Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko oikeesti mahdollista saada semmosta Gilmoren tytöt-suhdetta omaan lapseen? Vai tapahtuuko sitä vaan fiktiossa?
15.02.2017 |
Mä olen 18-vuotiaana saanut oman tyttäreni yksin. Muistan kun silloin odotusaikana katselin Gilmoren tyttöjä ja haaveilin että "tollasta meidänkin elämä on sitten 15 vuoden päästä". Mutta onko se oikeesti mahdollista? Mitä luulette? :D
Ja nyt ennen kun kukaan vetää palkokasveja nenän täydeltä niin EN ole kasvattamassa lastani tv-sarjan mukaan :D Käytän maalaisjärkeä kyllä! Eli rauha, ihan ajatusleikkinä tätä mietin.
Nyt tyttö on siis 4v. Asutaan kahdestaan edelleen eikä ole suunnitelmissakaan hankkia mitään kolmatta pyörää tähän. Meillä menee nyt just ihan täydellisesti enkä tarvi tähän ketään hääräämään :) Jotenkin edelleen haaveilen siitä että vielä teininä/aikuisenakin ollaan samanlaisissa väleissä kun nyt, voidaan hassutella kahdestaan ja viihdytään yhdessä. Tietenkin nyt olen äiti. Lapsella pitää olla vanhempi. Mutta haaveilen että joskus myöhemmin voisin olla myös hänen ystävä :) Ja musta on ihanaa kun tytär aina välillä iltaisin nukkumaan mennessä sanoo mulle että "äiti sä oot mun paras ystävä!" <3
Kertokaahan mielipiteenne, voisiko Lorelain ja Roryn suhde onnistua oikeassa elämässä?
Kommentit (35)
Luottamus. Kuuntele aina, pieniäkin huolia. Äläkä ikinä hylkää mitä ikinä tekeekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko sarjan alusta loppuun tänä talvena katsoneena sanoisin, että on kyllä hieno katsaus sairaisiin ihmissuhteisiin.
En osaa vastata kysymykseesi, minulla ei ole tuollaista suhdetta omaan, nyt 21-v. tyttäreeni. Enkä haluaisi että olisi.
Minä katsoin nuorena gilmoren tyttöjä ja ihailin myös sitä äiti-tytär-suhdetta, kun itselläni ei ollut mitenkään erityisen hyvät välit omaan äitiini. Sain oman tyttäreni myös yksin, ja nyt kun tyttö on jo 13v katsoin sarjaa uudelleen ja tajusin että mehän ollaan aivan kuin Lorelai ja Rory. Tosin teinivuodet on edessä ja varmasti on hetkittäin vaikeuksia tiedossa, mutta toivottavasti suhde säilyy yhtä hyvänä tulevaisuudessakin.
Juu, nää nykyajan leijonaäidithän on tunnetusti sellasta rentoa porukkaa joille jokainen teini voi huoletta uskotua..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo helposti. Kerrot kaikki intiimeimmätkin mies ja seksijutut sille lapselle etkä anna kasvaa omaa tahtia ja olla lapsi.
Niin siis kun katsot sarjan ajatuksella, niin se suhdehan on ihan sairas. Rory kelpaa äidilleen vain silloin, kun toteuttaa äidin haaveita. Kun Rory kapinoi, ja haluaa vaikka eri yliopistoon, kuin minne äiti hänet haluaa, seuraa hirveä kiukuttelu. Pahimmillaan äiti hylkää lapsen vuodeksi, eikä pidä mitään yhteyttä, kun tämä ei opiskelijana olekaan niin fiksu ja filmaattinen kuin pitäisi.
Ja luulen, että tuossa sarjassa on totuuden siemen. Ei äidin kuulu olla lapsen paras ystävä, vaan tuki ja turva, jolla voi olla ihan erilainen musiikkimaku, ja katsoa ihan eri elokuvia, mutta jolle oikeasti voi kertoa ne erilaisetkin ajatukset, ja joka ei hylkää, vaikka tytär päättäisi pitää hieman taukoa opiskeluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tuossa sarjassahan on kaksi sukupolvea vinksahtaneita äitejä ja tyttäriä.
Emily on klassinen narsisti, Rory on hänen kultainen lapsensa ja Lorelai sylkykuppinsa. Lorelai on uskomaton manipuloija, jolle parhaat ystävätkin ovat välineitä, ja joka friikahtaa aina, kun joku koettaa päästä hänen lähelleen. Rory taas on ylistämällä alistettu, kahden narsistin kohtuuttoman ihailun kohde, joka on vielä päälle kolmikymppisenäkin henkisesti 15-vuotiaan tasolla.
Kuka haluaisi lapseensa sellaisen suhteen?
Hauskasti tullut kommentteja sekä puolesta että vastaan :D Tää ajatus siis varmaan mulla juontaa juurensa siihen että vaikka mun äiti on tosi hyvä äiti ollutkin, niin hän on silti ollut aina vaan äiti. ("Vaan", ihan kuin äiti ei olisi jo iso juttu :D). Olisin teinivuosinani ja vielä nyt aikuisenakin kaivannut sellasta äitiä joka osaisi olla myös kaveri, tilanteen vaatiessa. Mä kuuntelen kateellisena kun kaverit kertoo käyneensä äitinsä kanssa kylpylässä, tai viettäneensä pitkän saunaillan äidin kanssa ja kikatelleensa hiprakassa. En voisi edes kuvitella tommosia juttuja mun ja mun äidin kesken. Saati sitten että oltais puhuttu vaikka jostain mun poikaystävistä silloin teininä. Siis kyllä se aina silloin tiesi kenen kanssa pyörin, mutta kavereiden kanssa mä juttelin siitä kuinka vakavaa se seurustelu on, oonko mä ihastunut/rakastunut, oisko aika hypätä askel eteenpäin jne. En mä tommosista jutuista ikinä puhunut äidin kanssa.
Toivoisin että oma tyttäreni voisi mulle puhua ihan mistä haluaa, aina. Ja jotenkin että meidän suhde ei rajoittuisi vain siihen vanhempi-lapsi välille.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo helposti. Kerrot kaikki intiimeimmätkin mies ja seksijutut sille lapselle etkä anna kasvaa omaa tahtia ja olla lapsi.
Tärkeää on myös pakottaa lapsi kertomaan omat seksijuttunsa.
Ja lisättäköön vielä että sekä mulla, että mun tyttärellä on äärimmäisen hyvät ja läheiset välit mun vanhempiin ja ollaan paljon tekemisissä. Mitään Emily & Richard juttua siis meille ei tule, enkä missään nimessä haluaisikaan :D
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se varmaan mahdollista, mutta mun mielestä lorelai aika paljon ripustautui roryyn. Itsenäistyminen voi myöhäistyä ja vaikeutua. Tulin yksinhuoltajaksi aika nuorena, mutta meillä ei ole samanlaista. Lapsi on aika erilainen luonteeltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan ja ei ole kiltti kuten rory, vaan itsenäistymiskiukuttelua on tapahtunut runsaasti varsinkin uhmakausina. Mä uskon, että sattuma vaikuttaa tässä aika paljon: jos lapsi perii paljon vanhempansa luonnetta, ystävyys voi onnistua.
Just tän takia lasten ei tulia tehdä lapsia :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauskasti tullut kommentteja sekä puolesta että vastaan :D Tää ajatus siis varmaan mulla juontaa juurensa siihen että vaikka mun äiti on tosi hyvä äiti ollutkin, niin hän on silti ollut aina vaan äiti. ("Vaan", ihan kuin äiti ei olisi jo iso juttu :D). Olisin teinivuosinani ja vielä nyt aikuisenakin kaivannut sellasta äitiä joka osaisi olla myös kaveri, tilanteen vaatiessa. Mä kuuntelen kateellisena kun kaverit kertoo käyneensä äitinsä kanssa kylpylässä, tai viettäneensä pitkän saunaillan äidin kanssa ja kikatelleensa hiprakassa. En voisi edes kuvitella tommosia juttuja mun ja mun äidin kesken. Saati sitten että oltais puhuttu vaikka jostain mun poikaystävistä silloin teininä. Siis kyllä se aina silloin tiesi kenen kanssa pyörin, mutta kavereiden kanssa mä juttelin siitä kuinka vakavaa se seurustelu on, oonko mä ihastunut/rakastunut, oisko aika hypätä askel eteenpäin jne. En mä tommosista jutuista ikinä puhunut äidin kanssa.
Toivoisin että oma tyttäreni voisi mulle puhua ihan mistä haluaa, aina. Ja jotenkin että meidän suhde ei rajoittuisi vain siihen vanhempi-lapsi välille.
-ap
Varmasti monikin äiti osaisi olla kaveri lapselleen, mutta lapsella on omat tarpeensa, ennen kaikkea luonnollinen itsenäistymisen tarve. Vaikka miten kovasti tuntuu, että olisi kiva pohtia äidille rakastumisensa laatua, nuo ovat niitä asioita, joissa täytyy oppia tunnistamaan omat aidot tunteensa, ja se on helpompaa kaverin kuin äidin seurassa.
Jos antaa äidin sanoittaa ja määritellä omat tunteensa, voi olla kolmekymppisenä samassa jamassa kuin Rory. Oletko nähnyt uudet jaksot?
Vierailija kirjoitti:
Just tän takia lasten ei tulia tehdä lapsia :(
Hahah! :D Tätä odotin! Ihmeen kauan siinä menikin :D Just tän takia luetunymmärtämistä pitäisi hajoitella peruskoulussa paljon enemmän!
-ap
Kun ei vielä ymmärretä tarinaa taustalla,vaan nähdään pelkkä kiiltävä pinta. Noh elämä opettaa.
Toivottavasti et kovin pety,jos tyttärestäsi tuleekin hyvin kapinallinen, yhteiskunnasta kiinnostunut punkkari teini-iässä, vaan annat tilaa kasvaa omaksi itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tän takia lasten ei tulia tehdä lapsia :(
Hahah! :D Tätä odotin! Ihmeen kauan siinä menikin :D Just tän takia luetunymmärtämistä pitäisi hajoitella peruskoulussa paljon enemmän!
-ap
Ja psykologiaa, sitä miten elokuvat eroaa todesta, sitä miten tulkitaan esim. syitä miten lasten ja vanhempien väleistä tulee X.n kaltaisia.
Ethän sinä ole tajunnut sarjasta mitään muuta kuin wau miten mahtavat välit? Kaikki muu on jäänyt ymmärtämättä. Vähän kuin haluaisi supermalliksi yhden huippumalli haussa jakson jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tän takia lasten ei tulia tehdä lapsia :(
Hahah! :D Tätä odotin! Ihmeen kauan siinä menikin :D Just tän takia luetunymmärtämistä pitäisi hajoitella peruskoulussa paljon enemmän!
-ap
En ole tuo äskeinen, eikä tarkoitukseni ole ilkeillä sinulle. Mutta luetun ymmärtämisestä puheen ollen - oletko nyt viime vuosina katsonut sarjaa ajatuksen kanssa tai nähnyt uusia jaksoja?
Lorelaihan on ihan riippuvainen tyttärestään. Toisaalta antaa Roryn tehdä omat päätöksensä, mutta sitten esim. Kun Rory menee collegeen niin Lorelai menee perässä!?! Eikö ne jopa kuinka monta yötä ovat olleet erossa :D Tai sitten tytön pitää laittaa välillä koko elämänsä seis, kun äitillä särkee pää tai muuten vaan seksielämässä joku pielessä.
Alue: Aihe vapaa
Uskon että se on mahdollista mutta en pidä sitä lapsen kannalta turvallisimpana vaihtoehtona.