harrastanut seksiä näiden ystävämiesten kanssa?   Mietipä, jos tilanne olisi toisinpäin, poikaystävälläsi ei ole yhtään miespuolista ystävää, KAIKKI ovat naisia, enemmän tai vähemmän läheisiä...

Jotain outoa on naisessa, joka ei yhtään ainutta naista siedä lähipiirissään. Oletko sellainen hyväjätkä-nainen...

Ap. Miksi alat nyt nöyristellä miesystävääsi?

Jos kyse olisi naispuolisista ystävistä, näyttäisitkö kaikki viestisi miehelle? No tuskin.

Miksi sitä paitsi miesystäväsi pitäisi olla kaveri miespuolisten kaveriesi kanssa? Et sinä väkisin yrittäisi lähentää heitä siinä tapauksessa, että ne kaverisi olisivat naisia.

Nyt lopetat heti tuon miellyttämisyrityksen, Jos alat ruokkia miehen mustasukkaisuutta, loppua ei sille näy. Kohta huomaat oikeasti loitontuneesi ystävistäsi, jotka kumminkin ovat sinulle tärkeitä - eikä mikään takaa, että parisuhteesi jatkuu pitkään.

Jos olet avoin ja kerrot rehellisesti kysyttäessä, kenen kanssa käyt kaljalla jne., se riittää. Fiksu mies ymmärtää kyllä, että miesten ja naisten välillä on myös sisarellisia ystävyyssuhteita ilman mitään seksuaalista värinää. Jos ei ymmärrä, niin sietää mennä.

Nykyajan teineillä ainakin näyttää olevan paljonkin sekaporukoita, mihin ne muka häviävät aikuistuessa?

ihmettelee kahden teinin äiti, jonka lapsilla on hyviä kavereita molemmista sukupuolista

Mies ja nainen ei voi olla platoonisessa suhteessa ikuisesti, jossain vaiheesaa jommalle kummalle tulee tunteet mukaan kuvioihin. Joku voi rakastua, ja joku voi tuntea vetoa tai himoa toiseen tai jotain tältä väliltä. Kaikki ei reagoi näihin ajatuksiin, pelätään et kaverisuhde kariutuu ja ei ole riskin arvoinen.

Voin lyödä vetoa siitä että jokaikinen sun miespuolisista kavereista on ainakin joskus ajatellut sua kun on runkannut tai miettinyt millaista olis harrastaa seksiä sun kanssa. Koska hormoonit ja biologia.

++++ kirjoitti:

Onko sinulla YHTÄÄN ainutta naispuolista kaveria?  Oletko sinä harrastanut seksiä näiden ystävämiesten kanssa?   Mietipä, jos tilanne olisi toisinpäin, poikaystävälläsi ei ole yhtään miespuolista ystävää, KAIKKI ovat naisia, enemmän tai vähemmän läheisiä...

Jotain outoa on naisessa, joka ei yhtään ainutta naista siedä lähipiirissään. Oletko sellainen hyväjätkä-nainen...

Älä puhu paskaa.

Ap selitti, miksi hänellä on mieskavereita. Jos on vaikka raksa-alalla duunissa, niin opiskeluaikana ja töissä ei OLE välttämättä lainkaan naisia. Jos on muuttanut opiskelemaan ja töihin toiselle paikkakunnalle, niin vanhoihin koulukavereihin jostain kymmenen vuoden takaa ei välttämättä ymmärrettävistä syistä ole tullut pidettyä yhteyttä.

Sitä paitsi. TÄMÄN KETJUN AIHE EI OLE SE, MIKSI AP:LLA ON MIESPUOLISIA KAVEREITA.

Olet tyypillinen av-mammero sikäli kyllä, että sinun pitää keinolla millä hyvänsä luulotella ja päästä haukkumaan aloituksen tekijä...