Miltä pettäminen tuntuu?
Miltä sen jälkeen tuntuu? Yllättävän pahalta? Olen kuullut, että moni haluaisi tehdyn tekemättömäksi. Olen myös kuullut ettei tunnontuskia tule.
Suurin kysymys: Pystyitkö etukäteen tietämään miltä jälkikäteen tuntuu?
Toivottavasti ehdin saada muutaman asiallisen vastauksen ennen kuin tämäkin ketju menee riitelyksi :)
Kommentit (82)
Karmealta. Ainut kerta elämässäni, kun omatunto tuntui suorastaan fyysisenä kipuna. Pieni pahoinvointi, karmea häpeä ja myötätuska. Se oli vain se muutama sekunnin hetki, kun tajusin päättäneeni peruuttamattomasti pettää. Sen jälkeen rakkaus, himo ja tilanne veivät mennessään. Ei koskaan enää uudestaa.
Sanoin kanssapettäjälle, etten kadu. Puolisoltani salasin. Mutta oikeasti kadun yhä ihan valtavasti. Niin väärin koko juttu. Asiat olisi voinut hoitaa ihan toisin. Kokemusta ja oppia sekin silti.
No se, että on voinut kokea ihan uskomattomia juttuja mutta ei voi jakaa niitä kenenkään kanssa!
Ja jos jää kiinni, niin petetyn loputon vaatiminen saada tietää kaikki yksityiskohdat. Oikeasti, et sä halua kuulla kaikkea... ;)
Yli 10 vuotta sitten miesystäväni oli ilmoittanut minulle lähtevänsä puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin neuvottelematta asiasta etukäteen. Pian tämän tiedon jälkeen olin toisella paikkakunnalla ja petin häntä humalassa komistuksen kanssa. Ei tullut minkäänlaisia omantunnon tuskia eikä tule vieläkään. Miesystäväni ei saanut asiasta ikinä tietää. Ajattelin, miten helppoa pettäminen onkaan. Sittemmin erosimme ulkomaankomennuksen aikana. Pettäisin varmaan uudelleen, jos olisi vastaava tilanne. Tuo kerta on jäänyt ainoaksi, samalla myös ainoaksi ns. yhden illan jutuksi. Ikää on nyt 50-v. Pidän itseäni luotettavana. :D
M41.5 kirjoitti:
thaikkulassa käynnit ei tunnu oikein miltään, koska en laske niitä pettämiseksi. Se on vähän kuin kylpylässä tai muussa virkistyshoidossa kävisi, koska kyseessä on pelkkä mekaaminen suoritus, eikä kumpikaan osapuoli muistele asiaa sen enempää. Mutta en ikinä voisi pettää vaimoani "vieraan naisen" kanssa, niin että olisi tunteita mukana.
Toivottavasti sinulla on 100 % platoninen suhde vaimoosi, etkä altista häntä näiden "kylpylässä tai virkistyshoidossa käyntiesi" viruksille ja bakteereille.
Miksi te, jotka petätte, ette kykene sen vertaa ajattelemaan sitä olemassaolevaa kumppanianne, että sanoisitte suoraan haluavanne erota . Miksi te sen tuskan lisäksi minkä toiselle aiheutatte , sysäätte sen erovastuun myös hänelle ? Nimenomaan ihmiset, jotka hankkivat sen sivusuhteen?
Minä olen eronnut yhdestä niin, että toinen ilmoitti haluavansa erota. Juu sekin koski, mutta se tuska ei ollut millään mittarilla verrattavissa siihen kun hyvin pitkän liiton jälkeen paljastui toisella sivusuhde.
Vierailija kirjoitti:
Pettänyt en ole itse, mutta mies kyllä. Ja se on jotain niin hirveää.. Ihankun nyrkillä iskettäis naamaan ja vedettäis matto jalkojen alta. Ja vielä naurettais päälle. Niin petetty ja pettynyt olo. Ei pysty luottamaan ja kaikki yhteiset kokemukset ja muut tuntuu ihan hukkaanheitetyltä.
Mikä saa pettämään?
Ihmettelenkin, että miksi pettämisestä ei ole laissa mitään pykälää, vaikka se on niin ankara rikos toista ihmistä kohtaan? Ennen oli, mutta kyllä sen olisi voinut nykyiseenkin lainsäädäntöön jättää mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te, jotka petätte, ette kykene sen vertaa ajattelemaan sitä olemassaolevaa kumppanianne, että sanoisitte suoraan haluavanne erota . Miksi te sen tuskan lisäksi minkä toiselle aiheutatte , sysäätte sen erovastuun myös hänelle ? Nimenomaan ihmiset, jotka hankkivat sen sivusuhteen?
Minä olen eronnut yhdestä niin, että toinen ilmoitti haluavansa erota. Juu sekin koski, mutta se tuska ei ollut millään mittarilla verrattavissa siihen kun hyvin pitkän liiton jälkeen paljastui toisella sivusuhde.
Jätettävä perää kuitenkin syytä eroon, mitä siihen pitäisi sanoa jos todellisuudessa taustalta löytyy se että on rakastunut toiseen? Valehdella jotain ihan muuta? Onko oikeasti pienempi paha tulla jätetyksi pelkän ihastumisen vuoksi kuin pettämisen? Itse ainakin jätettävänä peräisin siinä kohtaa että tilanne on vielä pelastettavissa jos ei kerran mitään ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
M41.5 kirjoitti:
thaikkulassa käynnit ei tunnu oikein miltään, koska en laske niitä pettämiseksi. Se on vähän kuin kylpylässä tai muussa virkistyshoidossa kävisi, koska kyseessä on pelkkä mekaaminen suoritus, eikä kumpikaan osapuoli muistele asiaa sen enempää. Mutta en ikinä voisi pettää vaimoani "vieraan naisen" kanssa, niin että olisi tunteita mukana.
Perinteinen vastakkainasettelu, mutta onko näin suhtautuville automaattisesti myös ok että vaimo käy virkistyshoidoissa tyttöporukalla ulkomailla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M41.5 kirjoitti:
thaikkulassa käynnit ei tunnu oikein miltään, koska en laske niitä pettämiseksi. Se on vähän kuin kylpylässä tai muussa virkistyshoidossa kävisi, koska kyseessä on pelkkä mekaaminen suoritus, eikä kumpikaan osapuoli muistele asiaa sen enempää. Mutta en ikinä voisi pettää vaimoani "vieraan naisen" kanssa, niin että olisi tunteita mukana.
Perinteinen vastakkainasettelu, mutta onko näin suhtautuville automaattisesti myös ok että vaimo käy virkistyshoidoissa tyttöporukalla ulkomailla?
Luuletko oikeasti että näille psykopaattisille esineellistäjille ja kassiensa tyhjentäjille on millään mitään väliä tunnepuolella.
Kannattaa hakeutua idän viennin pariin duuniin ja tutustua pariin vienti-inssiin. Tietää nopeasti millaisen ihmisen kanssa _ei_ halua hengata.
Pettäjät on kyllä alinta pohjasakkaa. Kuulin just, että yhdellä 17v tytöllä on kiihkeä panosuhde 50v varatun miehen kanssa. Toivottavasti vaimo huomaa miehensä touhut.
Hyvin nuorena petin, koska rakastuin toiseen poikaan ja olin liian typerä tehdäkseni oikeat ratkaisut ajoissa. En edes katunut itse pettämistä, vaan sitä että alunperinkin olin alkanut seurustelemaan ihmisen kanssa jota en rakastanut riittävästi pysyäkseni uskollisena. Mies jonka kanssa petin särki sydämeni ja alkoi seurustelemaan toisen kanssa. Vuosia myöhemmin asia ei tunnu oikeastaan miltään. Olin nuori, tyhmä ja itsekäs, eikä se jälkikäteen märehtimällä miksikään muutu. En usko koskaan enää pettäväni, ei siksi että olisin muuttunut jotenkin paremmaksi ihmiseksi vaan siksi että pettäminen on minusta typerää. En näe yhtäkään järkevää syytä olla suhteessa jossa koen tarvetta pettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te, jotka petätte, ette kykene sen vertaa ajattelemaan sitä olemassaolevaa kumppanianne, että sanoisitte suoraan haluavanne erota . Miksi te sen tuskan lisäksi minkä toiselle aiheutatte , sysäätte sen erovastuun myös hänelle ? Nimenomaan ihmiset, jotka hankkivat sen sivusuhteen?
Minä olen eronnut yhdestä niin, että toinen ilmoitti haluavansa erota. Juu sekin koski, mutta se tuska ei ollut millään mittarilla verrattavissa siihen kun hyvin pitkän liiton jälkeen paljastui toisella sivusuhde.
Jätettävä perää kuitenkin syytä eroon, mitä siihen pitäisi sanoa jos todellisuudessa taustalta löytyy se että on rakastunut toiseen? Valehdella jotain ihan muuta? Onko oikeasti pienempi paha tulla jätetyksi pelkän ihastumisen vuoksi kuin pettämisen? Itse ainakin jätettävänä peräisin siinä kohtaa että tilanne on vielä pelastettavissa jos ei kerran mitään ole tapahtunut.
Olen eri, mutta en lainkaan seuraa tätä logiikkaa. Miten pienen ihastumisen vuoksi jättäminen ja pettämisen jälkeen jättäminen ovat ne vaihtoehdot? Onko se enää pieni ihastus, jos se johtaa pettämiseen? Jos ei edes sen pienen ihastuksen kanssa viitsi pitää housuja jalassa, niin kyllä, silloin on todellakin syytä tehdä ainut vastuullinen ratkaisu ja erota. Sen jälkeen voikin miettiä, onko monogaminen parisuhde ylipäänsä se itselle sopivin elämäntapa, jos jokaista pikku ihastusta pitää päästä painamaan.
Ja jos puhutaan voimakkaasti omaa parisuhdetta uhkaavasta rakastumisesta, niin kyllä, siitä todellakin on asiallista kertoa ennen kuin hyppää sinne punkkaan. Se seksihän on käytännössä jo eropäätös, kyse on vaan siitä ettei olla kunnioitettu kumppania riittävästi tämän päätöksen kertomiseen hänelle ensimmäisenä.
Kuulutteko te kaikki kirkkoon? Hirveää soopaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M41.5 kirjoitti:
thaikkulassa käynnit ei tunnu oikein miltään, koska en laske niitä pettämiseksi. Se on vähän kuin kylpylässä tai muussa virkistyshoidossa kävisi, koska kyseessä on pelkkä mekaaminen suoritus, eikä kumpikaan osapuoli muistele asiaa sen enempää. Mutta en ikinä voisi pettää vaimoani "vieraan naisen" kanssa, niin että olisi tunteita mukana.
Perinteinen vastakkainasettelu, mutta onko näin suhtautuville automaattisesti myös ok että vaimo käy virkistyshoidoissa tyttöporukalla ulkomailla?
Luuletko oikeasti että näille psykopaattisille esineellistäjille ja kassiensa tyhjentäjille on millään mitään väliä tunnepuolella.
Kannattaa hakeutua idän viennin pariin duuniin ja tutustua pariin vienti-inssiin. Tietää nopeasti millaisen ihmisen kanssa _ei_ halua hengata.
Kiitos vaan, työkokemusta teollisuudesta on jo ns. riittävästi. Pettäjistä kuitenkin löytyy myös niitä, joiden mielestä kumppanille on eri säännöt. Jos tunnepuolella ei ole mitään väliä, niin silloin luulisi löytyvän myös sellaisia, joiden mielestä tämä on ok. Joten kysyin kohderyhmältä, en luule tai oleta kysyessäni.
Mitä nainen loppujen lopuksi siinä menettää, jos mies harrastaa toisen kanssa seksiä kondomia käyttäen ja haluja riittää omallekin eikä asiasta kerro?
Miksi suhde on suomalaisnaisille jonkinlainen kirjoittamaton sopimus seksillä kiristämisestä?
Ei se käytössä kulu.
Aina useampi suhde kirjoitti:
Mitä nainen loppujen lopuksi siinä menettää, jos mies harrastaa toisen kanssa seksiä kondomia käyttäen ja haluja riittää omallekin eikä asiasta kerro?
Miksi suhde on suomalaisnaisille jonkinlainen kirjoittamaton sopimus seksillä kiristämisestä?
Ei se käytössä kulu.
Silloinhan tästä voi sopia heti alkuunsa. Moni mies kuitenkin huutelee yksiavioisuutta naiselta. Mitä mies siinä loppujen lopuksi menettää, jos nainen harrastaa seksiä muiden kanssa kondomia käyttäen? Eihän se käytössä kulu.
Puolison pettäminen ei ole ollut valikossa. Jotenkin niin kokonaisvaltainen suhde, pettäminen ei ole vaihtoehto. Mutta nyt on tullut yksi muuttuja matkaan. Ei tämä käytännön tasolle etene, mutta vaivaa ajatuksia päivittäin. Muuttuja on samaa sukupuolta, molemmat olemme julkiheteroja. Haluaisin tietää tunteeko hän mitään vetoa minua kohtaan. Ihastukseni on niin hämmentävä. Voisin pitää sitä kerran elämässä suhteena. Yritin kautta rantain kysyä puolisoltani hyväksyisikö hän tällaisen seikkailun, en saanut selvää vastausta. Ja teoreettinenhan kysymys onkin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te, jotka petätte, ette kykene sen vertaa ajattelemaan sitä olemassaolevaa kumppanianne, että sanoisitte suoraan haluavanne erota . Miksi te sen tuskan lisäksi minkä toiselle aiheutatte , sysäätte sen erovastuun myös hänelle ? Nimenomaan ihmiset, jotka hankkivat sen sivusuhteen?
Minä olen eronnut yhdestä niin, että toinen ilmoitti haluavansa erota. Juu sekin koski, mutta se tuska ei ollut millään mittarilla verrattavissa siihen kun hyvin pitkän liiton jälkeen paljastui toisella sivusuhde.
Miksi sinä oletat, että pettavä haluaisi erota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te, jotka petätte, ette kykene sen vertaa ajattelemaan sitä olemassaolevaa kumppanianne, että sanoisitte suoraan haluavanne erota . Miksi te sen tuskan lisäksi minkä toiselle aiheutatte , sysäätte sen erovastuun myös hänelle ? Nimenomaan ihmiset, jotka hankkivat sen sivusuhteen?
Minä olen eronnut yhdestä niin, että toinen ilmoitti haluavansa erota. Juu sekin koski, mutta se tuska ei ollut millään mittarilla verrattavissa siihen kun hyvin pitkän liiton jälkeen paljastui toisella sivusuhde.
Miksi sinä oletat, että pettavä haluaisi erota?
Tämä! Eivät todellakaan halua erota, vaan syödä ja säästää kakun. Narsisteja; hyväksikäyttävät _kaikkia_.
Minua on myös petetty, joten en kaipaa moralisointia siitä mikä on vastapuolen kokemus, tiedän kyllä miten lujaa pettäminen satuttaa. Siitä huolimatta olen kahden eri miehen kanssa päätynyt tilanteeseen, jossa olinkin itse pettäjä.
Ensimmäinen oli pelkkä kännipano, jota kaduin suunnattomasti enkä tajunnut itsekään miten olin tilanteeseen ajautunut. Viikkotolkulla koin fyysistä pahaa oloa tapahtuneen vuoksi.
Mutta toiseen mieheen rakastuin. En halunnut jättää miestäni enkä häntä pettää, joten lähes kaksi vuotta yritin tapella noita tunteita vastaan. Lopulta tilaisuus kuitenkin teki varkaan ja illanvieton päätteeksi päädyimme samaan sänkyyn. Koko yö ja kaikki tapahtunut tuntui siltä kuin niin olisi aina kuulunutkin olla, niin hyvältä ja oikealta että en edes pystynyt katumaan vaikka tiesin että kuuluisi. Ainoastaan oman miehen kanssa oli vaikeaa olla tämän jälkeen, koska tiesin että hänen kanssaan mikään ei enää tuntuisi samalta.