Lue keskustelun säännöt.
Erityisherkkä kaveri on rasittava mutta en voi sanoa sitä hänelle
15.02.2017 |
Mutta piru vie tuo vaistoaa että meidän väleissä on nyt jotain pielessä.
Kaverilla on kaksi lasta, joita kasvatetaan hc-kiintymyssuhdehörhöilytyylillä ja myös lapset ovat kaverin mielestä erikoisherkkiä. Tuossa taannoin kutsuin meille kylään ja meinasi kyllä mennä hermo. Koko ajan haisteli ilmaa, oli kamalan kosteaa ja tunkkaista. Meillä kuulemma oli satavarmasti huoneilmassa ongelmia (tai sitten olin juuri pessyt kolme koneellista pyykkiä, jotka kuivuivat olohuoneessa). Lapsen huoneessa oli ahdistava akustiikka. Sohvallamme istumisesta sai selän kipeäksi.
Loukkaantui, kun kielsin lastaan leikkimästä meidän tytön unilelulla ja hyppimästä meidän sängyssä (lapsen luovuutta ei saa rajoittaa).
Oma lapseni stressaantui, kun tämä kaveri oli koko ajan käskyttämässä ja kieltämässä, jotta kaverin omat lapset saivat mellastaa ja riehua. Vastaavia raskaita vierailuja on ollut ennenkin.
Päätin puhaltaa pelin poikki ja lakkasin kutsumasta tätä kaveria kylään, en vain kestä sitä valitusta. Vastaan kyllä puheluihin jos soittaa ja olen keksinyt aina jonkun tekosyyn miksei voi tulla kyläilemään jos on itseänsä tänne tunkemassa.. ongelma on nyt se että luulee mun olevan suuttunut mitä olenkin mutten voi sanoa suoraan ettei kaveri loukkaannu. Mitä teen?
Kommentit (45)
Miksi et vain yksinkertaisesti sano ystävällesi mistä kenkä puristaa? Ole sinä se aikuinen. Että sinun koti, sinun säännöt. Jos tämä johtaa ystävyyden katkeamiseen niin ei ollut paljoa menetettävää. Vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen luonteeltani herkkä, sillä tavalla, että asiat koskettaa mua. En kuitenkaan ole millään tavoin erityisherkkä. Tein huvikseni testin, jonka mukaan "olet luultavasti erityisherkkä". Eli ehkä nää itsensä luokittelevat ovat myös tehneet jotain testejä ja sitten päättävät, että asia on näin. Hakevat sitten huomiota "erityisherkkyydellään".
Onkohan meillä sama kaveri? Kuulosti niin tutulta ja sen jälkeen kun teki netissä testin jonka tuloksen mukaan on erityisherkkä niin meni ihan överiksi tuo herkkyys
Pitää olla kunnioitus, arvostus ja rajat vaikka olisi miten erityisherkkä!
Ei toisen unilelua saa mennä noin vain ottamaan. Unilelu on ihan erityinen lelu sen omistajalle.
Miksi pitäisi tehdä mitään? Mitä sitten vaikka kaveri luulee olevansa suuttunut?
Minäkin"jäähdytin välit" kun eräs perhepiiristä oleva oli lapsensa kanssa kylässä ja läksytti koko ajan minun lastani mutta omansa sai tehdä mitä halusi ja hänen pillin mukaan piti hyppiä koko ajan. Mulle riitti.
En ole suuttunut, en tiedä mitä hän ajattelee eikä kiinnosta, en vain halua kotiini tuollaisia ihmisiä, ei siinä sen kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverisi voi olla erityisherkkä mutta hän kuulostaa myös itsekkäältä. Erityisherkkyys ei ole mikän tekosyy, jonka varjolla saa käyttäytyä miten vain.
Vierailija kirjoitti:
Ei hän ole erityisherkkä. Mä olen. Aistiyliherkkyys ottaa tosi paljon päähän ja mulla se vaikuttaa hankalimmin tuntoaistiin. Häpeäisin silmät päästäni, mikäli alkaisin tästä yleisesti tilittää tai vaatia jotain erityistä kohtelua. Yhdyn myös kommentoijaan, joka mainitsi, ettei erityisherkkyys ole herkkänahkaisuutta tai mitään Vollotan kaiiesta -tunteellisuutta.
No just näin. Aistiyliherkkänä voi elää tekemättä elämästään suurta draamaa ja veikkaisin että enemmistö niistä joilla on oikeita yliherkkyyksiä näin tekevätkin. Läheisilleni olen kertonut (kerran tai jos on kysytty), että jos joskus huomaatte että käyttäydyn vähän erikoisesti, vetäydyn seurasta tai kieltäydyn kutsusta johonkin, syynä on aistiyliherkkyys eikä se että olen suuttunut tai jotain. Nykyään kun kaikki asiasta tietävät, siitä ei todellakaan tarvitse olla tekemässä numeroa koko ajan ja itse koitan olla herättämättä huomiota ongelmillani. Minulle on tosi tärkeää että voin elää mahdollisimman normaalisti ja jopa unohtaa "erityisyyteni" välillä. Todellakin on parempi niin päin että ihmiset hetkeksi unohtavat minun olevan erilainen tai suhtautuvat luontevasti ja numeroa tekemättä esim. apuvälineiden käyttööni.
-7-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi hyppii teidän sängyllä? EI! Meillä ei olisi puhettakaan tuollainen käytös. Sanot suoraan ja sillä sipuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiintymyssuhdehäröily? Se Kiintymyssuhde on ihan oikea ja tärkeä asia lapsen kehityksen kannalta.
Voisi niille lapsille silti laittaa rajat vaikka olisi kuinka luova tahansa
Kiintymysvangrmmuudesta pidetään huolta sekä omista että lasten rajoista, joten tuo kasvatus /lasten käytös ei ole kiintymyssuhdehöröilyä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkaa näin oikeasti erityisherkkänä ihan toden teolla nyppiä tuon sanan väärinkäyttö. Idiootti valittaja ei ole erityisherkkä, koska oikea herkkis elää toisten tunteissa mukana eikä halua tuottaa pahaa mieltä edes silloin kun pitäisi avata suunsa.
Ylivoimaisesti vaikein asia erityisherkkänä olemisessa on se, että väärää tietoa on liikenteessä enemmän kuin oikeaa.
En epäile ettetkö olisi erityisherkkä, mut hei, olen kuvitellut että ihan normaalin aikuisen ihmisen hyviin käytöstapoihin kuuluu ettei toiselle yritetä tuottaa pahaamieltä, vaan asioista keskustellaan ja avaudutaan rakentavasti. Samoin kuin myötäeläminen kuuluu normaaleihin ihmisen tunnetaitoihin ja että yksi kasvatuksen peruspilareista on opettaa lapsille nämä asiat.
Sano kaverillesi, että olet huomannut, etteivät viihdy teillä, kun on aina niin paljon, mistä pitää huomauttaa ja valittaa. Että nähdään jossain muualla (mikäli nyt haluat nähdä jatkossa ollenkaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse poistin elämästäni tällaisen "eristyisherkän." Aina ollut hieman hankala luonne mutta riistäytyi käsistä sen jälkeen, kun muutama vuosi sitten diagnosoi itsensä erityisherkäksi.
Yhtäkkiä kaikkien muiden pitäisi olla koko ajan varpaillaan aistimassa hänen tunnetilojaan. Itse hän taas porskuttaa eteenpäin valittaen kuinka elämä on niin hankalaa niin herkkänä.
Ei kaverisi ole erityisherkkä,vaan kusipää. Tuokin että kokoajan rekisteröi vain negatiivisia asioita ympäristöstä,kuulostaa enemmän psyykkiseltä ongelmalta. Ei erityisherkkyys oikeuta mihinkään erikoiskohteluun tai huonoon käytökseen.
Sitten juuri kaverisi kaltaisten takia ihmiset sanovat että "erityisherkkiä ei ole olemassakaan",mikä on yhtä järjetön väite kuin että kielellisesti lahjakkaita ihmisiä ei ole olemassa. Tottakai erilaisia ihmisiä on olemassa. Ei erityisherkkyys ei tarkoita että on jotenkin positiivisella tavalla erityinen,lähinnä se aiheuttaa negatiivista haittaa elämässä.
Kuormittuu helpommin ärsykkeistä ja tuntee hyvin voimakkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano kaverillesi, että olet huomannut, etteivät viihdy teillä, kun on aina niin paljon, mistä pitää huomauttaa ja valittaa. Että nähdään jossain muualla (mikäli nyt haluat nähdä jatkossa ollenkaan).
Tää
Eihän tuo erityisherkkyydestä johdu, vaan siitä että kaverisi ei halua kasvattaa lapsiaan, ainakaan samalla tavalla kuin sinä. Pistä ystävyys jäähylle vaan, turha tuollaisen kanssa on riidella. Mutta tiedoksi: erityisherkkä voi kyllä haistaa sisäilmassa homeen tms. hajun, mutta harvemmin niitä kannattaa sanoa ääneen. Reaktio on juuri tuollainen, niin kuin ap:lla. Omiin suuntiin vaan, molemmat. Parempi niin.
Ja fiksuinta kyllä olisi, että sanoisit suoraan (jos et kasvotusten uskalla niin sano puhelimessa) että hänen kanssaan on rasittavaa olla. Antaisit tällöin hänelle mahdollisuuden myös katsoa peiliin.
Voittehan jatkossa tavata kaupungilla, ilman lapsia? Ei kummankaan luona, eikä mitään lapsiin liittyvää.
Vierailija kirjoitti:
Sano kaverillesi, että olet huomannut, etteivät viihdy teillä, kun on aina niin paljon, mistä pitää huomauttaa ja valittaa. Että nähdään jossain muualla (mikäli nyt haluat nähdä jatkossa ollenkaan).
Tänään se sitten kävi. Kaveri soitti ja kysyi voiko tulla käymään meillä kun ei olla pitkään aikaan nähty, olisi ollut jotain erikoispulliakin. Samalla mainitsi että pitää puhua meidän väleistä kun ne vaikuttaa viileiltä.
Sanoin hienovaraisesti ettei voi tulla meille ja nyt on paljon pyykkiäkin kuivumassa että hänellä voisi olla hyvin epämukavaa meillä ollessa. Kaverin äänensävy muuttui tässä vaiheessa painostavaksi.. Päätin kuitenkin kysyä voisinko minä mennä vaihteeksi heille, ei käynyt ja kun kysyin entäpä joku päivä kaupungilla niin vastaus oli tympeällä äänensävyllä "on mulla muitakin kavereita" ja puhelu loppui siihen. Taisi tämä "ystävyys" nyt mennä sitten katkolle ja ihan hyvä niin.
Ap
Miksi yrität, AP olla jotain jeesusainesta vaikka oletkin mulkku? Sano suoraan kaverillesi niin kaikki voittavat. Sinä pääset rasitteesta eroon ja kaveri etsiköön jotain parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yrität, AP olla jotain jeesusainesta vaikka oletkin mulkku? Sano suoraan kaverillesi niin kaikki voittavat. Sinä pääset rasitteesta eroon ja kaveri etsiköön jotain parempaa.
No eihän tollaselle mielensäpahoittajalle mitään voi suoraan sanoa vaan hienovaraisesti kierellen ja juu pääsin jo rasitteesta eroon
ap
Tuon äidin kasvatus on kaukana kiintymysvanhemmuudesta. Kuulostaa lähinnä vapaalta kasvatuksesta tms.