Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Niin kade! Ystäväni kertoi muuttavansa ulkomaille miesystävänsä kanssa
07.02.2017 |
Naapurustossa asuva ystäväni kertoi muuttavansa joksikin aikaa ulkomaille uuden miesystävänsä ja lapsensa kanssa. Oon siis niin kade tuosta mahdollisuudesta. Ja toki harmittaa, että lapseni menettää läheisen ystävän, minä myös. Ja vaikkeivat he katoa, ei kävelylenkit yhdessä enää onnistu. Lisäksi hän kertoi tuon uklomaavuoden jälkeen myyvänsä asuntonsa (joka siis lähellä meidän taloa) ja muuttavansa miesystävänsä taloon 20 km:n päähän. Lapset ei siis enää mene samaan kouluun, tuskin meidänkään yhteydenpito sen enempiä jatkuu.
Juttelin iloisesti koko kävelymme ajan, kehuin,kyselin, näyttelin sujuvasti innostunutta. Kävelyn jälkeen olen ollut vain surullinen, vihainen, kateellinen ja v.....nut. Mulla ei pitkässä avioliitossa tuohon ole mahdollisuutta, työt ja perhe-elämä pitää otteessaan. Että näköjään yh-elämä tarjoaa paljon vaihtoehtoja, joihin ydinperheellisellä ei mahdollisuuksia ole.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän valintoja.. Ihan omia valintoja kaikki.
Yksinhuoltajana omia valintoja, ydinperheellisenä on muidenkin perheenjäsenten tilanne otettava huomioin.
Ap
Eikö se yksinhuoltaja sitten ole perheellinen? vai mieskö pelkästään tekee perheen?
helposti sinä kyllä pääset yksinhuoltajaksi. Se ei vaadi kuin muutaman paperin tekemistä. Sitten ei enää tarvitse ottaa muita huomioon.
Yhden alakoululaisen työtilanne ei juurikaan muuttoa rajoita. Sen ikäiselle on myös koulutarjontaa ulkomailla vuodeksi. Kohta ammattiopintoja/lukiota käyvää nuorta on hankala vuodeksi laittaa väliaikaisesti ulkomaille kouluun.
Miehen työtilanne ja mielipide vaikuttaa ainakin meillä voimakkaammin kuin alakoululaisen tilanne.Ap
Niin yh:llahan ei koskaan ole niitä vanhempia lapsia??? yksinhuoltajilla on aina ja kaikkialla vain niitä alakoululaisia lapsia...
Koska siitähän sinä puhuit: Yh:lla tuo on mahdollista, ydinperheellisellä ei. ydinperheelliseksi siis tulee, kun on niitä muita kuin alakouluikäisiä lapsia, niinkö?
Tämä tilanne on kyseisellä ystävälläni, etkö sitä ymmärtänyt? Jos sinä haluat yleistää koskemaan kaikkia, ok. Minä kerroin tietystä, tuntemastani tapauksesta. Mikä siis vaikuttaa negatiivisesti myös minun perheeseeni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis hä muuttavat ja tulevat vuoden päästä takaisin? kun kirjoitit hän lisäksi hän kertoi tuon uklomaavuoden jälkeen myyvänsä asuntonsa (joka siis lähellä meidän taloa) ja muuttavansa miesystävänsä taloon 20 km:n päähän...
Siis kuinka lähellä ystävän oikein pitäisi asua? Vuosi menee nopeasti nykyisin voi olla monen monella tavalla yhteydessä. Itselläni on joukko ystäviä jotka ovat säilyneet ystävinä, vaikka asumme useamman tuhannen kilometrin päässä toisistamme. Osa vanhoista kavereista, jopa verraten läheisitä on myös jäänyt sivuun, eikä kaikkiin ystävyys suhteiden päättymiseen liity mitään sen kummempaa dramattikkaa. - Ja on toki mahdollista, että osan kanssa voisin jatkaakin ystävyyttä monen vuoden jälkeen.
Nykyinen spontaanius katoaa
Ap
No nythan sulla on loma paikka tiedossa ystavasi luona!
Yh vasta joutuukin tekemään kompromisseja. Jos haluaisin muuttaa miesystävän työn perässä ulkomaille, ex voisi halutessaan kieltää lapsensa viemisen maasta, ja todennäköisesti kieltäisikin. Jos miehen olisi silti pakko lähteä komennukselle, niin mietipä sitä. Ex voi siis pakottaa ettei saa asua miehensä kanssa.
Olet vaan kade että sinä tai miehesi ette kumpikaan tee sellaista työtä, jolla voisi tai joutuisi lähteä ulkomaille. Oma valinta, mitä opiskelit ja minne lähdit töihin. Voitte vielä opiskella tai vaihtaa työpaikkaa.
Kyllä me olemme edelleen ystäviä perheen kanssa joka muutti toiselle puolelle Suomea kuusi vuotta sitten. Käymme toisillamme yötä. Ennen tätä ei ikinä oltu yövytty. Oma valinta, minkä asioiden eteen näkee vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
No nythan sulla on loma paikka tiedossa ystavasi luona!
Tuollaisia matkan päässä olevia kyläpaikkoja ulkomaillakin on jo ihan riittämiin, ei millään ehdi tavata kaikkia edes joka kesä.
Ja pitkän matkan päässä oleva ystävä on toki tärkeä, mutta ei hänen kanssaan voi jokapäiväistä arkea, lasten harrastuskyytejä, spontaaneja iltalenkkejä ja illanistujaisia samalla tavalla jakaa ja pitää kuin naapuristossa asuvan ystävän kanssa. Yhteydenpito siis pakostakin muuttuu ja arjen jakaminen jää pois. Kun molempien sukulaisetkin asuvat matkan päässä ollaan tämän lähellä asuva ystävän kanssa oltu kuin siskokset. Toki se Ikävää on, että hän häviää arjestani.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottahan tuollainen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Saakin! Ei hyviä ystäviä ole noin vaan joka oksalla, että ottaa sitten seuraavan lenkkikaverin jonosta.
Ja sekin on totta, että todennäköisesti yhteydenpito hiipuu, kun se ei enää ole samanlailla vaivatonta.
Mun mielestä on hyvä, että ensisijaisesti haluat ystävällesi hyvää. Ja ne muut tuntemukset kertoo siitä, että omassa elämässä olisi jotain mitä haluaisit muuttaa. Tai ehkä tämä ystävän lähtö jättää tyhjiön, joka pitäisi täyttää mutta et vielä tiedä miten.
Tsemppiä. Kevättä kohti!
20km ei ole pitkä matka. Ei edes spontaaneja iltalenkkejä ajatellen. Ellette kumpikin ole ajokortittomia. Matkakäsityksesi on kuin 90-vuotiaalla mummollani joka aina ihmetteli että ehtiikö sitä käydä ihan naapuripitäjässä saman päivän aikana. Senkun soitat ja sovit että tapaatte kuntopolulla.
Ulkomailla asuminen ja eläminen vaatii vähän suunnittelua. Isompi lapsesi muuttaa pian pois kotoa. Nyt kun alat suunnittelemaan niin olette valmiina lähtöön sitten.
Suurimmaksi osaksi ulkomaille muuttavat on ydinperheitä. Näin myös meillä. Sinänsä se nyt ei elämää kummempaa ole muuallakaan mutta vaikutat siltä että sinun oikeasti kannattaisi käydä se itse toteamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
20km ei ole pitkä matka. Ei edes spontaaneja iltalenkkejä ajatellen. Ellette kumpikin ole ajokortittomia. Matkakäsityksesi on kuin 90-vuotiaalla mummollani joka aina ihmetteli että ehtiikö sitä käydä ihan naapuripitäjässä saman päivän aikana. Senkun soitat ja sovit että tapaatte kuntopolulla.
Ulkomailla asuminen ja eläminen vaatii vähän suunnittelua. Isompi lapsesi muuttaa pian pois kotoa. Nyt kun alat suunnittelemaan niin olette valmiina lähtöön sitten.
Suurimmaksi osaksi ulkomaille muuttavat on ydinperheitä. Näin myös meillä. Sinänsä se nyt ei elämää kummempaa ole muuallakaan mutta vaikutat siltä että sinun oikeasti kannattaisi käydä se itse toteamassa.
Niin siis suurimmaksi osaksi lapsiperheistä jotka muuttaa ulkomaille. Varmaan sinkut muuttelee eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän valintoja.. Ihan omia valintoja kaikki.
Yksinhuoltajana omia valintoja, ydinperheellisenä on muidenkin perheenjäsenten tilanne otettava huomioin.
Ap
Oletpa alhainen ihminen, kadehdit yksinhuoltajia! Siitä vaan, sulla on kaikki mahdollisuudet erota ja alkaa yksinhuoltajaksi, jos oikein haluat. Tietäisit vaan miten rankka taakka yksinhuoltajilla on. Mutta sitähän et tässä ajattele, vaan ajattelet pelkästään omaa kateuttasi että toinen on vapaa tekemään ratkaisuja joita sinä et pysty, siksi että sinulla on mies! Ajatella, kauheeta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän valintoja.. Ihan omia valintoja kaikki.
Yksinhuoltajana omia valintoja, ydinperheellisenä on muidenkin perheenjäsenten tilanne otettava huomioin.
Ap
Eikö se yksinhuoltaja sitten ole perheellinen? vai mieskö pelkästään tekee perheen?
helposti sinä kyllä pääset yksinhuoltajaksi. Se ei vaadi kuin muutaman paperin tekemistä. Sitten ei enää tarvitse ottaa muita huomioon.
Yhden alakoululaisen työtilanne ei juurikaan muuttoa rajoita. Sen ikäiselle on myös koulutarjontaa ulkomailla vuodeksi. Kohta ammattiopintoja/lukiota käyvää nuorta on hankala vuodeksi laittaa väliaikaisesti ulkomaille kouluun.
Miehen työtilanne ja mielipide vaikuttaa ainakin meillä voimakkaammin kuin alakoululaisen tilanne.Ap
Niin yh:llahan ei koskaan ole niitä vanhempia lapsia??? yksinhuoltajilla on aina ja kaikkialla vain niitä alakoululaisia lapsia...
Koska siitähän sinä puhuit: Yh:lla tuo on mahdollista, ydinperheellisellä ei. ydinperheelliseksi siis tulee, kun on niitä muita kuin alakouluikäisiä lapsia, niinkö?
Tämä tilanne on kyseisellä ystävälläni, etkö sitä ymmärtänyt? Jos sinä haluat yleistää koskemaan kaikkia, ok. Minä kerroin tietystä, tuntemastani tapauksesta. Mikä siis vaikuttaa negatiivisesti myös minun perheeseeni.
Ap
Eli olet kateellinen hänen vapaudestaan, koska se vaikuttaa negatiivisesti myös sinun perheeseesi? Hyi miten itsekäs olet! Ja ethän sä mikään aito ystävä ole, kun kadehdit häntä noin voimakkaasti, esität vaan ystävää. Hyvä vaan hänelle että lähtee ja elää elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän valintoja.. Ihan omia valintoja kaikki.
Yksinhuoltajana omia valintoja, ydinperheellisenä on muidenkin perheenjäsenten tilanne otettava huomioin.
Ap
Eikö se yksinhuoltaja sitten ole perheellinen? vai mieskö pelkästään tekee perheen?
helposti sinä kyllä pääset yksinhuoltajaksi. Se ei vaadi kuin muutaman paperin tekemistä. Sitten ei enää tarvitse ottaa muita huomioon.
Yhden alakoululaisen työtilanne ei juurikaan muuttoa rajoita. Sen ikäiselle on myös koulutarjontaa ulkomailla vuodeksi. Kohta ammattiopintoja/lukiota käyvää nuorta on hankala vuodeksi laittaa väliaikaisesti ulkomaille kouluun.
Miehen työtilanne ja mielipide vaikuttaa ainakin meillä voimakkaammin kuin alakoululaisen tilanne.Ap
Niin yh:llahan ei koskaan ole niitä vanhempia lapsia??? yksinhuoltajilla on aina ja kaikkialla vain niitä alakoululaisia lapsia...
Koska siitähän sinä puhuit: Yh:lla tuo on mahdollista, ydinperheellisellä ei. ydinperheelliseksi siis tulee, kun on niitä muita kuin alakouluikäisiä lapsia, niinkö?
Tämä tilanne on kyseisellä ystävälläni, etkö sitä ymmärtänyt? Jos sinä haluat yleistää koskemaan kaikkia, ok. Minä kerroin tietystä, tuntemastani tapauksesta. Mikä siis vaikuttaa negatiivisesti myös minun perheeseeni.
Ap
Eli olet kateellinen hänen vapaudestaan, koska se vaikuttaa negatiivisesti myös sinun perheeseesi? Hyi miten itsekäs olet! Ja ethän sä mikään aito ystävä ole, kun kadehdit häntä noin voimakkaasti, esität vaan ystävää. Hyvä vaan hänelle että lähtee ja elää elämäänsä.
Hyvä vaan, että lapseni paras ystävä muuttaa pois? Näinkö ajattelet myös omien lastesi ystävistä? Hyi sinua itseäsi!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän valintoja.. Ihan omia valintoja kaikki.
Yksinhuoltajana omia valintoja, ydinperheellisenä on muidenkin perheenjäsenten tilanne otettava huomioin.
Ap
Oletpa alhainen ihminen, kadehdit yksinhuoltajia! Siitä vaan, sulla on kaikki mahdollisuudet erota ja alkaa yksinhuoltajaksi, jos oikein haluat. Tietäisit vaan miten rankka taakka yksinhuoltajilla on. Mutta sitähän et tässä ajattele, vaan ajattelet pelkästään omaa kateuttasi että toinen on vapaa tekemään ratkaisuja joita sinä et pysty, siksi että sinulla on mies! Ajatella, kauheeta!
Ja kaikilla ydinperheellisillä elämä on ruusuilla tanssimista ja mikään ei ole rankkaa?
No. mä en olis tosta ulkomaille muutosta yhtään kateellinen. Mieti nyt itekkin. Muutat aivan uuteen ympäristöön, uuteen kulttuuriin, etkä tiedä etkä tunne yhtikäs ketään. Se voi olla hyvinkin yksinäistä aikaa.
Meinaan vaan että mulla on muutama ystäväyär jotka ovat lapsineen muuttaneet ulkomaille miehen työn takia, molemmat ystävättäret ovat yrittäneet sopeutua asuinpaikkaansa, mutta ovat yksinäisiä ja kaipaavat suomeen takaisin. Molemmat asuvat vielä sellaisessa maassa, että paikalliset eivät paljon englantia osaa, ja länkkäripiireihin heidän on vaikea päästä. Että se siitä ihanasta elämästä ulkomailla. Varmaan se vois olla helpompaa, jos niitä lapsia ei olis, niin vois tavallaan tehdä mitä haluaa... mutta mutta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sun ongelma on tuo että ajattelet että sinulta on nyt jotenkin rajattu tuo muuttomahdollisuus pois. Oikeasti se rajoitus on vaan omassa mielessä. Siitähän kateus syntyy kun ajattelee että minä en voi. Ja oikeasti, ihan tavalliset ihmiset voi.
Meillä kävi pari vuotta sitten niin että myytiin uusi talomme pellon reunassa pikkukunnassa. Muutettiin vaan mieltä, että ei tämä olekaan sitä mitä halutaan, iso laina, työt jotka ei anna mitään ja kuihtuva paikkakunta. Nyt asutaan ulkomailla, kivat työt, ei velkaa, lapset on saaneet uusia kavereita.
En ole koskaan tykännyt elää niin että "jos olisi niin niin sitten tekisin näin". Asiat tapahtuu kun itse alkaa potkia niitä liikkeelle. Ja olen ihan tavallinen henkilö, en mikään asiantuntijatason huippupalkattu. Edes kielitaitoni ei ollut kovin kummoinen, mutta tässähän se kehittyy.
Mitä sä ap oikein sekoilet? Ensin kirjoitat otsikoita myöten olevasi kateellinen tälle yh:lle. Ja sitten kun ihmiset reagoivat, niin juttu muuttuu että oletkin iloinen hänen puolestaan mutta lapset menettävät ystävänsä.
Taisit tajuta vähän liian myöhään kuin katkera ja tekopyhäpaska olet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mäkin tästä suosta lähtisin. Suomi on paskin EU maa.
Monessako maassa olet asunut ja työskennellyt? Ja mikö estää lähtemästä? Passin saat jos olet kansalainen eikä sinua ole etsintäkuulutettu.
Rajat on auki, painu helvettiin täältä ulisemasta.
Älä tule häntä koipien välissä takaisin sitten kun näet mitä se arki muualla on.
Jokaisella on oma elämänsä. Mä tutustuin eron jälkeen mieheeni jonka kanssa lähdettiin ulkomaille eikä takaisin olla tultu. Ihanaa on ollut mutta siinä samalla jouduin punnitsemaan tarkkaan muita osa-alueita elämässäni ja tein sen päätöksen silloin että katsotaan mitä tuleman pitää. Kaikille ulkomailla asuminen ei ole herkkua, mies saattaa sielläkin ihastua johonkin muuhun ja sitten vasta elämä sekaisin onkin. Tai ei tule tehtyä ystäviä. Missään maassa ei ole helppoa ottaa kontaktia paikallisiin äiteihin kun Suomen ulkopuolella naiset ovat enemmän sidoksissa omiin äiteihinsä ja lapsuudesta asti oleviin ystäviinsä ja elämä perustuu enemmän perheen parissa olemiseen kuin Suomessa.
Voithan vaikka palkata jonkun kaappaan ystäväsi, niin ehkä sitten pääsisit hänen miehensä ja lapsensa kanssa ulkomaille :)
Onko muita pirun huonoja tekosyitä toteuttaa omia unelmiaan, kuin perhe? :D
Vai olisiko kuitenkin syy omissa kyvyissä?
Alue: Aihe vapaa
Ei, vaan sinä valitset että hoidat mieluummin lapsiasi kun jätät perheesi ja lähdet. Älä syytä omista valinnoistasi muita. "en minä voi lähteä." voit sinä lähteä. Voit jättää kaiken ja lähteä, aikuinen ihminen. MUTTA valitsit toisin.