Miksi parisuhteessa pitää olla seksiä????
Parhain parisuhde on yleensä hyvän ystävyyden kaltainen, kun on sellaista lämpöä ja läheisyyttä. Pystyn seksiin mutta useimmiten se on mulle lopulta välttämätön paha ja vaikka olisi hyvääkin, alkaa pitkässä juoksussa ällöttää!!! Miksi kaikkialla hoetaan että seksi on se parisuhteen tärkein juttu? Olenkin alkanut kiinnostua enemmän naisista jotka osaa nauttia pelkästä hellyydestä ja kivasta yhdessäolosta!
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Mä olen samaa mieltä.
Monilla on muutakin intohimoa elämässä kuin alapään hierominen ja hinkkaus.
Tää oli kyllä ällöttävin kuvaus seksistä ikinä.
Onko teille jossain vaiheessa elämää opetettu, että seksi on kiellettyä, likaista ja ällöttävää?
Parhaimmillaanhan seksi on kaunista, rakastelu on se fyysinen (ja samalla hyvin henkinen) tapa osoittaa rakkautta.
Ei seksi minustakaan saa olla alapään hieromista ja hinkkaamista, tuo kuvaus on jotenkin... alentava.
Mitä tarkoitat muulla intohimolla? Harrastuksia? Vai onko kuitenkin kosketuksia, suudelmia, halauksia kumppanin kanssa?
Miksi täällä tyyliin haukutaan niitä jotka ovat vähemmän seksuaalisia.. Oletteko niin katkeria ja pettyneitä omaan kumppaniin että pitää syytellä. Jonkun tekee mieli joka päivä panna kuin kani, jollain ei seksi käy mielessä kuin kerran kuussa.. Kaikki ovat erilaisia. Alkuhuuman väistyttyä elämä on tasaisempaa.
Nuorena (noin 20-vuotiaana) pantiin joka välissä... Ja joka paikassa. Nyt ollaan oltu 11 v yhdessä. Ikää tullut ja lapsiakin. On töitä ja rahahuolia, ollaan väsyneempiä. Itse en ainakaan ole enään se sama kiimainen pimu, en tee sitä tahallaan. Ei vaan tee samalla tavalla enään mieli.
Vierailija kirjoitti:
Tasan ei mee nallekarkit! Olen nainen ja jokainen mun mies on ollut haluttomampi suhteessa. Mistä näitä jatkuvasti muna pystyssä olevia miehiä löytää???
Haluutko tulla meille.. Mies koko ajan muna pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
M43 kirjoitti:
Paras ystäväni on aseksuaali (mies). Missään vaiheessa elämäänsä (nyt vähän yli 40-v.) hänellä ei ole ollut minkäänlaista yritystä parisuhteeseen, paitsi 16- vuotiaana tyttöystävä n.1,5 kuukautta. Hän ilmeisesti kokeili, miltä asia tuntuu. Ilmeisesti ei suutelua ja vaatteiden päältä hyväilyä kummempaa tapahtunut.
Hänestä vaan yksinkertaisesti parisuhteen huonot puolet voittavat sen hyvät puolet.
Kyllä minunkin mielestäni, ilman seksiä parisuhteen huonot puolet ovat isommat kuin hyvät puolet. Ja hyvällä seksillä parisuhteen hyvät puolet voittavat kirkkaasti huonot puolet. Todellakin kuten sanotaan: jos seksi toimii, se on 10% suhteesta, ja jos ei toimi, se on 90% suhteesta.
Arvelen olevani hänen kannallaan, jos minulla joskus lakkaa "peli vetämästä". En usko, että kukaan nainen haluaisi olla minun kanssani, jollen kykene seksiin, enkä usko, että minullakaan olisi mielenkiintoa silloin olla suhteessa kenenkään kanssa. Todennäköisesti muutan omilleni silloin, tai ehkä vaikka kämppäkaveriksi tämän parhaan ystäväni kanssa, jos jotain seuraa haluaisin.
Ja vastauksena seuraavaan kysymykseen: kyllä, jatkaisin suhdettani vaimoni kanssa, jos hänellä tulisi jotain, ettei kykene seksiin. Jotain = 'minulla on syöpä, ja ehkä vuosi - kaksi elinaikaa' tai 'jouduin autokolariin, ja alavartaloni on täysin halvaantunut'.
Jos kuitenkin selvityksenä suhteen seksittömyyteen tulisi: 'minua ei seksi enää kiinnosta ollenkaan' tai 'olen aseksuaali', vielä ehkä parhaana jotain tyyliin 'sinä olet lihonut niin, että seksi sinun kanssasi ei kiinnosta', niin sitten reaktioni olisi melko varmasti: 'tuossa on ovi, käytä sitä ja mahdollisimman nopeasti, kiitos'. Vain silloin voisin jatkaa suhdetta, jos voisin joko a) ottaa rakastajattaren tai b) siirtyä omalta puoleltani avoimeen suhteeseen. Todennäköisesti näissäkin tapauksissa suhteen jatko olisi tilapäinen, ja siirtyisin heti uuteen suhteeseen, kun löytäisin sopivan naisen, joka nauttisi seksistä kanssani.
Ja myös minun puolestani: aseksuaalisuus on ok, jos molemmat ovat tyytyväisiä tilanteeseen. Mutta homma ei varmasti toimi, jos vain toista ei kiinnosta seksi.
Juuri näin. Seksi on rakastelua, eli rakkauden näyttämistä fyysisesti, ja sitä ei tehdä missään muussa ihmissuhteessa kuin parisuhteessa, kaveri-ystävyys- ja sukulaisuussuhteet on ihan erikseen. Miksi puhua edes parisuhteesta jos käytännössä kyse on ystävyyssuhteesta tai käppäkaveruudesta?
Se on tutkittu asia että seksi lisää ja ylläpitää rakkauden tunnetta, minä ainakin huoman sen käytännössä, jos meillä ei ole seksiä kuukauteen, alan miettiä että rakastaakohan mies minua ollenkaan, ja sitten kun taas seksiä on useammin, tunnen koko ajan vastoinkäymisistä huolimatta että rakastan miestäni ja hän minua.
En itse koe näyttäväni miehelleni rakkauttani harrastamalla seksiä hänen kanssaan. En edes yhdistä seksiä ja rakkautta millään tavalla toisiinsa. En koe oloani erityisen rakastetuksi sängyssä, paremminkin vain fyysisesti halutuksi. Minä koen suurimpia rakkaudentunteita silloin, kun kömmin miehen viereen saman peiton alle tai saan lähtösuukon poskelle tai illalla muuten vain suukotellaan. Kaverisuhteeseen ei kuulu samanlainen hellyys ilman seksiä kuin parisuhteessa. Muutenkin parisuhde on ensisijaisesti minulle aina henkistä sitoutumista toiseen, elämän ilojen ja vaikeuksien jakamista yhdessä.
Täällä yli 40 v mies ja tekee jokapäivä mieli rietasta seksiä! Hakusessa olisikin tuhman pervo nymfotar nainen, jolle seksi todella tärkeä osa suhdetta! Niin ja on muutakin elämää, mutta minulle suhteessa seksi todella tärkeä osatekijä! Eli rohkean naisellisesti pukeuuvat nymfottaret nyt heti pikimmiten yhteyttä urheilulliseen mieheen!
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä tyyliin haukutaan niitä jotka ovat vähemmän seksuaalisia.. Oletteko niin katkeria ja pettyneitä omaan kumppaniin että pitää syytellä. Jonkun tekee mieli joka päivä panna kuin kani, jollain ei seksi käy mielessä kuin kerran kuussa.. Kaikki ovat erilaisia. Alkuhuuman väistyttyä elämä on tasaisempaa.
Nuorena (noin 20-vuotiaana) pantiin joka välissä... Ja joka paikassa. Nyt ollaan oltu 11 v yhdessä. Ikää tullut ja lapsiakin. On töitä ja rahahuolia, ollaan väsyneempiä. Itse en ainakaan ole enään se sama kiimainen pimu, en tee sitä tahallaan. Ei vaan tee samalla tavalla enään mieli.
Ihan yhtä lailla täällä haukutaan niitä joilla on seksihalut. Vähemmän halukkaana tai aseksuaalina on vain hankala ymmärtää sitä toista näkökulmaa, kuinka tuskaista se on kun haluaa omaa rakastaan mutta toinen ei halua sinua. Se on aivan hirveää. Ja tietenkin suhteen alun jälkeen himot tasaantuu, sehän on normaalia. Oleellista on että onko suunnilleen samalla tasolla kumppaninsa kanssa. Toinen haluaa kerran vuodessa ja toinen joka päivä. Siinä ei kumpikaan voi olla onnellinen.
Vähän aikaa sitten olimme erinäisistä syistä melkein pari viikkoa harrastamatta seksiä (olen nainen). Loppuajasta tunsin oloni niin surkeaksi että itkin päivittäin, välillä aamuin illoin, tunsin olevani vastenmielinen ja se vaikutti jokapäiväiseen elämääni, tein asiat kuin sumussa ja tunsin oloni vain turraksi möykyksi jolla ei ole oikeutta tunteisiin. No voin sanoa että helpotti ja sain elämäni takaisin kun viimein sain, mutta en toivoisi tuota tunnetta kenellekään. Edellinen suhteeni oli loppuajasta seksitön, harrastimme seksiä pari kertaa vuodessa. Tuolloisen kumppanin kanssa rakkaus oli jo kuihtunut pois ja olimme yhdessä tottumuksesta, nykyistä miestäni rakastan aivan älyttömästi, siinä varmaankin ero.
En pystyisi myöskään ikinä avoimeen suhteeseen, koska haluan seksiä vain sen oman rakkaan kanssa, eikä merkityksetön seksi jonkun toisen kanssa olisi sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä lailla täällä haukutaan niitä joilla on seksihalut. Vähemmän halukkaana tai aseksuaalina on vain hankala ymmärtää sitä toista näkökulmaa, kuinka tuskaista se on kun haluaa omaa rakastaan mutta toinen ei halua sinua. Se on aivan hirveää. Ja tietenkin suhteen alun jälkeen himot tasaantuu, sehän on normaalia. Oleellista on että onko suunnilleen samalla tasolla kumppaninsa kanssa. Toinen haluaa kerran vuodessa ja toinen joka päivä. Siinä ei kumpikaan voi olla onnellinen.
Vähän aikaa sitten olimme erinäisistä syistä melkein pari viikkoa harrastamatta seksiä (olen nainen). Loppuajasta tunsin oloni niin surkeaksi että itkin päivittäin, välillä aamuin illoin, tunsin olevani vastenmielinen ja se vaikutti jokapäiväiseen elämääni, tein asiat kuin sumussa ja tunsin oloni vain turraksi möykyksi jolla ei ole oikeutta tunteisiin. No voin sanoa että helpotti ja sain elämäni takaisin kun viimein sain, mutta en toivoisi tuota tunnetta kenellekään. Edellinen suhteeni oli loppuajasta seksitön, harrastimme seksiä pari kertaa vuodessa. Tuolloisen kumppanin kanssa rakkaus oli jo kuihtunut pois ja olimme yhdessä tottumuksesta, nykyistä miestäni rakastan aivan älyttömästi, siinä varmaankin ero.
Tässä on niin paljon totuutta! Ennen edeltävää suhdetta kuuluin niihin jotka ajatteli et seksi ei oo iso juttu, ei oo niin tärkeetä. Kuvittelin jopa olevani aseksuaali kunnes tapasin miehen joka herätti kaikki ne piilossa olleet halut mussa ja meillä oli hyvää seksiä ja paljon. Erinäisistä syistä erottiin.
Seuraava suhde oli sitten mieheen jolla oli TODELLA matala libido. Loppuaikoina ei harrastettu yli vuoteen seksiä ja otin eron vaikka rakastin. Se tunne kun haluat vain niin paljon että toinen koskee sua, mutta se ei halua koskettaa sua on raastava. Kaverit vitsailee hyväntahtoisesti että vitsi kun oma mies haluaa liikaa, ei nyt kokoaikaa jaksaisi panna ja itse mietit että omasi on halunnut viimeksi kesällä... Luet ympäri nettiä miten katkerat miehet kirjoittaa kuinka on itsestäänselvää ettei naista halua jos oma nainen näyttää rantautuneelta mursusta. Siitä syntyy automaattisesti se vaikutelma että sun on pakko olla liian läski ja liian ruma koska sun mies jonka kuuluis haluta jatkuvasti ei halua sua.
Tän seurauksena oma naisellinen itsetunto on murskattu, tallottu ja syljetty vielä päälle. Sinkkunakaan ei ole vientiä vaikka treffeillä on käyty ahkerasti. Että olkaa tyytyväisiä naiset jos ne miehet haluaa liikaa ennemmin kuin ettei haluaisi ollenkaan, se vasta tappaisi sisältäpäin.
Haluaisin intohimoista rakastelua ja hellää läheisyyttä, en mekaanista seksiä eri kulmista ja asennoista. Porno on pilannut seksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse jos se molemmille sopii. Itse en suostuisi sellaisessa suhteessa olemaan. Piste.
Ei tarviikaan suostua mutta mikä siitä seksistä tekee niin pakottavaa. Mun ei edes tee juuri koskaan mieli suhteen alun jälkeen, enkä siksi halua miestä kun ne on aina muna pystyssä odottamassa, hyi.
no oisko sulle Ok et mies hoitaa seksihommat jonkun muun kanssa sitten?
Juurihan sanoin että hän haluaisi enemmän ja saakin enemmän kuin 2 kertaa kuukaudessa. Noin 3-5 kertaa kuussa.. Se onkin sitten toinen juttu onko se minusta ihanaa joka kerta.