Lue keskustelun säännöt.
Miten saisin tyttären ymmärtämään, että pikkuveljen harjoittama "kiusaaminen" on ihan normaalia?
09.02.2017 |
Pojan isosisko on hirvittävän herkkä ja ottaa itseensa kaikesta pienestäkin. Olen yrittänyt sanoa, että pojan köytös on normaalia poikien kasvuun kuuluvaa käytöstä ja menee kyllä ohi, mutta itsepäinen tytär ei halua käsittää. :/ Mitä tekisin? Jätän tytön sanomiset huomiotta kokonaan? Huoh!
Kommentit (32)
0/5, kirjoita parempi provo, senkin ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti on provo. Ei kenenkään, herkemmänkään lapsen, kuuluisi joutua omassa kodissaan jatkuvasti loukatuksi ja kiusatuksi niin ettei vanhemmat tee mitään.
Ei tulekaan. Tytär on vain yliherkkä ja valittaa pienistä. Ap
No kerro esimerkkejä niin voidaan sanoa onko pientä.
Vierailija kirjoitti:
No kerro esimerkkejä niin voidaan sanoa onko pientä.
Nipistelee ja työntää kädet vaatteiden alle. Normaalia poikien kasvua. Haukkumiseen ja lyömiseen jne. puutumme tietysti, mutta yllä mainittu käytös ei loukkaa kun tekijänä on kasvava pieni poika. Ap
Kerroppas sitten esimerkki tilanteesta jonka tyttö kokee kiusaamiseksi, mutta on sinun mielestäsi normaalia pienten poikien käyttäytymistä. Ja lasten iät kiinnostaisivat myös. Oma pikkuveljeni ei koskaan kiusannut tai härkkinyt minua millään tavalla (jos ei lasketa sitä että "rälli" vanhemmille jos tein jotain luvatonta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annapa esimerkki. Mä en todellakaan anna nuoremman (tyttö) tehdä asioita, jotka ärsyttää isoveljeään - enhän halua hänen oppivan, että toisen ärsyttäminen on ok. Ja pienemmät voivat olla todella ärsyttäviä. Vanhempien pitäisi tukea sisaruussuhdetta niin että ottavat hankalat tilanteet omalle vastuulleen kieltämällä kiusaamisen ja ärsyttämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerro esimerkkejä niin voidaan sanoa onko pientä.
Nipistelee ja työntää kädet vaatteiden alle. Normaalia poikien kasvua. Haukkumiseen ja lyömiseen jne. puutumme tietysti, mutta yllä mainittu käytös ei loukkaa kun tekijänä on kasvava pieni poika. Ap
Jahas, provo olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti on provo. Ei kenenkään, herkemmänkään lapsen, kuuluisi joutua omassa kodissaan jatkuvasti loukatuksi ja kiusatuksi niin ettei vanhemmat tee mitään.
Ei tietenkään.
Mutta tämä nyt vähän riippuu mitä tarkoitetaan. Jos taaperoikäinen pikkusisarus joka vasta harjoittelee sosiaalisia taitoja tulee hakemaan kontaktia sisarukseen tai osallisuutta leikkiin esim. viemällä lelun leikistä niin ei se ole "tahallista kiusaamista" ja ymmärrän hyvin aloittajan toiveen että vanhemmalla lapsella olisi hitunen kärsivällisyyttä ja ymmärrystä asialle. Tietysti aikuisen pitää puuttua ja ohjata pienempää, mutta salaa sitä toivoisi että saisi tehdä sen ilman isomman murheellista ulvontaa päälle tai että joku päivä se isompi kokeilisi sanoa että "hei, anna se takaisin" tai jopa "hei ota sinä tuo".
Tai jos pikkusisarus sanoo kissaa leikkiessään että "sinä oot iso kissa" niin vaikka se ei kertakiellolla uskoisi että "enkä oo" vaan toistaisi että "ootpas" siinä toivossa että saisi sisaruksen mukaan niin se ei ole haukkumista ja kiusaamista josta kannattaisi aloittaa vuosisadan draama.
Mutta toivoa minulla ei ole antaa, 5v:n kärsivällisyys 3v:n testailun suhteen on pyöreä nolla.
"Miten saisin myös pojan luokkakaverit ja opettajan ymmärtämään?
-Ap"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannusta tytärtäsi pitämään puoliaan. Luulisi, että se onnistuu kun kyseessä on nuorempi sisarus. Siitä on hänelle muutenkin hyötyä tulevaisuudessa, siitä, että osaa pitää puoliaan ja laittaa rajat.
Niin ilmiselvä provo että hävettää sun puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti on provo. Ei kenenkään, herkemmänkään lapsen, kuuluisi joutua omassa kodissaan jatkuvasti loukatuksi ja kiusatuksi niin ettei vanhemmat tee mitään.
Ei tietenkään.
Mutta tämä nyt vähän riippuu mitä tarkoitetaan. Jos taaperoikäinen pikkusisarus joka vasta harjoittelee sosiaalisia taitoja tulee hakemaan kontaktia sisarukseen tai osallisuutta leikkiin esim. viemällä lelun leikistä niin ei se ole "tahallista kiusaamista" ja ymmärrän hyvin aloittajan toiveen että vanhemmalla lapsella olisi hitunen kärsivällisyyttä ja ymmärrystä asialle. Tietysti aikuisen pitää puuttua ja ohjata pienempää, mutta salaa sitä toivoisi että saisi tehdä sen ilman isomman murheellista ulvontaa päälle tai että joku päivä se isompi kokeilisi sanoa että "hei, anna se takaisin" tai jopa "hei ota sinä tuo".
Tai jos pikkusisarus sanoo kissaa leikkiessään että "sinä oot iso kissa" niin vaikka se ei kertakiellolla uskoisi että "enkä oo" vaan toistaisi että "ootpas" siinä toivossa että saisi sisaruksen mukaan niin se ei ole haukkumista ja kiusaamista josta kannattaisi aloittaa vuosisadan draama.
Mutta toivoa minulla ei ole antaa, 5v:n kärsivällisyys 3v:n testailun suhteen on pyöreä nolla.
Kiitos ymmärryksestä! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti on provo. Ei kenenkään, herkemmänkään lapsen, kuuluisi joutua omassa kodissaan jatkuvasti loukatuksi ja kiusatuksi niin ettei vanhemmat tee mitään.
Ei tietenkään.
Mutta tämä nyt vähän riippuu mitä tarkoitetaan. Jos taaperoikäinen pikkusisarus joka vasta harjoittelee sosiaalisia taitoja tulee hakemaan kontaktia sisarukseen tai osallisuutta leikkiin esim. viemällä lelun leikistä niin ei se ole "tahallista kiusaamista" ja ymmärrän hyvin aloittajan toiveen että vanhemmalla lapsella olisi hitunen kärsivällisyyttä ja ymmärrystä asialle. Tietysti aikuisen pitää puuttua ja ohjata pienempää, mutta salaa sitä toivoisi että saisi tehdä sen ilman isomman murheellista ulvontaa päälle tai että joku päivä se isompi kokeilisi sanoa että "hei, anna se takaisin" tai jopa "hei ota sinä tuo".
Tai jos pikkusisarus sanoo kissaa leikkiessään että "sinä oot iso kissa" niin vaikka se ei kertakiellolla uskoisi että "enkä oo" vaan toistaisi että "ootpas" siinä toivossa että saisi sisaruksen mukaan niin se ei ole haukkumista ja kiusaamista josta kannattaisi aloittaa vuosisadan draama.
Mutta toivoa minulla ei ole antaa, 5v:n kärsivällisyys 3v:n testailun suhteen on pyöreä nolla.
Jaah sieltä olikin tullut tuota kirjoittaessani lisäinfoa joka varmisti provon. Never mind.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te provohuutelijat olette tosi uuvuttavia. Onko teillä elämä tosiaan niin täydellistä, ettei vastoinkäymisiä tai ongelmia ole koskaan elämässä? Ap
"Miten saisin käräjäoikeuden ymmärtämään, että poikani tekemä "raiskaus" on ihan normaalia?"
- Ap 20 vuoden päästä
Paitsi että provo.
Vierailija kirjoitti:
Te provohuutelijat olette tosi uuvuttavia. Onko teillä elämä tosiaan niin täydellistä, ettei vastoinkäymisiä tai ongelmia ole koskaan elämässä? Ap
No vittu on vastoinkäymisiä, mutta ei kyllä vielä ole ollut ongelmaa luokkaa "en jaksa kun tyttäreni valittaa kokoajan kun nuorin poikani nipistelee ja työntää käsiään isosiskonsa vaatteiden alle".............................. Nolo provo.
Koskemattomuus kuuluu myös siskolle. Piste. Huonosti olette kasvattaneet pojan. tai vaikuttaa siltä että ette ole edes viitsineet kasvattaa.
Miesviha naiset löytäneet ketjuun vihaamaan ap:n PIKKU POIKAA!
Vierailija kirjoitti:
Te provohuutelijat olette tosi uuvuttavia. Onko teillä elämä tosiaan niin täydellistä, ettei vastoinkäymisiä tai ongelmia ole koskaan elämässä? Ap
Elämäni on kaukana täydellisestä mutta en halua uskoa että kukaan pitäisi nipistelyä ja vaatteiden alle käsien tunkemista sellaisena normaalina kiusoitteluna johon ei ole tarpeen puuttua. Minusta sitä normaalia kiusaamista jota "kuuluu" vähän oppia sietämään on ehkä irvistely ruokapöydässä tai joku "minäpäs sain muumi-lusikan" -lällättely (josta siitäkin kyllä voi lapselle huomauttaa että tuolla käytöksellä ei kavereita kerätä).
Toivottavasti on provo. Ei kenenkään, herkemmänkään lapsen, kuuluisi joutua omassa kodissaan jatkuvasti loukatuksi ja kiusatuksi niin ettei vanhemmat tee mitään.