Mikä vaivaa ihmistä, joka puhuu vain, kun kysytään jotain?

Mikä sua vaivaa, kun aina pitää olla jotain sanottavaa? Sen suun ei ole pakko jauhaa tyhjää jatkuvasti.

a) Sitä ei kiinnosta puhua sulle tai tutuillesi

b) Sitä ei kiinnosta puhua ylipäänsä kellekään ja vastaa vain kohteliaisuudesta

c) Se ei keksi mitään sanottavaa. Ehkä miettii liian kauan ja sopiva aika sanoa jotain ehtii mennä umpeen, vaikka tekstareilla toi ei tosin vaikuta. Tai sitten suodattaa liikaa, eikä ajatukset pääse sanojen tasolle, mikä liittyy seuraavaan kohtaan...

d) Se ei uskalla sanoa mitään oma-aloitteisesti. Pelkää, että muita ei oikeasti kiinnostaisi tai sanoo jotain tyhmää.

f) Se ei vaan jaksa

g) Se ei osaa. Ei ole oppinut ja tottunut keskustelemaan, eikä oikein osaa kysellä kysymyksiä tai jatkaa keskustelua.

Joku noista esim.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sua vaivaa, kun aina pitää olla jotain sanottavaa? Sen suun ei ole pakko jauhaa tyhjää jatkuvasti.

Juu selvää on, että kaveri ei ole niin kova jauhamaan. On sillä tähän kolmeen vuoteen ollut kerran asiaa. Silloin sen maailma romahti ja se vihjaisi siitä oma-aloitteisesti yhdellä lauseella.

Edelleen - mikä vaivaa ihmistä, joka puhuu vain, kun häneltä kysytään jotain?

Ap

Kakkoselle kiitos! Juuri tuollaista pohdintaa kaipaan. Hän nimittäin vaikuttaa useimmiten hyvin tylyltä (eikä hänellä sitten olekaan ystäviä), mutta on kuitenkin sanonut, ettei tarkoita olla tyly.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kakkoselle kiitos! Juuri tuollaista pohdintaa kaipaan. Hän nimittäin vaikuttaa useimmiten hyvin tylyltä (eikä hänellä sitten olekaan ystäviä), mutta on kuitenkin sanonut, ettei tarkoita olla tyly.

Ap

Ehkä jotain sosiaalista fobiaa. Tai muuten estynyt persoona kyseessä.

No minua vaivaa Asperger. En voi tuolle yhtään mitään ja tiedostan kyllä että hiljaa oleminen on toisen mielestä epäkohteliasta, mutta en kertakaikkiaan keksi mitään puhuttavaa, jos pitää puhua vain puhumisen vuoksi.

Ei ole pakko vaivata mikään.

Joku sosiaalisesti osaamaton ihminen. Sääliksi käy, jos kuitenkin haluaisi tulla toimeen ihmisten kanssa, mutta ei pysty siihen :(

Itse en jaksaisi pitää yhteyttä ihmiseen, joka ei tee omaa osaansa ihmissuhteesta, sellainen yksipuolisuus ei vaan nappaisi ollenkaan.

Liian monta kertaa on kokenut että kun puhuu oma-aloitteisesti niin joko nauretaan tai sivuutetaan ihan kuin ei olisi kuultukaan mitään. Enkä tarkoita että kukaan nykyisistä ystävistä/tuttavista vaan menneisyydessä, mutta vaikuttaa edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Olen toisaalta jo vuosien myötä tottunut, että tuollaista se on. Mutta silti tuo kysymys nousee aina pintaan. Mikä vaivaa ihmistä, joka ei juttele oma-aloitteisesti, joka ei ikinä laajenna tai jatka keskustelua, joka vastaa vain siihen mitä kysytään ja joka puhuu vain silloin, kun häneltä kysytään jotain?

Eikä ole sellainen vain minun seurassani, vaan muut sanovat samaa. Ja mitä häntä näen muiden seurassa, niin sellaista se on. Niin kauan voidaan jutella, kun minä keksin kysyttävää. Kun minulta jossain vaiheessa lopulta väkisinkin kysymykset loppuvat, niin se on sitten siinä. Sama tekstiviesteissä. Jos kerron jotain, niin ei vastaa mitään. Jos kysyn jotain, niin siihen vastaa vastauksen yhdellä sanalla.

Mikä tuota vaivaa?

Mitä se sinulle kuuluu,yli-innokas ekstrovertti? Ei varmaan ole jalat maassa kun melskaat jatkuvasti.Toinen saa olla vaikka mykkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sua vaivaa, kun aina pitää olla jotain sanottavaa? Sen suun ei ole pakko jauhaa tyhjää jatkuvasti.

Juu selvää on, että kaveri ei ole niin kova jauhamaan. On sillä tähän kolmeen vuoteen ollut kerran asiaa. Silloin sen maailma romahti ja se vihjaisi siitä oma-aloitteisesti yhdellä lauseella.

Edelleen - mikä vaivaa ihmistä, joka puhuu vain, kun häneltä kysytään jotain?

Ap

Puhe oli sinusta. Älä jauha tyhjää ihmiselle, joka ei selvästi ole kiinnostunut tyhjänjauhamisesta. Sulje se suusi edes kerran elämässäsi. 

Se on normaali.

Mikä vaivaa niitä joiden tarvii koko ajan kälättää?

Rasittavia ihmisiä.

Ehdoton Turn-off.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sua vaivaa, kun aina pitää olla jotain sanottavaa? Sen suun ei ole pakko jauhaa tyhjää jatkuvasti.

Juu selvää on, että kaveri ei ole niin kova jauhamaan. On sillä tähän kolmeen vuoteen ollut kerran asiaa. Silloin sen maailma romahti ja se vihjaisi siitä oma-aloitteisesti yhdellä lauseella.

Edelleen - mikä vaivaa ihmistä, joka puhuu vain, kun häneltä kysytään jotain?

Ap

Mikä sinua vaivaa, kun pitää olla aina kyselemässä jotain? 

No, minä olin koulukiusattu. Opin jo aikaisin, etten kuulu porukkaan. Nykyisin pelkkä itseni esittely saa kädet hikoamaan ja sydämen tykyttämään. Ei ole kauheasti intoa tai kiinnostusta jutella, eipä ole toisaalta mitään sanottavaakaan. Pidän asiani omana tietonani. Onko muuta kysyttävää sulla?

Tunnistin kyllä tyypin heti, sellaisia on ollut meilläkin sekä kotona kylässä että työpaikan kahvihuoneessa. Minusta kyllä välillä tuntuu, että joku tunne-elämän häiriö on kyseessä. Niukkuusongelma. Ei halua antaa itsestään mitään. Antaa toisen tehdä työt. Kiva istua ja kuunnella.

Se on introvertti, ei sen kummempaa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistin kyllä tyypin heti, sellaisia on ollut meilläkin sekä kotona kylässä että työpaikan kahvihuoneessa. Minusta kyllä välillä tuntuu, että joku tunne-elämän häiriö on kyseessä. Niukkuusongelma. Ei halua antaa itsestään mitään. Antaa toisen tehdä työt. Kiva istua ja kuunnella.

Kerro mitä sinä haluaisit saada minusta? 14

Vierailija kirjoitti:

Tunnistin kyllä tyypin heti, sellaisia on ollut meilläkin sekä kotona kylässä että työpaikan kahvihuoneessa. Minusta kyllä välillä tuntuu, että joku tunne-elämän häiriö on kyseessä. Niukkuusongelma. Ei halua antaa itsestään mitään. Antaa toisen tehdä työt. Kiva istua ja kuunnella.

Ekstroverttien röyhkeys ja empatiakyvyttömyys pääse kyllä aina yllättämään. Nyt se paskanjauhaminen on jo jotain "töiden tekemistä" joiden hedelmistä puhumaton pääsee nauttimaan ihan tekemättä mitään. Voin kertoa sinulle, että ei se ole. Se, joka ei puhu, ei todennäköisesti välitä paskaakaan mitä te jauhatte. Ja jos välittää, niin sekin olisi päinvastoin: haluaisi vain, että teksin olisitten hiljaa.

Siis voi jee. Näyttää että olen kaikki mahdolliset vaihtoehdot käynyt mielessäni läpi: sosiaalinen fobia, Asperger, normaali tai sosiaalisesti taitamaton. Mitään noista en ole voinut myöskään sulkea pois.

Kuten joku sanoi, niin sääliksi käy ja olen murheissani, kun ihminen haluaisi, että olisi kavereita, mutta ei pysty pitämään ihmissuhteita yllä. Meidänkin välinen ihmissuhde on hyvin yksipuolinen. Me nyt vain olemme tekemisissä keskenämme joka tapauksessa monen kautta, joten olen pyrkinyt siihen, että saman tien sitten tulisimme mahdollisimman hyvin toimeen keskenämme.

Ap

Yleisin syy taitaa olla se, että ei kiinnosta ja seuraavaksi yleisin, että ei pysty olemaan rento seurassanne, jolloin näkee parempana, että ei sano mitään ylimääräistä.

Jos puhut esimerkiksi jostain työpaikalla tapahtuvasta, niin minä ainakin luen kahvihuoneessa yleensä vain lehteä ja lähden menemään. Työpaikalla on yksi tyyppi, jonka kanssa olen kiinnostunut puhumaan, mutta muiden kanssa puhun vain ystävällisyyttäni jos he jotain kysyvät. Minulla ei ole heidän kanssaan mitään yhteistä ja he sanovat harvoin mitään mielenkiintoista, johon viitsisin puuttua.