Sinä, joka et pidä siitä, että iloitsen elämän pienistä iloista

Ja tämän pitäisi kiinnostaa?

Suomessa ei saa olla onnellinen, niinku joku jo aiemmin sanoi. Kaikilla pitää olla kurjaa.

Sanotaan, että onnen avain on kiitollisuus. En ole siitä aivan varma, mutta siitä olen varma, että kiittämättömyys on onnellisuuden este.

Olet siis ainakin avoin onnellisuudelle iloitessasi pienistä asioista, ap. Kannattaa jatkaa sillä linjalla :)

Hyvä ruoka on ilon aihe. Eikä ole feikattua iloa.

up

Ihmeellinen marttyyrimeininki ap:llä. On minuakin huono tuuri potkinut elämässä mutta ei tarvitse alkaa sillä ratsastamaan, että voi voi kunpa vain tietäisitte miten minulla on ollut vaikeaa ja raskasta tai että nyyh, en saa jonkun mielestä iloita vaikka minulla ei ole muuta kuin tämä mistä iloita. Elämä on vain elämää, vittumaista se on usein myös niille joilla "menee hyvin" koska sellaisille pienet vastoinkäymiset ovat suuria. Lopeta tuo marttyyrimainen esittäminen ap. 

Joka kerran kun uskon parempaan huomiseen joku lähipiiristä myrkyttää pienet onnen hetkeni :"Tuo on vain"- asenteella joka ilmenee vähättelynä ja välinpitämättömyytenä siihen mistä saan mielihyvää ihan kuin se kokemus ei saisi tuntua miltään. Tykkäät asiasta x niin hän sanoo sulle päin naamaa:pienet on sullakin ilot . Maanpäällisen elämän aistilliset hetkiset ovat minulle suorastaan pyhiä eikä mikään itseään täynnä oleva mäntti sitä tule särkemään, etsin juuri niitä meditatiivisia tajunnantilan vaihteluita ja transseja jotka nostavat psykedeelistä tajuntaa uusiin ulottuvuuksiin. Näe sinäkin elämä henkisen trippaajan silmin niin koet että kahvikuppi ei ole pelkkä kuppi tai silmälasit eivät ole pelkkä näköväline niissäkin on omat psykot  ulottuvuutensa. T: psykedeelisesti valaistunut hippi. 

Missä sinä niitä ilojasi hehkutat että ne pääsevät ärsyttämään ketään? Pidä ihan omana tietonasi, koska selvästi ilmaiset tunnetilasi jotenkin muita ärsyttävällä tavalla - ei muiden tunnetilat muutenkaan useimpia kiinnosta, ja ne kääntyvät ärsytykseksi jos liioittelet tai tuot niitä ilmi muiden "naamalle".

Ts tuskin ärsyttävää on se että joku on jostain iloinen, vaan se että liioittelet kovaäänisesti yms tavoilla olet rajaton muita kohtaan. 

Et voi kovinkaan moneen asiaan elämässä vaikuttaa, mutta omaan asenteeseen voit. Melkein säälittää ne hyväosaiset, jotka näkevät ihan kaikessa mieluummin ne negatiiviset kuin positiiviset asiat. Itsepähän luovat oman ankean todellisuutensa, joka voisi toisenlaisella asenteella olla ihan toinen.  

Ja kyllä, elämässä tapahtuu myös todella hirveitä asioita, joita naminamipositiivisuus ei korjaa eikä kurjiakaan tunteita kannata lakaista maton alle. On silti hämmästyttävää, mitä näkökulman muutos voi elämässä tehdä.

Mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat. Sinä olet sinä ja elät oman näköistä elämääsi. Minulle ilon aihetta tuo jo se, että saan huushollin siivottua ja ostettua kukkakimpun piristämään vapaa päivää. Pienestä ilo irtoaa, kenellä mistäkin asiasta.

On parempi olla jakamatta myös niitä pieniä iloja, silloin ne jäävät sinulle, eikä kukaan lyttää niitä. Naama peruslukemille, ei mitään tilaisuutta tulkita mitään tunnetta, vastauksena vain olan kohautus. Älä päästä ketään saamaan onnestasi otetta.

Vierailija kirjoitti:

Mua nyppii tuollaiset "ah, ihanan kaunis päivä tänään" -tyypit. Oon paatunut pessimisti ja optimistiset ihmiset vain saavat mut ärsyyntymään. Jos itse olet tapellut aamun saadaksesi lapset ajoissa päiväkotiin ja kouluun, mies tiuskisi keittiössä ja koira pitäisi käyttää ulkona ennen lähtöä, tuskin olisit itsekään kovin iloisella tuulella.

Onnee miehelle ja lapsille? ...

Musta tuntuu, että ihminen jää ainakin etäiseksi, jos ainoat puheenaiheet ovat onpa kaunis sää, onpa mukava kupponen teetä.

Jatkuvaa negatiivisuuttakaan en jaksa.

Parasta olisi, jos ystävien kesken voisit joskus avautua jostain henkilökohtaisemmasta. Tyyliin Joskus mietin, minkälaista elämäni olisi voinut olla, jos olisinkin hankkinut perheen.