Lue keskustelun säännöt.
Neuvolalääkäri nauroi 6 kk imetyssuositukselle
17.03.2006 |
Meillä oli eilen neuvolalääkäri (4 kk tarkastus). Lääkäri kyseli olenko jo antanut vauvalle jotain kiinteää ruokaa, kerroin että en ole. Kannattaisi kuulemma aloittaa koska painokäyrä menee alaspäin. Kyselin että eikös nyt pidä vaan imettää 6 kk ennen kuin voi mitään muuta antaa.
Lääkäri rupesi NAURAMAAN ja tokaisi että se nyt on semmoinen suositus, niitä tulee ja menee, mutta harvemmalla se pelkkä maito 6 kuiseksi on tarpeeksi lapselle.
Samoin kuulin alkuvuodesta keskustelun keskussairaalan lastenpolilla jossa kaksi lääkäriä, yksi hoitaja ja vauvan äiti juttelivat ja lääkäri kauhisteli kolleegalleen että kun nyt on vallalla " joku ihme buumi että 6 kk pitäisi täysimettää" ja kolleega kommentoi siihen että " eikö se ole vaan äitien tulkinta" johon hoitaja että " ei kun kyllä se on ihan virallinen suositus" . Lääkärit lähtivät menemään ja naureskelivat mennessään että johan nyt, kyllä sitä ennenkin on vauvat pottua tarvinneet ennen ½-vuotis synttäriä.
Olen törmännyt tällaiseen useamminkin täällä meillä ja nyt kolmannen syntyessä huomasin että baby friendly hospitaalissa oli siirrytty takaisin tuttipulloihin ja huvituttiakin tarjottiin naapurisänkyyn kun vauva oli järsinyt äidin rinnat rikki. Lisämaitoa tarjottiin aika hanakasti, meidän vauva tosin oli ennenaikainen joten verensokeria seurattiin ja se käväisi paristi aika alhaalla. Esikoisen aikaan vaan kehotettiin imettämään ja maitoa korkeintaan hörpytettiin pikarista.
Itse olen aikaisempia imettänyt sen 4 kk ennen kiinteiden aloitusta ja nyt tämän kuopuksen kanssa ajattelin imettää niin pitkään kun homma sujuu ennen kiinteiden aloitusta. Nyt on kyllä viimeiset 2 viikkoa ollut yhtä tissi suussa kulkemista joten mielessä on ollut pikkuhiljaa aloittaa kiinteitä ja/tai velliä. Silti lekurin naurunpuuska mykisti :)
Mitä ihmeen virkaa on jollain WHO:n suosituksella jos kerran lääkärit pitää sitä ihan huu haana?
Kommentit (45)
No, kai heidän tietämättömyytensä pitää vain sietää varsinkin kun huomioi heidän koulutuksensa sisällön mitä imetykseen tulee=muutama hassu tunti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertomasi jälkeen en enää ihmettele miksei imetysmyönteisessä sairaalassa saa opastusta ja kannustusta imetykseen. Suomessa kun mielellään valitaan aina se kaikkein helpoin tie, eli aidan ali mennään. Toki 6kk imetyksen kanssa kannattaa olla järki päässä ja seurata omaa vauvaa sekä huolehtia omista ruokailuista. Itse ainakin söin valtavasti kun imetin poikia 6kk. Eli energiaa tarvittiin. Kyllä maito riittää ja sitä tulee tarpeen mukaan kun itse huolehtii, että on mistä tulla. Onnea! Ei kaikenmaailman lääkärit ole onneksi kuitenkaan mitään Jumalia tai edes Jeesuksia vaikka niin itse uskovatkin.
Alkoi kiinnostaa, kun itsekin synnytin baby friendlysti, Tammisaaressa.
a kuin Suomessa tai edes Euroopassa.
Kehitysmaissa imettämisestä on kaksi ilmiselvää hyötyä: äidinmaito lapsille turvallisinta mahdollista ruokaa, kun vaihtoehtona on johonkin mutaveteen sekoitettu maitojauhe. Toiseksi imetyksellä on varsinkin pienellä ravinnolla elävien äitien kohdalla ihan merkittävä raskautta ehkäisevä vaikutus. Ainakin se on parempi kuin ei-mikään, mikä on kehitysmaiden yleisin ehkäisykeino.
Onhan se eri asia täysimettää 6 kk, jos vauva kasvaa hyvin. Ap:n tapauksessahan painokäyrä oli kuitenkin menossa alaspäin.. silloin ehkä lisäravinto olisi paikallaan..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 1v kaksoset, joita imetin 2 kk. Siitä lähtien saivat soseita jne. Hyvin kasvavat, terveinä ovat olleet (yksi pieni flunssa).
Muutamat ystävät ovat imettäneet 6-12 kk, ja ei se sairauksia ole poissa pitänyt....ja jatkuva imettäminen on rassannut heitä (imetystä jopa 1 1/2 välein)
Mutta kun näin on neuvottu.......
Kyllä siis sairaalan kätilöt olivat ihan imetysmyönteisiä sinänsä, kolmannen kanssa tulijaa ei tietenkään mitenkään kädestä pitäen neuvottu.
Mutta tosiaan vuonna 2001 oli hillittömät imetysteesit ja lisämaitoa ei todellakaan annettu kovin kepoisesti. Tuttipullosta puhuttiin kuin se olisi ollut joku ihan kauhea kapine :) Nyt lyötiin heti tuttipullo käteen mistä itse olin ihan tyytyväinen koska keskimmäisemme ei syönyt lainkaan tuttipulloa ja se oli aika rasittavaa, nyt vauva oppi pulloon heti alusta eikä se ole häirinnyt imetystä, on ollut vaan helpotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan ihan myöskin meidän kotoSUOMEN suositus. Who:n suositus suosittaa osittaisimetystä kahteen vuoteen, meidän omamme yksivuotiaaksi.
Lily:
Vaan ihan myöskin meidän kotoSUOMEN suositus. Who:n suositus suosittaa osittaisimetystä kahteen vuoteen, meidän omamme yksivuotiaaksi.
Jos vauvan elimistö pystyy hyödyntämään kiinteät, niin onhan se ihan selvää, että hänelle on hyötyä monipuolisemmasta ravinnosta kuin pelkästä äidinmaidosta.
Te pervot mammat ette vaan malta luopua siitä seksuaalisesta nautinnosta jota saatte pakko-imettäessänne vauvaanne taapero-ikäiseksi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään alueellinen höyrähdys :)
Jos lapsi kasvaa hyvin pelkällä ä-maidolla , niin onhan se aika helppoa ruokintaa. Halpaa ja kätevää. Mutta, jos lapsi ei kasva riittävästi, niin pakkohan se on antaa lisäravintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suositukset ovat VAIN suosituksia, ei niitä tarvitse orjallisesti joka tapaukseen soveltaa. Siksihän ne ovat SUOSITUKSIA eivätkä LAKEJA, jotta voi käyttää sitä OMAAKIN JÄRKEÄ ja TILANNETAJUA.
saa seksuaalista nautintoa imettämisestä? Itse olet pervo kun sellaista kuvittelet. Höhöh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en siis ole tuon suosituksen suhteen oikein puolesta enkä vastaan, aikaisempiakin olen täysimettänyt sen 4 kk koska se on ollut helpointa itseni ja vauvankin kannalta, jotenkin sen on vaan huomannut koska ne vauvat ovat lisäruokaa kaivanneet ja sitten olen antanut.
Ja toki otan tuon painokäyrän laskun tosissani ja varmaan aloittelen pikkuhiljaa kiinteitä, vauva oli tosiaan ennenaikainen ja sekin voi vaikuttaa. Meillä toivottavasti imetys jatkuu mössöjen ohessa vielä useita kuukausia ihan jo siksi että se on meistä vauvan kanssa kivaa ja homma sujuu. Bonussektorina äiti hoikistuu kovaa tahtia :)
Sitä vaan ihmettelee että miksi sitten suositetaan ja syyllistetään äitejä imettämättömyydestä jos kerran terveydenhoitohenkilökuntakin on suositusta vastaan :(
Vierailija:
Itse en siis ole tuon suosituksen suhteen oikein puolesta enkä vastaan, aikaisempiakin olen täysimettänyt sen 4 kk koska se on ollut helpointa itseni ja vauvankin kannalta, jotenkin sen on vaan huomannut koska ne vauvat ovat lisäruokaa kaivanneet ja sitten olen antanut.Ja toki otan tuon painokäyrän laskun tosissani ja varmaan aloittelen pikkuhiljaa kiinteitä, vauva oli tosiaan ennenaikainen ja sekin voi vaikuttaa. Meillä toivottavasti imetys jatkuu mössöjen ohessa vielä useita kuukausia ihan jo siksi että se on meistä vauvan kanssa kivaa ja homma sujuu. Bonussektorina äiti hoikistuu kovaa tahtia :)
Sitä vaan ihmettelee että miksi sitten suositetaan ja syyllistetään äitejä imettämättömyydestä jos kerran terveydenhoitohenkilökuntakin on suositusta vastaan :(
Heitä on moneen lähtöön. Itse olen antanut korviketta yhdelle ja täysimettänyt kahta puolivuotiaaksi. Imetys on verrattoman paljon helpompaa kuin pullojen keittely, mutta hyvin ovat kaikki kasvaneet. 13
Kun minun äitini oli vauva, oli suosituksena aloittaa sen ikäiselle kauraliman antaminen.
Pointtini on, että hengissä ollaan.
Väitöskirjan tiedot
Tekijä Erkkola Maijaliisa
Väitöskirjan nimi Diet in early life and antibody responses to cow¿s milk and type 1 diabetes associated autoantigens Julkaisuvuosi 2006 Kustantaja Kansanterveyslaitos Sähköisen väitöskirjan kustantaja Tampere University Press Sarja Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja A24 / 2005 ISBN 951-740-550-2 Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 502 Verkkojulkaisun ISBN 951-44-6508-3
Lukukertoja: 300 [Väitöskirja sähköisenä]Tiivistelmä:
Tyypin 1 diabetes eli ns. nuoruustyypin diabetes kuuluu suomalaislasten yleisimpien kroonisten sairauksien joukkoon heti allergisten sairauksien jälkeen. Nuoruustyypin diabetekseen sairastutaan ennen murrosikää Suomessa yleisemmin kuin missään muualla maailmassa. Ensimmäiset merkit sairaudesta voivat elimistössä ilmetä jo ensimmäisinä elinvuosina. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat saarekesolut tuhoutuvat ja diabeetikot tarvitsevat insuliinin pistoksina. Diabeteksen puhkeamisen määrää osittain perinnöllinen alttius, mikä voidaan todeta määrittämällä HLA-riskigeenit vastasyntyneen napaverinäytteestä. Lisäksi tarvitaan joitakin toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä käynnistämään ja vauhdittamaan haimasolujen tuhoutumista. Kun insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen alkaa, lapsen vereen kehittyy vasta-aineita haiman saarekesoluja kohtaan. Näitä saarekevasta-aineita mittaamalla voidaan perinnöllisesti alttiista lapsista löytää erityisen suuren sairastumisriskin omaavat lapset. Väitöskirjatyössä arvioitiin raskausajan ja imeväisiän ruokavaliota sekä niiden yhteyttä lapsen vasta-aineisiin haiman saarekesoluille ja lehmänmaidolle.
Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 3565 Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) tutkimukseen osallistuneen lapsen varhaisvaiheen ruokintaa (menetelminä ruokapäiväkirja, lisäruokien aloitusikälomake sekä kyselylomake) ja diabeteksen esiasteen kehittymisestä kertovien vasta-aineiden ilmaantuvuutta. Imeväisruokinnan kansalliset ja kansainväliset suositukset ovat Suomessa vielä saavuttamatta. Yksinomaisen imetyksen kesto oli keskimäärin 1.5 kk, kun suositus on puolen vuoden ikään saakka. Vain joka toinen lapsi sai vielä puolen vuoden iässä äidinmaitoa (osittaista imetystä suositellaan vuoden ikään saakka). Ensimmäisiä lisäruokia ja maitovalmisteita lapset saivat suositeltua aiemmin. Perheiden sosioekonomiset erot heijastuvat vahvasti imeväisruokintaan; yli 30-vuotiaan, hyvin koulutetun ja tupakoimattoman äidin tyttövauvalla on suurin todennäköisyys tulla ruokituksi suositusten mukaisesti imeväisiässä. Suosituksia aikaisempi eli ennen neljän kuukauden ikää aloitettu marjojen, hedelmien ja juuresten käyttö oli yhteydessä tyypin 1 diabetekseen kytkeytyvien autovasta-aineiden ilmaantuvuuteen. Tämä täysin uusi havainto vaatii lisätutkimuksia. Seuraava askel on tutkia löydöksen toistettavuus isommalla aineistolla. Lisäksi on pyrittävä selvittämään heijastaako kyseisten ruoka-aineiden varhainen aloitusikä joitakin muita, vielä määrittelemättömiä ympäristö- tai elintapatekijöitä. Tutkimustulokset tukevat nykyisiä imeväisikäisten imetykseen ja lisäruokien aloittamiseen liittyviä valtakunnallisia ravitsemussuosituksia, joiden käytännön tasolle saattamisessa näyttäisi vielä riittävän haastetta. Niistä poikkeaviin ruokavaliomuutoksiin ei toistaiseksi ole aihetta edes suuren diabetesriskin omaavilla lapsilla.
Suomalaisnaisten raskaudenaikaista ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia selvitettiin 224 raskaana olevan oululaisäidin otoksesta frekvenssikyselyllä ja ruokakirjanpidolla. Monipuolisesti ja tasapainoisesti koostettu ruokavalio tyydyttää raskauden ajan lisääntyneen tarpeen D-vitamiinia ja rautaa lukuun ottamatta. Myös folaatin saanti jää helposti suositeltua pienemmäksi. Ravintovalmisteiden käyttö oli runsasta, mutta osittain väärin painottunutta. D-vitamiinivalmisteiden talvikautisesta käytöstä annettu suositus toteutui huonosti, kun taas monivitamiinivalmisteita käytettiin yli tarpeen. Nuorten, vähän koulutettujen ja tupakoivien äitien ruokavalio oli kauimpana suosituksista. Äitiyshuollon ravitsemusneuvonnan haasteita ovat tarkoituksenmukaiseen valmisteiden käyttöön ohjaaminen, sosiaalisten riskiryhmien varhainen tunnistaminen ja heidän elintapojensa tukeminen lapsen terveyttä rakentavaksi ja suojelevaksi sekä raskaudenaikaisten paino-ongelmien ehkäisy ja hoito.
Äidin raskauden ja imetyksen aikaisen maidon kulutuksen yhteyttä lapsen immuunivasteisiin maitoproteiineille selvitettiin lapsuusiän diabeteksen ravintoperäisen ehkäisytutkimuksen (TRIGR) esitutkimusaineistossa. Ainutlaatuisessa tutkimusasetelmassa, jossa lasten ruokavaliosta puuttuivat kaikki lehmänmaitoaltisteet ensimmäisen puolen vuoden aikana, löydettiin vain muutama yhteys äidin raskauden tai imetyksenaikaisen maitotuotteiden käytön ja lapsen immuunivasteiden välillä.
Ravinnon ja sairauksien välisten tutkimusten painotus on viimeaikoina vahvasti suuntautunut elämänkaaren alkupäähän; sikiökauden sekä ensimmäisten elinvuosien ravitsemuksen mahdolliseen yhteyteen lapsen myöhempään sairastumisriskiin. Tämän väitöstutkimuksen merkittävimmät tulokset kertovat, että raskausajan ja imeväisiän ruokavalio Suomessa ei kaikilta osin yllä suositusten tasolle. Äidin koulutus, ikä ja tupakointi sekä lapsen sukupuoli määrittävät vahvasti ruokavalion koostumusta sekä imetyksen kestoa. Täysin uusi tulos on ensimmäisten kiinteiden lisäruokien suosituksia varhaisemman aloittamisiän mahdollinen yhteys tyypin 1 diabetekseen.
Vierailija:
Heitä on moneen lähtöön. Itse olen antanut korviketta yhdelle ja täysimettänyt kahta puolivuotiaaksi. Imetys on verrattoman paljon helpompaa kuin pullojen keittely, mutta hyvin ovat kaikki kasvaneet. 13
Jos oma lapsi on esim saanut jo tuoremehua laitoksella, voi olla kovapala myöntää, että se oikeasti on lapsen parhaaksi imettää tuo 6kk.
Niin ja kyllä niitä parhaat päivänsä työrintamalla nähneitä lääkäreitäkin näkee. Ja sitten niitä, jotka on ihan väärällä alalla.