Joka päivä eläköityy 7 nuorta mielenterveyssyistä
Oikeasti 2300 jäi vuonna 2015 eläkkeelle mielenterveyssyistä. Eikö tämä yhtään kolahda teihin vanhempiin?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko syynä lääkkeet, vanhemmuus vai yhteiskunnan kovuus?
Jos nyt lähdettäisiin liikkeelle vaikkapa päiväkoti- ja koulukiusaamisesta. Vanhemmathan antavat lapsilleen esimerkkiä kuinka kiusataan ja haukutaan muita.
Tämäpä.
Itse opiskelen ammattikorkeassa, ja edelleen tuntuu ahdistavalta koko kouluympäristö, vaikka olen koko opintojen ajan törmännyt vain mukaviin ihmisiin.
Syynä ahdistukseen koko yläasteen jatkunut raju kiusaaminen.
Ja itse olen vielä suht vahva persoona, ei moni opiskelukaveri varmaan edes uskoisi minun olevan entinen koulukiusattu. Joten en ihmettele, että joku herkempi persoona voisi murtua tuollaisesta niin pahasti, että opiskelusta tulee mahdotonta.
Siihen kiusaamiseen ei myöskään juuri puututa, vieläkään. Koulu voi olla jossain kivakoulu-ohjelmassa, mutta ei se ole takuu mistään. Pahimmassa tapauksessa se kivakoulu -ohjelman maksu toimii vaan siten että on helpompi sulkea silmät kiusaamiselta, kun eihän meillä kiusata kun ollaan kiva koulu.
Tämä on tosi. Kouluja rankataan sen mukaan mitä järjestelmään kirjataan kiusaamistapauksia. Tämä on johtanut siihen, että mieluummin ummistetaan silmät kiusaamiselta kuin puututaan niihin. Nykyisin rehtorit ovat kuin toimitusjohtajia, jotka markkinoivat kouluaan. Koulun status on siis kaikki kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään yleisin mielenterveyskuntoutuja on nuori syrjäytynyt mies, joka käyttää kannabista.
Itse en käytä mitään keskikaljaa väkevämpää, mutta puhutaan nyt asioista niiden oikeilla nimillä. Kannabista on montaa eri vahvuuttaa ja se matalan THC pitoisuuden omaava luonnon kannabis ei ole mikään tappajahuume.
Paljon vakavampi asian on kuntosaleilla yleistynyt hormonien käyttö joka todella monella toimii porttina koviin huumeisiin, kun sekä steroideja että kovia huumeita piikitetään neulalla on siirtyminen monesti liian helppoa.
Kovat huumeet johtaa lähes aina syrjäytymiseen ja rahavaikeuksiin, terveysvaaroista puhumattakaan.
http://kukkahattu.com/2015/11/22/doping-kehonrakennuksessa-vaiettu-sala…
Vanhemmat kiusaavat toisiaan somessa ja lapset seuraavat perässä. Minä lopetin Facen enkä seuraa mitään Instoja tai Twittereitä enää. Suosittelen kaikille samaa. Ihmiset ovat täysin irtautuneita normaalista ja siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Samat paskailmiöt ovat rantautuneet työpaikoille ja kouluihin. Nyt muhii yhteiskunnassa sellainen aikapommi, että oksat pois. Vanhemmilla nitisee mielenterveys jo liitoksistaan ja vielä pitäisi jaksaa parikyt vuotta töissä. Lapset ja nuoret ovat aivan hajalla ennen kuin ovat edes ensimmäistä kunnon opiskelupaikkaa tai työtä saaneet. Eläkeläisiä on elätettävinä ihan kauheasti, mutta jostain pitäisi kerätä näille suurille ikäluokille eläkkeet. Tästä ei hyvä seuraa, kannattaa vaan nauttia vielä kun voi ja olla välittämättä nykypäivän paskailmiöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko syynä lääkkeet, vanhemmuus vai yhteiskunnan kovuus?
Jos nyt lähdettäisiin liikkeelle vaikkapa päiväkoti- ja koulukiusaamisesta. Vanhemmathan antavat lapsilleen esimerkkiä kuinka kiusataan ja haukutaan muita.
Tämäpä.
Itse opiskelen ammattikorkeassa, ja edelleen tuntuu ahdistavalta koko kouluympäristö, vaikka olen koko opintojen ajan törmännyt vain mukaviin ihmisiin.
Syynä ahdistukseen koko yläasteen jatkunut raju kiusaaminen.
Ja itse olen vielä suht vahva persoona, ei moni opiskelukaveri varmaan edes uskoisi minun olevan entinen koulukiusattu. Joten en ihmettele, että joku herkempi persoona voisi murtua tuollaisesta niin pahasti, että opiskelusta tulee mahdotonta.
Siihen kiusaamiseen ei myöskään juuri puututa, vieläkään. Koulu voi olla jossain kivakoulu-ohjelmassa, mutta ei se ole takuu mistään. Pahimmassa tapauksessa se kivakoulu -ohjelman maksu toimii vaan siten että on helpompi sulkea silmät kiusaamiselta, kun eihän meillä kiusata kun ollaan kiva koulu.
Tämä on tosi. Kouluja rankataan sen mukaan mitä järjestelmään kirjataan kiusaamistapauksia. Tämä on johtanut siihen, että mieluummin ummistetaan silmät kiusaamiselta kuin puututaan niihin. Nykyisin rehtorit ovat kuin toimitusjohtajia, jotka markkinoivat kouluaan. Koulun status on siis kaikki kaikessa.
Monilla kouluilla tämä on todellista, on toimitusjohtaja, rahoittajat, markkinointitiimi... monet amikset ja amk:t ovat yrityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään yleisin mielenterveyskuntoutuja on nuori syrjäytynyt mies, joka käyttää kannabista.
Itse en käytä mitään keskikaljaa väkevämpää, mutta puhutaan nyt asioista niiden oikeilla nimillä. Kannabista on montaa eri vahvuuttaa ja se matalan THC pitoisuuden omaava luonnon kannabis ei ole mikään tappajahuume.
Paljon vakavampi asian on kuntosaleilla yleistynyt hormonien käyttö joka todella monella toimii porttina koviin huumeisiin, kun sekä steroideja että kovia huumeita piikitetään neulalla on siirtyminen monesti liian helppoa.
Kovat huumeet johtaa lähes aina syrjäytymiseen ja rahavaikeuksiin, terveysvaaroista puhumattakaan.
http://kukkahattu.com/2015/11/22/doping-kehonrakennuksessa-vaiettu-sala…
Satuin viikko sitten salille arvioni mukaan seiskaluokkalaisten kanssa keskellä päivää. Kiinnitin huomiota yhteen tosi lihaksikkaaseen poikaan, joka oli varmasti vetänyt ämpärikaupalla steroideja. Poikkesi muista pojista tosi paljon, osa oli ihan lapsen näköisiä ja osalla oli finnejä naama täysi. Olisi voinut luulla opettajaksi, mutta juttujen perusteella oli niiden luokkakaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko syynä lääkkeet, vanhemmuus vai yhteiskunnan kovuus?
Jos nyt lähdettäisiin liikkeelle vaikkapa päiväkoti- ja koulukiusaamisesta. Vanhemmathan antavat lapsilleen esimerkkiä kuinka kiusataan ja haukutaan muita.
Tämäpä.
Itse opiskelen ammattikorkeassa, ja edelleen tuntuu ahdistavalta koko kouluympäristö, vaikka olen koko opintojen ajan törmännyt vain mukaviin ihmisiin.
Syynä ahdistukseen koko yläasteen jatkunut raju kiusaaminen.
Ja itse olen vielä suht vahva persoona, ei moni opiskelukaveri varmaan edes uskoisi minun olevan entinen koulukiusattu. Joten en ihmettele, että joku herkempi persoona voisi murtua tuollaisesta niin pahasti, että opiskelusta tulee mahdotonta.
Siihen kiusaamiseen ei myöskään juuri puututa, vieläkään. Koulu voi olla jossain kivakoulu-ohjelmassa, mutta ei se ole takuu mistään. Pahimmassa tapauksessa se kivakoulu -ohjelman maksu toimii vaan siten että on helpompi sulkea silmät kiusaamiselta, kun eihän meillä kiusata kun ollaan kiva koulu.
Tämä on tosi. Kouluja rankataan sen mukaan mitä järjestelmään kirjataan kiusaamistapauksia. Tämä on johtanut siihen, että mieluummin ummistetaan silmät kiusaamiselta kuin puututaan niihin. Nykyisin rehtorit ovat kuin toimitusjohtajia, jotka markkinoivat kouluaan. Koulun status on siis kaikki kaikessa.
Tämä oli tosi jo 2000-luvun alussa. Vein kiusaamisasian eteenpäin, kun se alkoi olla todella rankkaa. Rehtori otti puhutteluun, että tällaista ei voi tehdä, koulun maine kärsii. Ihmiset puhuu jne. No, minä menin nuorisokotiin kun en enää mennyt kouluun ja koulumme osallistui johonkin kiusaamiskyselyyn. Nuorisokodissa katselin kun rehtoria ja kiusaajiani haastateltiin telkkarissa, että mitä tässä koulussa on erityistä, kun oppilaat olivat raportoineet niin vähän kiusaamista.
Syynä on se, ettei hoitoa saa. Esim itselleni ei myönnetty enää psykoterapiaan jatkorahoitusta. Psykoterapia ole edennyt hyvin, hoito alkanut toimimaan. Mutta otetaan mieluumin lyhyen tähtäimen säästö kuin pitkän.
Psykoterapia toki maksaa paljon sillä hetkellä, mutta pitkäsä juoksussa se maksaa itsensä takaisin. Yritin jo saada pankistakin lainaa, mutten onnistunut, sillä elän kuntoutustuki + asumistuki yhdistelmällä. Jos hoitoa ei saa, niin joudun pysyvälle eläkkeelle. Ei minun sairauteni itsestään parane.
Moni jää myös julkiselle puolelle "hoitoon" eli juttelemaan sairaanhoitajan kanssa, vaikka heidän sairautensa vaatisi oikeaa pyskoterapiaa.
En halua pysyvälle eläkkeelle, vaan opiskella täysipäiväisesti. Minulla on mennyt monta vuotta hukkaan sairauden takia ja vihdoinkun olen hyvässä hoidossa, niin rahoitusta ei enää saakaan.
Eli miksi meitä sairaita ei hoideta vaan syrjäytetään lyhyen aikavälin säästön takia??
Vierailija kirjoitti:
Miten se on vanhempien vika, jos yhteiskunnalta ei saa apua mt-ongelmiin?
Yhteiskunnalta apua mt-ongelmiin, wtf?? Jokainen on vastuussa itsestään ja omista ongelmistaan. Aikuistu ja ota vastuu elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeen saa liian helposti mt-syistä. Mitään järkeä ei ole nuoria parikymppisiä pistää eläkkeelle,oli skitsofreenikko tai ei. Pitäisi mahdollistaa työ ja yhteiskuntaan kuuluminen,vaikkei kykenisi opiskelemaan tiukassa tahdissa tai työskentelemään täyttä työviikkoa.
Miten ajattelit töitä löytyvän, kun terveillekään ei meinaa löytyä?
Yllättävän moni ei tunnu ymmärtävän että työtä ei riitä nytkään kaikille ja vielä vähemmän sitä riittää tulevaisuudessa kun automaatio kehittyy.
Vierailija kirjoitti:
Syynä on se, ettei hoitoa saa. Esim itselleni ei myönnetty enää psykoterapiaan jatkorahoitusta. Psykoterapia ole edennyt hyvin, hoito alkanut toimimaan. Mutta otetaan mieluumin lyhyen tähtäimen säästö kuin pitkän.
Psykoterapia toki maksaa paljon sillä hetkellä, mutta pitkäsä juoksussa se maksaa itsensä takaisin. Yritin jo saada pankistakin lainaa, mutten onnistunut, sillä elän kuntoutustuki + asumistuki yhdistelmällä. Jos hoitoa ei saa, niin joudun pysyvälle eläkkeelle. Ei minun sairauteni itsestään parane.
Moni jää myös julkiselle puolelle "hoitoon" eli juttelemaan sairaanhoitajan kanssa, vaikka heidän sairautensa vaatisi oikeaa pyskoterapiaa.En halua pysyvälle eläkkeelle, vaan opiskella täysipäiväisesti. Minulla on mennyt monta vuotta hukkaan sairauden takia ja vihdoinkun olen hyvässä hoidossa, niin rahoitusta ei enää saakaan.
Eli miksi meitä sairaita ei hoideta vaan syrjäytetään lyhyen aikavälin säästön takia??
Samaan aikaan löytyy kyllä rahaa maahanmuuttajien mielenterveyspalveluille. Mutta ehkä vastaus kysymykseesi on se, että ihmiset katsotaan olevan uusiutuva luonnonvara ja on halvempaa maksaa jotain perustuloa kotiin kuin hoitaa ihmiset takaisin työkykyiseksi. Psykiatria on myös epäonnistunut erittäin pahasti uskoessaan sairauksien hoituvan pelkillä lääkkeillä. Lääkehoidon lisääntyessä mielenterveysongelmat ovat vain pahentuneet, esimerkiksi työkyvyttömyys on lisääntynut 2005 - 2015 välisenä aikana 40%
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu että tilanne ei ole parantumassa. Ihmisellä on tarve olla hyödyksi. Tarve olla tarpeellinen.
Ei minulla ainakaan ole mitään tuollaista tarvetta. Olen yksi noista eläkkeelle jääneistä. Ajattelet asioita liikaa normaali-ihmisen näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeen saa liian helposti mt-syistä. Mitään järkeä ei ole nuoria parikymppisiä pistää eläkkeelle,oli skitsofreenikko tai ei. Pitäisi mahdollistaa työ ja yhteiskuntaan kuuluminen,vaikkei kykenisi opiskelemaan tiukassa tahdissa tai työskentelemään täyttä työviikkoa.
Totta. Monet kehitysvammaiset haluaisivat tehdä töitä, mutta työnantajat eivät suostu palkkaamaan heitä. Osa-aikatyötä pitäisi kehittää Suomessa. Siitä olisi hyötyä muillekin kuin kehitysvammaisille.
Kehitysvammaisia käytetään ilmaistyövoimana aivan sanmoin kuin työttömiäkin, kymmeniätuhansia kehitysvammaisia:
"Lahtelainen Sami Korhonen, 40, työskentelee hoiva-avustajana vanhusten dementiayksikössä Lahden Nastolassa. Kuusituntisesta päivästä hän saa 12 euron työrahan, mutta ei palkkaa. Myöskään eläkettä tai vuosilomaa ei kerry. Kyseessä on avotyö, johon ei liity työsuhdetta.
Palkattomuuteen on syynä, että Korhonen on lievästi kehitysvammainen. Niin lievästi, ettei asiaa päällisin puolin huomaa lainkaan. Hänellä on ajokortti, avopuoliso ja kahteen eri ammattiin oikeuttavat opinnot suoritettuna.
Sami Korhosen mielestä kehitysvammaisten pitäisi päästä varsinaisiin palkkatöihin normaaleille työmarkkinoille nykyistä helpommin.
- On väärin, että Suomessa on ilmaista työvoimaa."
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeelle pääsyä pitää tiukentaa. Nuorille pitää tarjota ja ohjata työpajoihin ym. kuntouttavaan toimintaan.
Ei vaan tarjota hoitoa! Ei se mt-ongelma mistään tekemisen puutteesta tule, vaan se on sairaus! Laittaisitko syöpäsairaatkin työpajoihin jos sädehoitoa ei saa tarpeeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on vanhempien vika, jos yhteiskunnalta ei saa apua mt-ongelmiin?
Yhteiskunnalta apua mt-ongelmiin, wtf?? Jokainen on vastuussa itsestään ja omista ongelmistaan. Aikuistu ja ota vastuu elämästäsi.
Toivottavasti vanhempasi jättävät sinulle jotain perinnöksi, kun eivät osanneet tuota älyä antaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään yleisin mielenterveyskuntoutuja on nuori syrjäytynyt mies, joka käyttää kannabista.
Itse en käytä mitään keskikaljaa väkevämpää, mutta puhutaan nyt asioista niiden oikeilla nimillä. Kannabista on montaa eri vahvuuttaa ja se matalan THC pitoisuuden omaava luonnon kannabis ei ole mikään tappajahuume.
Paljon vakavampi asian on kuntosaleilla yleistynyt hormonien käyttö joka todella monella toimii porttina koviin huumeisiin, kun sekä steroideja että kovia huumeita piikitetään neulalla on siirtyminen monesti liian helppoa.
Kovat huumeet johtaa lähes aina syrjäytymiseen ja rahavaikeuksiin, terveysvaaroista puhumattakaan.
http://kukkahattu.com/2015/11/22/doping-kehonrakennuksessa-vaiettu-sala…Satuin viikko sitten salille arvioni mukaan seiskaluokkalaisten kanssa keskellä päivää. Kiinnitin huomiota yhteen tosi lihaksikkaaseen poikaan, joka oli varmasti vetänyt ämpärikaupalla steroideja. Poikkesi muista pojista tosi paljon, osa oli ihan lapsen näköisiä ja osalla oli finnejä naama täysi. Olisi voinut luulla opettajaksi, mutta juttujen perusteella oli niiden luokkakaveri.
Kuulosti kyllä todella karmeelta, tuokin poika tuskin kovin vanhaksi elää terveenä kun noin nuorena alkanut steroideja käyttämään.
Tämän hetken nuoret aikuiset ovat 90-luvun lama-ajan lapsia. He joutuivat lapsena kokemaan laman seuraukset, vanhempien työttömyyden (joka tutkitusti aiheuttaa työttömälle itselleen, mutta myös perheelle erilaisia psyykkisiä ja fyysisisiä oireita) , kodin talouden romahtamisen, vanhemman itsemurhan ja tulevaiusuudenuskon menettämisen.
90-luvun laman lapsista tehty poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
YLE Uutisten helsinkiläisessä lähiökuppilassa haastattelema nuori nainen pitää vanhempiensa ahdinkoa ja köyhyyttä syynä omiin mielenterveysongelmiinsa. Kutsumme häntä Anjaksi.
- Lama-aika vaikutti meidän perheen hyvinvointiin. Vanhemmat joutuivat tiukille. Siitä aiheutui sitten isän loppuun palaminen, mikä tietenkin vaikutti koko perheeseen.
Anja ei ole yksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomen Akatemian rahoituksella tekemästä laajasta 90-luvun laman lapsista tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että joka viides suurin piirtein Anjan ikäisistä on saanut hoitoa mielenterveyteensä.
http://yle.fi/uutiset/3-5305936
Alla olevan linkin laitoin, koska siinä kerrotaan 90-luvun laman säästöistä, jotka kohdistuivat ennenkaikkea perhepoliittisiin etuuksiin ja tukiin.
Tämän nykyisen, jo monta vuotta kestäneen laman seuraukset näemme osittain jo nyt , levottomina ja oireilevina lapsina, mutta heidän aikuistuttuaan maksamme taas kovan hinnan nyt tehdyistä säästöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeelle pääsyä pitää tiukentaa. Nuorille pitää tarjota ja ohjata työpajoihin ym. kuntouttavaan toimintaan.
Ei vaan tarjota hoitoa! Ei se mt-ongelma mistään tekemisen puutteesta tule, vaan se on sairaus! Laittaisitko syöpäsairaatkin työpajoihin jos sädehoitoa ei saa tarpeeksi?
Syöpä on somaattinen sairaus. Se voidaan todentaa aivan tasantarkkaan verikokeilla sekä kuvantamisella.
Työpajat ovat juuri se täsmähoito nuorten masennukseen ym. muihin näihin sairauksiin. Kyllä aikuisille myös työpaja toiminta on parasta masennukseen. Siellä oppii aikatauluja, ohjeiden noudattamista ja paljon muuta.
Muistan aina kun kävin yhdessä nuorten työpajassa niin niiden nuorten ilmeet sekä se innostuneisuus oli jotain aivan uskomatonta! He huovuttivat siellä pehmoeläimiä ja samalla apuohjaaja soitti tamburiinia. Tämä oli niille nuorille se merkki miten heistä välitetään ja miten heidänkin panos on tärkeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se on vanhempien vika, jos yhteiskunnalta ei saa apua mt-ongelmiin?
Yhteiskunnalta apua mt-ongelmiin, wtf?? Jokainen on vastuussa itsestään ja omista ongelmistaan. Aikuistu ja ota vastuu elämästäsi.
Wtf???!
sairastuin pakko-oireiseen häiriöön ja ahdistuneisuushäiriöön masennuskausineen ja paniikkikohtauksineen ,minulla on pahoja pelkotiloja ja aikaisempi syömishäiriö.
En valinnut itse sairastumistani vaan se tuli monien tapahtumien aikaansaannoksena vähitellen ,kunnes olin tilanteessa , josta en itse selvinnyt enää pois.
Ei kukaan ole itse syyllinen näihin SAIRAUKSIIN.
Koitin käydä välillä töissäkin, mutta oireeni pahenivat stressin ja uupumisen myötä niin vakaviksi että luulin kuolevani, kun tuli niin pahat fyysiset oireet vielä lisäksi ja paniikkikohtaukset, kunnes oli pakko lopettaa työssäkäynti. Välillä on kausia ,etten pariin viikkoon pysty poistua kotoa. Tämä on yhtä helvettiä ,ihan ilman työssäkäyntiäkin.
Mutta ilmeisesti yhteiskunnan ei kuuluisi tukea minunlaisiani ,vaan kuuluisin kadulle asumaan, ainakin joidenkin mielestä näköjään.
Tällä hetkellä käyn kuntoutuspsykoterapiassa ,josta maksan omavastuun. Lääkkeistä ei ole koskaan ollut hyötyä ,ainoastaan haitat.
Jo pelkästään itse terapiakäynnille pääseminen on joinakin kausina erittäin tuskallista ja hankalaa. Ei näitä sairauksia ymmärrä sellainen ,joka ei niitä ole itse kokenut tai seurannut vierestä.
Psykoterapia muka maksaa liikaa yhteiskunnalle (oikeasti terapia olisi halvempaa, mutta mm. suomalainen lääketeollisuus menestyy mielialalääkkeillä). Psykoterapiaa saa harjoittaa vain valviran luvalla tietyn tutkinnon suorittanut ammattilainen. Tutkinto kestäisi vain pari vuotta, mutta se ei kuulu ilmaiseen tutkintojärjestelmään. Se maksaa n.16 000e eli kellään psykterapeutiksi haluavalla ei ole varaa kouluttautua. Näin psykoterapia pidetään minimaalisena eikä nuoret saa asianmukaista hoitoa, vaan pumpataan täyteen lääkkeitä.
Luuletko että nämä eläkkeelle päätyvät ovat tarpeeksi hyvässä kunnossa edes mihinkään kuntouttavaan työtoimintaan :D Et tiedä mistään mitään.
Olen itse masentunut, ahdistunut, kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta ja jotain ADD/ADHD-tyyppistä häikkää saattaa olla. Päältäpäin näytän ihan terveeltä mutta en oikeasti kykene mihinkään opiskeluihin tai töihin, vuosia yritin käydä kouluja hampaat irvessä paniikkikohtauksista huolimatta ja nyt olen niin rikki etten pysty menemään edes kuntouttavaan työtoimintaan. Eikä oma tilanteeni ole edes niin paha kuin joillain muilla.