Verikoe sattuu ja pelottaa. Mikä avuksi?
Minulla on tulossa verikoe ja olen jo valmiiksi kauhuissani. Kokeen otto on kerta kerralta hankalampaa. Nuorempana minulla ei ollut mitään ongelmaa, mutta huonojen kokemusten myötä minua alkaa nykyään heti pyörryttää.
Suoneni ovat jotenkin piilossa, ja hoitajat etsivät, tunnustelevat ja joskus jopa piikittelevät minua moneen kertaan. Ja olen jotenkin herkkä, että pistäminen tuntuu ihan hirveältä. Ei ole mikään pikku nipistys, vaan todella tuntuu niinkuin joku tunkisi puukkoa sisääni.
Nyt olen jo siinä vaiheessa, että ennen kun istun tuoliin, niin minua alkaa huippaamaan että saa pelätä tajun lähtemistä. Aiemmin olen sentään jotenkin kestänyt siihen asti kunnes aletaan piikittämään. Kokeen otto on molemmille, hoitajalle ja minulle, hankalaa.
Eli mitä tälle voi tehdä? Onko mahdollista saada jotain rauhoittavia tai puuduttavia tai jotain joka sujuvoittaisi tapahtumaa?
Kommentit (28)
Aika erikoista, että koet voimakasta kipua näytteenoton aikana. Mua ei satu oikeastaan kuin pistoksen hetkellä, itse näytteenotto ei oikein sitten enää tunnu miltään. Ehkä se on tuo jännittyneisyys, mikä vaikuttaa? Suonia on multakin jouduttu joskus etsimään, se on epämiellyttävää ja tuntuu. Iän myötä osaan rentoutua paremmin enkä enää niin jännitä kuin ennen. Suonet löytyvät helpommin eivätkä "karkaile" neulan edellä. Uskon, että aktiivinen rentoutusharjoitus auttaisi sinua. Vaikka ohjatusti, samalla voisit jutella tästä asiasta. Tai joku luurit korvilla kuunneltava juttu, johon aktiivisesti keskittyisit?
Täällä toinen, joka pelkää ihan hirveästi verikokeita. Eilen viimeksi jouduin menemään ja lievä paniikkikohtaus oli.
Minulla pieni suoni toisessa taipeessa. Viimeksi meni hutiin ja ottaja tökki sinne kun etsi suonta. Eihän se mukavaa ole mutta ei se nyt mitään hirveää ollut ollenkaan eikä jättänyt pelkoa tms. Näin on käynyt ennenkin.
Onko sulla reilusti ylipainoa? se vaikeuttaa aina.
Viimeksi piti ottaa pelkkä hemoglobiini ja sain järjestettyä että se otetaan sormenpäästä. Huomattavasti mukavampi kokemus kuin kyynärtaipeesta joka on toiseksi herkin ihoalue kaikista. Ensi viikolla on ehkä lääkäri mutta sanon että ei neuloja tällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksei tuollaisista Emla-voiteista puhuta laajemmin? Ihmisiä halutaan selvästi pitää pimennossa kaikesta, mikä voisi helpottaa elämää.
Varmaankin siksi, etteivät labrahoitajat oikein tykkää niistä ja saattavat antaa ihan väärän tuloksen analysoitaessa.
Täytyy olla joku erityisherkkyys tai muu vakava mielisairaus jos pientä ja nopeasti ohimenevää verikoetilannetta pelkää
Emlassa on vain se puoli, että se puuduttaa kyllä ihon pinnan, mutta jos sä tunnet sen kivun syvemmällä, ei se salva tietenkään sitä estä. Tai sitä tunnetta kun neula liikkuu, jos suonta joudutaan etsimään. Ja se tosiaan supistaa verisuonia, iho muuttuu valkoiseksi ja vahamaiseksi, ja se saattaa tietysti vaikeuttaa ennestään vaikeaa toimenpidettä vielä entisestään. Harkitsisin kyllä jotain terapiaa tai mielikuvaharjoituksia. Ei verikokeen kipu oikeasti ole niin kova, etteikö aikuinen ihminen sitä kestäisi. Ongelma on sun päässä eikä ihossa.