Lue keskustelun säännöt.
Välivuosia takana, mutta minkään alan opiskeleminen ei kiinnosta.
13.02.2017 |
Valmistuin lukiosta vuonna 2015. Nyt on tullut vietettyä kaksi välivuotta ja mikään ammatti tai ala ei edelleenkään kiinnosta. Kavereita ei myöskään ole, joten yksinäisyys alkaa painamaan paljon. Mitä pitäisi nyt tehdä? Pätkä- ja kausitöitä tulee tehtyä ja välillä olen pidempään aikaan työttömänä.
Kommentit (46)
Sama. Ammatinvalinta-avustakaan ei ollut apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla jo 7 vuotta ylioppilastutkinnosta. En ole ollut töissä, en ole opiskellut enkä ole ollut edes työtönkään. Eikä aavistustakaan, mitä lähtisin opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Lähde ulkomaille töihin? Aupairiksi, jos tykkäät lapsista tai vapaaehtoistyöhön? Tai haet jotain oikeaa työtä ulkomailta?
Ei kaksi välivuotta paljoa ole, eikä niistä haittaa ole, jos käyttää sen ajan muutoin järkevästi eikä oleile vain kotona.
En ole valmis tuohon. Kielimuuri ja kulttuueisokki ahdistaa..
ap
Mä en ymmärrä, että mikä ihmeen vaikeus siinä on valita ammatti joka kiinnostaa? Itelle oli hommat selviä jo 14-vuotiaana. Kyllä tässä on jostain syvemmän tason lusmuilutarpeesta oltava kyse. Tuntuu muuten olevan yleistä nykynuorten keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde ulkomaille töihin? Aupairiksi, jos tykkäät lapsista tai vapaaehtoistyöhön? Tai haet jotain oikeaa työtä ulkomailta?
Ei kaksi välivuotta paljoa ole, eikä niistä haittaa ole, jos käyttää sen ajan muutoin järkevästi eikä oleile vain kotona.
En ole valmis tuohon. Kielimuuri ja kulttuueisokki ahdistaa..
ap
Jotenkin arvasin. Tällasta se sitten on kun joku yrittää ehdottaa jotain näille ammattiempijöille. Keksitään tekosyytä toisen perään: "ääh ku ahistaa, ku ei jaksais... ". Ja sit ihmetellään kun ollaan taas lähtöpisteessä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, että mikä ihmeen vaikeus siinä on valita ammatti joka kiinnostaa? Itelle oli hommat selviä jo 14-vuotiaana. Kyllä tässä on jostain syvemmän tason lusmuilutarpeesta oltava kyse. Tuntuu muuten olevan yleistä nykynuorten keskuudessa.
Jaa.. Itse olen kyllä tehnyt useita eri töitä nyt välivuosina, joihin ei tarvita mitään koulutusta. Turha sinun on lusmuilusta uikuttaa.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla jo 7 vuotta ylioppilastutkinnosta. En ole ollut töissä, en ole opiskellut enkä ole ollut edes työtönkään. Eikä aavistustakaan, mitä lähtisin opiskelemaan.
Ja anna kun mä arvaan mitä oot tehnyt ne 7 vuotta: kaikkea muuta paitsi yrittänyt ratkaista tätä "ongelmaa".
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, että mikä ihmeen vaikeus siinä on valita ammatti joka kiinnostaa? Itelle oli hommat selviä jo 14-vuotiaana. Kyllä tässä on jostain syvemmän tason lusmuilutarpeesta oltava kyse. Tuntuu muuten olevan yleistä nykynuorten keskuudessa.
Ennemmin tosi harvinaista että hommat selviä jo 14-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvittele, missä olisit ja mitä tekisit, jos eläisit unelmaelämääsi. Millainen olisi täydellinen päivä ja mitä tekisit sinä päivänä? Ja ala sitten tavoitella sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla jo 7 vuotta ylioppilastutkinnosta. En ole ollut töissä, en ole opiskellut enkä ole ollut edes työtönkään. Eikä aavistustakaan, mitä lähtisin opiskelemaan.
Ja anna kun mä arvaan mitä oot tehnyt ne 7 vuotta: kaikkea muuta paitsi yrittänyt ratkaista tätä "ongelmaa".
Mä taas veikkaisin että ollut sairaana tai hoitanut lapsia kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde ulkomaille töihin? Aupairiksi, jos tykkäät lapsista tai vapaaehtoistyöhön? Tai haet jotain oikeaa työtä ulkomailta?
Ei kaksi välivuotta paljoa ole, eikä niistä haittaa ole, jos käyttää sen ajan muutoin järkevästi eikä oleile vain kotona.
En ole valmis tuohon. Kielimuuri ja kulttuueisokki ahdistaa..
ap
Jotenkin arvasin. Tällasta se sitten on kun joku yrittää ehdottaa jotain näille ammattiempijöille. Keksitään tekosyytä toisen perään: "ääh ku ahistaa, ku ei jaksais... ". Ja sit ihmetellään kun ollaan taas lähtöpisteessä.
Olen sentään tehnyt töitä kun niitä on löytynyt. Suomessa tosin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla jo 7 vuotta ylioppilastutkinnosta. En ole ollut töissä, en ole opiskellut enkä ole ollut edes työtönkään. Eikä aavistustakaan, mitä lähtisin opiskelemaan.
Kuka sua on elättänyt? Eli mistä saat rahaa elämiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, että mikä ihmeen vaikeus siinä on valita ammatti joka kiinnostaa? Itelle oli hommat selviä jo 14-vuotiaana. Kyllä tässä on jostain syvemmän tason lusmuilutarpeesta oltava kyse. Tuntuu muuten olevan yleistä nykynuorten keskuudessa.
Jaa.. Itse olen kyllä tehnyt useita eri töitä nyt välivuosina, joihin ei tarvita mitään koulutusta. Turha sinun on lusmuilusta uikuttaa.
ap.
Sen takia puhuinkin syvemmästä lusmuilutarpeesta. Hommat ei selvästikään ole maistuneet, jos työpaikka on vaihtunut tiuhaan. Kertoo siitä, että haet jotain helppoa hommaa, jossa olis hyvä liksa ja ei tarttis nähdä paljoa vaivaa. Mutta koska sellaista ei ole tarjolla, niin et ole keksinyt sitä opiskelualaakaan. Mun ohje on kannattais ottaa ittee niskasta kiinni ja ymmärtää että aina ei voi mennä sieltä missä aita on matalin.
Mulla ihan sama tilanne. Ahdistaa kun kilpailu korkeakoulupaikoista kiristyy jatkuvasti. Pari vuotta pelkkää masennusta, epätoivoa ja yksinäisyyttä. Tuskin edes pääsen minnekään opiskelemaan vaikka yrittäisinkin. Suomesta on muutenkin tulossa kovaa vauhtia köyhä Itä-Euroopan maa jossa ei ole mitään tulevaisuutta nuorille. Pelkkiä pätkätöitä ja palkattomia työharjoittelujaksoja. Samahan tässä olisi vain vetää itsensä köyden jatkoksi. Tälläkin hetkellä olen vain pelkkänä taakkana yhteiskunnalle. N22
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, että mikä ihmeen vaikeus siinä on valita ammatti joka kiinnostaa? Itelle oli hommat selviä jo 14-vuotiaana. Kyllä tässä on jostain syvemmän tason lusmuilutarpeesta oltava kyse. Tuntuu muuten olevan yleistä nykynuorten keskuudessa.
Jaa.. Itse olen kyllä tehnyt useita eri töitä nyt välivuosina, joihin ei tarvita mitään koulutusta. Turha sinun on lusmuilusta uikuttaa.
ap.
Sen takia puhuinkin syvemmästä lusmuilutarpeesta. Hommat ei selvästikään ole maistuneet, jos työpaikka on vaihtunut tiuhaan. Kertoo siitä, että haet jotain helppoa hommaa, jossa olis hyvä liksa ja ei tarttis nähdä paljoa vaivaa. Mutta koska sellaista ei ole tarjolla, niin et ole keksinyt sitä opiskelualaakaan. Mun ohje on kannattais ottaa ittee niskasta kiinni ja ymmärtää että aina ei voi mennä sieltä missä aita on matalin.
Voi hyvänen aika. Minulla on ylioppilastutkinto ja kaikki työpaikat ovat olleet määräaikaisia. Muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen ja niitä ei jatketa sesonkien lopussa kun työntekijöitä ei enää tarvita. Ei mitään vakituista työpaikkaa saada vielä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla jo 7 vuotta ylioppilastutkinnosta. En ole ollut töissä, en ole opiskellut enkä ole ollut edes työtönkään. Eikä aavistustakaan, mitä lähtisin opiskelemaan.
Kuka sua on elättänyt? Eli mistä saat rahaa elämiseen?
Pääomatuloista. Faija kuoli, kun olin 13 v. Sain omaisuuden haltuuni, kun täytin 18. Enkä tosiaan ole edes yrittänyt ratkaista ongelmaa, mitä lähtisin opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde ulkomaille töihin? Aupairiksi, jos tykkäät lapsista tai vapaaehtoistyöhön? Tai haet jotain oikeaa työtä ulkomailta?
Ei kaksi välivuotta paljoa ole, eikä niistä haittaa ole, jos käyttää sen ajan muutoin järkevästi eikä oleile vain kotona.
En ole valmis tuohon. Kielimuuri ja kulttuueisokki ahdistaa..
ap
Se voi tuntua pelottavalta, mut hei oikeesti, sieltä pääsee aina helposti pois, jos siltä tuntuu! Ei tarvi lähteä minnekään Usa:an tai Australiaan, vaan vaikka ihan vaan Eurooppaan. Lentolippu takaisin ei maksa kuin parisataa euroa ja sen varaa helposti netistä tarvittaessa. :-)
Se, että ei osaa kieltä, ei haittaa yhtään. Esim. aupaireja haetaan ihan suomalaisiinkin perheisiin ulkomaille. Tai ulkomailla on esim. suomalaisia call centereitä yms. Sit on sellaisia, jotka hakee esim. henkilökohtaisia avustajia. Vapaa-ajalla pärjää vaikka viittomalla ja sanakirjaa selaten. :-) Aikaa myöten kielitaito kohentuu huomaamatta. Oisko sulla vaikka joku kaveri, jonka kanssa hakisitte samalle seudulle, jos yksin lähteminen on liian radikaali ajatus? Eikä heti tarvi lähteä pitkäksi aikaa. Eka voi kokeilla jotain lyhyempää pestiä vaikka kesän ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähde ulkomaille töihin? Aupairiksi, jos tykkäät lapsista tai vapaaehtoistyöhön? Tai haet jotain oikeaa työtä ulkomailta?
Ei kaksi välivuotta paljoa ole, eikä niistä haittaa ole, jos käyttää sen ajan muutoin järkevästi eikä oleile vain kotona.
En ole valmis tuohon. Kielimuuri ja kulttuueisokki ahdistaa..
ap
Se voi tuntua pelottavalta, mut hei oikeesti, sieltä pääsee aina helposti pois, jos siltä tuntuu! Ei tarvi lähteä minnekään Usa:an tai Australiaan, vaan vaikka ihan vaan Eurooppaan. Lentolippu takaisin ei maksa kuin parisataa euroa ja sen varaa helposti netistä tarvittaessa. :-)
Se, että ei osaa kieltä, ei haittaa yhtään. Esim. aupaireja haetaan ihan suomalaisiinkin perheisiin ulkomaille. Tai ulkomailla on esim. suomalaisia call centereitä yms. Sit on sellaisia, jotka hakee esim. henkilökohtaisia avustajia. Vapaa-ajalla pärjää vaikka viittomalla ja sanakirjaa selaten. :-) Aikaa myöten kielitaito kohentuu huomaamatta. Oisko sulla vaikka joku kaveri, jonka kanssa hakisitte samalle seudulle, jos yksin lähteminen on liian radikaali ajatus? Eikä heti tarvi lähteä pitkäksi aikaa. Eka voi kokeilla jotain lyhyempää pestiä vaikka kesän ajan.
Niin ongelma on se, että ei ole yhtään kavereita.. Tämä kaikki on itseaiheutettua ja ei tunnu hyvältä, mutta sen kanssa täytyy nyt elää.
ap
Lähde ulkomaille töihin? Aupairiksi, jos tykkäät lapsista tai vapaaehtoistyöhön? Tai haet jotain oikeaa työtä ulkomailta?
Ei kaksi välivuotta paljoa ole, eikä niistä haittaa ole, jos käyttää sen ajan muutoin järkevästi eikä oleile vain kotona.