Kilttimiehen kanssa treffeillä osa 2
Eilen illalla tavattiin kolmatta kertaa. Edelliskerroilla mä oon höpissyt sen verran että tapaamiset on menneet ihan ok tunnelmissa. Mies on aika hiljainen. Tällä kertaa mua alkoi tympiä tapaaminen jo etukäteen joten sitten päätin että no, mä en nyt ns. yritä yhtään vaan oon ihan vaan ja ollaan vähän niinku hänen ehdoillaan... No, siinä sitä sitte oltiin... Mies ei kommentoi mitään vaan olla nököttää, pää oudosti nytkästen, toljottaa hiljaa telkkua.
Joo, tunnen myötätuntoa, se on ikävää että hänellä on sellainen tilanne että hän on niin lukossa mutta kun en mä voi olla kenenkään kanssa säälistä. En mä voi olla sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa olen vain helpottunut siitä kun se lähtee ja saan olla yksin.
Kommentit (27)
Elkää nyt sekoittako ujoa miestä ja kilttimiestä. Itse väitän olevani tällainen kilttimies, silti olen yleensä ollu se joka treffeillä on enemmän äänessä. Ekat treffit toimii yleensä jäänmurtajana, jos on vaikka netissä kohdattu. Minusta elokuvissa käynti käy hyvin ensimmäisien treffien sisällöksi.
Voisiko joku selittää minulle MITEN ujous aiheuttaa sitä, ettei kerta kaikkiaan saa sanaa suustaan? Olen itse 35 ja olen koko ikäni ollut todella, todella ujo, ja kärsin lisäksi pahasta sosiaalisten tilanteiden pelosta, joka aiheuttaa välillä jopa paniikkikohtauksia. Mutta vaikka pelkään koko ajan kuollakseni, osaan silti puhua! Onhan se nyt miljoona kertaa ahdistavampi tilanne kun kumpikaan ei puhu mitään ja tunnelma on hetki hetkeltä kiusallisempi, tai että toinen kaikkensa yrittää herätellä keskustelua ja itse sanot korkeitaan "joo" ja "niin"... kuin että vain yksinkertaisesti PUHUU, vaikka kuinka pelottaisi! Olen tavannut noita puhumattomia ihmisiä ja juuri siksi, että tiedän itse millaista se pelkääminen on, minulla ei riitä kärsivällisyys katselemaan sitä mykkyyttä. Kun kerran minäkin yritän, niin miksei se toinenkin voi yrittää? Välillä tuntuu, että noiden puhumattomien täytyy olla jollain tavalla älyllisesti vajaita ujouden lisäksi, koska kyllä normaaliälyinen ihminen kykenee toiselle vastaamaan ja jatkamaan keskustelua, vaikkei sitä itse uskaltaisikaan aloittaa. Liikkuuko siellä päässä yhtään mitään, jos ei suusta kerran tule millään sanoja?
Missä ammatissa ko mies toimii?
Kiinnostaa ihan sen vuoksi, että onko siellä yhtään sosiaalisempi, puheliaampi.
Toisaalta, olisi kannattanut treffata esim. jollain miehelle tutulla alueella, harrastukseen liittyen tai sitten miehen kotona kokaten tms.
Voin uskoa, että jos tapasitte sinun, ap, luona, mies oli p jäykkänä, eikä varmaan muista edes mitä telsusta tuli. :D
Ei helvetti, kyllä normaali ihminen pystyy jotain puhumaan jo ensitreffeillä. Vaikka siitä kuuluisasta säästä, jos ei muuta. Tuon täytyy olla jonkin tason autisti jo.
Nojösses kirjoitti:
Mielenkiintoinen aihe! Mun eksä oli tälläinen. Niin lukossa vielä kahden vuoden jälkeenkin, ei osannut puhua tai laittaa sanoiksi miltä jokin asia tuntuu.
Kuka sen osaisi sanoa, että mistä tuollainen lukko johtuu? Minun kaveri on samanlainen. Mistään asiasta ei osaa kertoa miltä se tuntuu. Sillä on vain kaksi tunnetta: "ok kai" ja "en halua".
Kävin kerran treffeillä sellaisen miehen kanssa, joka ei katsonut mua kohti ollenkaan. Ymmärrän, että jännitti, mutta menihän siinä fiilikset, kun toinen oli koko ajan pää käännettynä 180 astetta pois musta ja lisäksi hän räpytteli silmiään ihan hirveällä vauhdilla. Siis koko treffien ajan. Säälitti aika paljon, mutta toisaalta ehkä hänellä seuraavat treffit menivät paremmin jonkun kanssa, kun oli saanut harjoitusta mun kanssani, jos vaikka ei ollut koskaan ennen ollut treffeillä ja oli ihmispelkoinen tms.