Lue keskustelun säännöt.
Korkeakouluopintojen keskimääräinen aloitusikä on 24 vuotta - jo lukiolaiset halutaan saada opiskelemaan korkeakouluopintoja
15.02.2017 |
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702152200071231_pi.shtml
"- Korkeakoulujen aloittamisikä on keskimäärin 24 vuotta. Opintopolulle päästään kestämättömän myöhään nuoren näkökulmasta"
Onhan tuo todellakin todella korkea keskimääräiseksi aloitusiäksi korkeakouluopinnoille.
"Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauslahti ehdottaa, että lukion ja korkeakoulujen rajapinnat tulisi avata niin, että korkeakouluopintojen suorittamineen olisi mahdollista jo lukioaikana."
Tässä voisi olla selvästi ideaakin. Mutta jos korkeakouluopinnot otetaan mukaan jo lukioaikana, niin viimeistään tuossa vaiheessa olisi silloin kyllä syytä poistaa ylioppilaskirjoitukset kokonaan. Muuten alkaa työmäärä käydä lukioissa aivan liian suureksi. Ja jos korkeakouluihin mentäisiin lukiossa suoritettujen korkeakouluopintojen kautta, niin olisiko kirjoituksilla silloin enää muutenkaan mitään konkreettista merkitystä?
Mutta joo. Itse voisin tuollaista ratkaisua kannattaakkin. Korkeakouluopinnot lukioaikaan mukaan sillä ehdolla, että ylioppilaskirjoitukset poistetaan. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetaan muutenkin paljon sellaisia aineita, joita ei käytetä lainkaan tai käytetään hyvin vähän lukion jälkeen myöhemmässä elämänvaiheessa.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se oli paljon parempi idea, että opiskelemaan pääsee kuka vaan millon vaan eli ei enää pääsykokeita yms. Sitten jos ei tule tarpeeksi opintosuorituksia yms niin tipahtaa kelkasta pois
Oletko koskaan ajatellut mitä tuo kaikki maksaisi? - Ja toisekseen, mistä nämä opiskelijat jotka eivät selviä pääsykokeesta sen yks-kaksi löytäisivät sen taidon menestyä paremmin opiskelussa? - Röyhkeydellä ja terävämmillä kyynärpäilläkö?
-En itse aikanaan päässyt ensimmäisellä kerralla sisään, mutta oli helpottavaa kun sai paikan. - Monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että saatuaan paikan ei enää tarvinnut taistella muita vastaan. Vaan sisään päässeinä tuli tavallaan osaksi "opintopiiriä" ja tai osaksi yhteisöä.
Jos kaikki halukkaat otettaisiin sisään, niin kyse olisi vain "kilpailupaikan" lunastamisesta. Haluaisitko silloin lainata tai edes verrata esimerkiksi luentomuistiinpanoja kaverin kanssa? Menisikä energiasi enempi siihen, että painat täysillä opintojen parissa, vai olisko houkutus myös yrittää sabotoida muiden opiskelua? Riittäsikö kaikille halukkaille yhtäläinen mahdollisuus esimerkiksi osallistua erilaisten harjoitustehtvien tekemiseen ? Kuten olsiko kaikille tilaa laboratorio tehtävien ja muiden itsenäisten mutta usein korkeintaan pienemmissä opetusryhmissä tapahtuvaan opiskeluun? Kuinka monta opiskelijaa voitaisiin kerralla ottaa sairaala työskentelyyn? Tai miten jaetaan kaikki teatterikorkeakouluun päässeet sopiviin "näytös ryhmiin" ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se oli paljon parempi idea, että opiskelemaan pääsee kuka vaan millon vaan eli ei enää pääsykokeita yms. Sitten jos ei tule tarpeeksi opintosuorituksia yms niin tipahtaa kelkasta pois
Jos kaikki halukkaat otettaisiin sisään, niin kyse olisi vain "kilpailupaikan" lunastamisesta. Haluaisitko silloin lainata tai edes verrata esimerkiksi luentomuistiinpanoja kaverin kanssa? Menisikä energiasi enempi siihen, että painat täysillä opintojen parissa, vai olisko houkutus myös yrittää sabotoida muiden opiskelua? Riittäsikö kaikille halukkaille yhtäläinen mahdollisuus esimerkiksi osallistua erilaisten harjoitustehtvien tekemiseen ? Kuten olsiko kaikille tilaa laboratorio tehtävien ja muiden itsenäisten mutta usein korkeintaan pienemmissä opetusryhmissä tapahtuvaan opiskeluun? Kuinka monta opiskelijaa voitaisiin kerralla ottaa sairaala työskentelyyn? Tai miten jaetaan kaikki teatterikorkeakouluun päässeet sopiviin "näytös ryhmiin" ?
Juuri näin. Jos kaikki halukkaat otettaisiin sisään, niin silloin sille koko joukolle pitäisi pystyä tarjoamaan täysin yhdenvertaiset mahdollisuudet tehokkaaseen opiskelemiseen. Ainakaan yliopistojen ja korkeakoulujen nykyisillä resursseilla se ei todellakaan toteudu, koska esimerkiksi työtiloja, tietokoneita tai vaikka kirjastoissa kirjoja ei ole läheskään kaikille, ei siis edes niille, jotka ovat nykyisillä sisäänottokiintiöillä opiskelemaan otettuja. Resursseja tarvittaisiin kaikkien halukkaiden ottamiseen aika hiton paljon nykyistä enemmän ja mitenköhän se onnistuisi, varsinkaan kun koulutuksesta ollaan koko ajan leikattu ja leikkaamassa? Lisäksi olisi syytä huomioida sekin, paljonko tuollainen järjestelmä aiheuttaisi kustannuksia, että olisiko se taloudellisestikaan kannattavaa, varsinkaan kun osaa, eli siis näitä pudokkaita, koulutettaisiin silloin turhaan ja sitten heille maksettaisiin kaikkia työttömyysetuuksia ja sosiaalietuuksia.
Niin, 24-vuotiaana muissa maissa ollaan jo maistereita ja meillä mietitään, että mitäköhän sitä oikein vois tehdä.
Oppilaanohjaus kuntoon ja valtakunnallisilla kokeilla + motivaatioesseellä sisään yliopistoihin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, 24-vuotiaana muissa maissa ollaan jo maistereita ja meillä mietitään, että mitäköhän sitä oikein vois tehdä.
Taitaa yliopisto-opinnot/korkeakouluopinnot jäädä kuitenkin useimmissa maissa kandidaatin tutkintoon, maisteri on sitten siellä enemmän jo jatkotutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkos niitä työttömiä olikaan...
Miksi ihminen pitää saada koulutus- ja työelämäputkeen tauotta heti lukiosta? Isolla osalla parikymppisistä ei ole edes yliopisto-opiskeluihin vaadittavaa kypsyyttä. Tai on ehkä siinä mielessä kun yliopistoistakin halutaan tehdä jotain ammattikouluja.
Kysymys on vähän niin ja näin. Voisi kai kysyä, että mitä sitten lukiosta valmistunden tai yleisemmin noin plus/ miinus parikymppisten nuorten pitäsi tehdä?
Toki sitä voi viettää välivuoden ja useamman, mutta on hölmöä viettää välivuosi(a) odottaen ja toivoen, että jostain iskisi vimmattu inspiraatio ja samalla kertaa teidot ja taidot, joiden turvin saattaisi menentyksellä jatkaa opintojaan(kin). - Ja mikä ihmeen kyspyys? On totta, että osa varmasti yliopsitolla opiskeltavasta asiasta menee ohi hilseen suurimmalla osalla opiskelijoista, mutta tämä "ohi meneminen ei ole mitenkään ole sidottu siihen, että minkä ikäinen tai kokoinen opiskelija on.
Toisinaan turhauttaa kun jotkut vanhemmat opiskelijat saattavat haastaa professoria ja kertoa luennolla, kuinka asia ei voi mennä niin ja niin kuin mitä professori tutkimusrymineen on saanut selville, vaan aivan toisin ja tämä tieto perustuu suureen ja vankkumattomaan subjektiiviseen elämänkokemukseen, joka nyt voi olla oikeastaan ihan mitä vain.
Kyllä tavallisella ja jopa keskinekertaisilla älynlahjoilla pärjää korkeakoulu/ -yliopisto opiskeluista, jos vain jaksaa tehdä töitä opintojen eteen. En edes ymmärrä, miksi korkeakoulu ja yliopisto -opintojen tarvittsisikaan olla alinomaan vain helppoja. Mutta kohtuus kaikessa.
Sinänsä hymyilyttää kun ajatteee, että kuinka sitä ollaan ni-in paikoin niin hirmuisen huolissaan, että kuinka nuori parikymppinen klaaraa ja selviää mahdollisista opinnoistaan, kun samaan aikaan osa samaista ikäpolvea, joka valitsi muutama vuosi aiemmin väyläkseen ammattikoulun, niin aloittelee samanaikaisesti omaa työuraansa ja itsenäsitä elämää palkan saajana, eivätkä heidän ongelmat varmasti ole ainakaan yhtään sen pienempiä kuin sen joka "vasta" opiskelee ja kypsyy korkeakoululla ja/ tai yliopistolla; jossa monta kertaa kyllä kerrotaan, mitä tulee tehdä jotta pääsisisi eteenpäin. - Mutta toki opiskelijan täytyy toisinaan olla avun saamiseksi (hieman) myös itse aktiivinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, 24-vuotiaana muissa maissa ollaan jo maistereita ja meillä mietitään, että mitäköhän sitä oikein vois tehdä.
Taitaa yliopisto-opinnot/korkeakouluopinnot jäädä kuitenkin useimmissa maissa kandidaatin tutkintoon, maisteri on sitten siellä enemmän jo jatkotutkinto.
Totta, esim. USAssa. Ja onhan meilläkin jo taas palautettu kanditason tutkinto. Mutta onhan meilläkin nykyään mitoitettu, että kandi on 3 v ja maisteri siihen päälle 2 v.
Ensikertalaisuudesta saatava hyöty aiheuttaa juuri tämän. Ensikertalaisuusetu pitäisi poistaa.