Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaveri (3-lapsisesta perheestä) halusi, että jäätelöstä mitataan VIIVOTTIMELLA jokaiselle omat annokset. Räjähdin nauruun.
05.02.2017 |
Laitoin silmämääräisesti kulhoihin jätskiä ja sanoin, että ole ilman, jos ei muuten kelpaa.
t. yksilapsisen perheen äiti
Kommentit (57)
Nelilapsisen perheen lapset kahmaisee usein kylässä keksejä tai karkkeja kourallisen eteensä eikä anna niistä muille. Jopa se perheen nuorin, alle 2v teki noin ja sanoi "mun"
En tiedä johtuuko lapsiluvusta vaiko vain käytöstapojen puutteesta? On itselläkin 3 lasta, eivätkä ikin käyttäytyis noin, varsinkaan kylässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauraminen on ollut varmaan spontaani reaktio. Kyllä minäkin vähän ihmettelin, kun kaverit oli kahden lapsen(4&6) kanssa kylässä. Syötiin jälkiruoaksi suklaakakkua, kun vanhempi kavereiden lapsista alkoi valittamaan, että hän sai pienemmän palan kuin pikkusisko. Sitten pikkusisko alkoi itkemään, että ethän saanut. Hirveä mökä ja tappelu, johon kumpikaan vanhemmista ei oikein saanut sanottua mitään. Sitten oma ainoa lapseni (3.5v) tarjoutui antamaan oman palansa tälle kuusivuotiaalle, että tilanne saataisiin ratkeamaan.
Vierailija kirjoitti:
Nauraminen on ollut varmaan spontaani reaktio. Kyllä minäkin vähän ihmettelin, kun kaverit oli kahden lapsen(4&6) kanssa kylässä. Syötiin jälkiruoaksi suklaakakkua, kun vanhempi kavereiden lapsista alkoi valittamaan, että hän sai pienemmän palan kuin pikkusisko. Sitten pikkusisko alkoi itkemään, että ethän saanut. Hirveä mökä ja tappelu, johon kumpikaan vanhemmista ei oikein saanut sanottua mitään. Sitten oma ainoa lapseni (3.5v) tarjoutui antamaan oman palansa tälle kuusivuotiaalle, että tilanne saataisiin ratkeamaan.
Sellaista se sisarusten kanssa välillä on. Eipä tuo miltään ihmeelliseltä kuulosta. Se on kasvuun liittyvä vaihe monilapsisessa perheessä, eikä sillä ole oikeasti mitään tekemistä sen konkreettisen kakkupalan kanssa. Ja tuohon tilanteeseen on se vanha hyväksi koettu konsti, että toinen paloittelee jaettavan ja se toinen saa valita ensimmäisenä, niin kuin tässäkin ketjussa on kerrottu. Ja vaikka ap:n nauru olisikin ollut spontaani, niin aloituksen tänne tekeminen samoin kuin aloituksen sävy kyllä kertoo muuta. "Räjähdin nauruun ja jos ei kelpaa, saa olla ilman", todella kasvattavaa ja empaattista. Olisihan ap voinut ihan normaalisti kysellä että "ai teilläkö tehdään aina niin, meillä on totuttu että tehdään näin" ilman sen kummemmin asiasta numeroa tekemättä. Niin ainakin itse teen, samoin kuin kaikki muutkin normaalilla empatialla ja järjellä varustetut tuttavamme, kun törmäämme johonkin meille vieraaseen tapaan.
Kylläpä nyt on superyltömegaempaattisia maailman täydellisimpä jeesus-äitejä ja isiä kovasti moralisoimassa ja närkästymässä, kun pienen viattoman lapsen viivotinhölmöilylle hyväntahtoisesti naurahdettiin.
Trauma varmasti jäi lapselle ja itsetunto tuhoutui lopullisesti.
Haloo! Millaisia oikeasti itse olette. Ette koskaan missään tilanteessa naura tai ole eri mieltä lasten kanssa?
Annatte lasten aina päättää, ja jos lapsi ehdottaa jotain ihan naurettavaa, niin lässytätte lässytys äänellä ja alentuvasti, ettei lapsi vaan mene rikki?
Tuskin vaan. En jaksa uskoa.
Ja jos joku oikeasti väittää olevansa tuollainen, niin sulle on nimikin; curlingvanhempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aha.
No näemmä sulle itselles ei oo kakarana opetettu edes alkeellisia käytöstapoja. Kuinka monta teitä oli?
Minulla on pikkusisko. Ihan normaalit käytöstavat meille opetettiin - ilman viivoitinta.
ap
No sitten on jäänyt jotain sisäistämättä, sillä nauraminen vieraille, saatika vielä lapselle, ei kuulu hyviin käytöstapoihin. Todella ilkeää ja moukkamaista tehdä lapsen viaton pyyntö naurunalaiseksi. Jos lapsi on kotonaan tottunut siihen, että jätskiannokset mitataan viivottimella, niin kai hänen on luonnollista olettaa että niin tehdään myös muualla. Olisit esim. voinut nätisti selittää, että olet mestari arvioimaan kaikille yhtä suuret palat ja että se on superkykysi. Niin et olisi nolannut lasta. Inhottaa tuollaiset itsekkäät ja ilkeät aikuiset, jotka kokee olevansa jotenkin parempia kuin lapset ja että heillä on oikeus ilkkua ja nauraa lapselle, joka vasta opettelee millainen tämä maailma on. Hyi sinua ap! Menisit itseesi.
Tämä niin perkeleesti.
Älä naura lapselle. Vai tuntuuko se jotenkin hyvältä lytätä lapsen itsetuntoa? Ne on aika herkkiä pikkuihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä mittailtiin jäätelö tarkkaan nelilapsisessa perheessä 80-luvulla. Jäätelöä saatiin ehkä kerran kuussa, kun isällä oli tilipäivä. Nykyään lapset saavat makeaa jatkuvasti, niin heille ei taida olla mitään väliä kuka saa minkäkin verran.
Meillä oli harvoin herkkuja ja meitä oli monta, mutta ei meillä viivottimien kanssa jäätelöä jaettu, jos ei kelvannu silmämääräisesti jaettu, sai olla ilman. Samoin kaikki muukin jakaminen. En mä omienkaan kans mittaa tarkasti, tänäänki maistu kyllä jäätelö, vaikka silmämääräisesti jaoin.
Oon tavannu itsekkäitä sekä ainoissa lapsissa, kaksilapsisten perheiden lapsissa että suurperheiden lapsissa samoin kuin huomaavaisia.. kasvatus ja luonne vaikuttaa enemmän kuin sisarusten määrä..
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä nyt on superyltömegaempaattisia maailman täydellisimpä jeesus-äitejä ja isiä kovasti moralisoimassa ja närkästymässä, kun pienen viattoman lapsen viivotinhölmöilylle hyväntahtoisesti naurahdettiin.
Trauma varmasti jäi lapselle ja itsetunto tuhoutui lopullisesti.
Haloo! Millaisia oikeasti itse olette. Ette koskaan missään tilanteessa naura tai ole eri mieltä lasten kanssa?
Annatte lasten aina päättää, ja jos lapsi ehdottaa jotain ihan naurettavaa, niin lässytätte lässytys äänellä ja alentuvasti, ettei lapsi vaan mene rikki?
Tuskin vaan. En jaksa uskoa.
Ja jos joku oikeasti väittää olevansa tuollainen, niin sulle on nimikin; curlingvanhempi
Ap kertoo räjähtäneensä nauruun. Mutta sillai hyväntahtoisesti. Ja sanoneensa myös, varmaankin erityisen hyväntahtoisesti, että jossei passaa, niin saa olla ilman. Hmm. Tässäpä nyt rautalangasta teille kaikille, jotka eivät omaa normaaleja käytöstapoja: Normaalit ihmiset vastaavat vaikkapa tällä tavoin, kun vieras lapsi (tai oma sen puoleen) ehdottaa jotain, mikä ei itselle sovi, esim. sitä jäätelöannoksen mittaamista viivoittimella: "Ai, teillä tehdään noin. Meillä taas on tämmöinen tapa. Eri perheissä voi olla erilaisia tapoja. Tässä jäätelö, ole hyvä." Ei tarvinnut lässyttää, eikä antaa lapsen päättää. Eikä olla alentuva millään tavoin. Mikä himputti tässä muka on niin vaikeaa? Ai niin, varmaan se, että ap:n tarkoitus oli trollata aikaan ketju monilapsiset vastaan yksilapsiset perheet. Esimerkki oli vain niin saakelin typerä, ja ap:n keksitty käytös niin moukkamaista lasta kohtaan, että provosoidun mieluummin siitä. (Todennäköisesti keksitty koko juttu, ei sillä, tiedän kyllä viivoitinta joskus jossain vastaavaan tarkoitukseen käytetyn.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä nyt on superyltömegaempaattisia maailman täydellisimpä jeesus-äitejä ja isiä kovasti moralisoimassa ja närkästymässä, kun pienen viattoman lapsen viivotinhölmöilylle hyväntahtoisesti naurahdettiin.
Trauma varmasti jäi lapselle ja itsetunto tuhoutui lopullisesti.
Haloo! Millaisia oikeasti itse olette. Ette koskaan missään tilanteessa naura tai ole eri mieltä lasten kanssa?
Annatte lasten aina päättää, ja jos lapsi ehdottaa jotain ihan naurettavaa, niin lässytätte lässytys äänellä ja alentuvasti, ettei lapsi vaan mene rikki?
Tuskin vaan. En jaksa uskoa.
Ja jos joku oikeasti väittää olevansa tuollainen, niin sulle on nimikin; curlingvanhempi
Ap kertoo räjähtäneensä nauruun. Mutta sillai hyväntahtoisesti. Ja sanoneensa myös, varmaankin erityisen hyväntahtoisesti, että jossei passaa, niin saa olla ilman. Hmm. Tässäpä nyt rautalangasta teille kaikille, jotka eivät omaa normaaleja käytöstapoja: Normaalit ihmiset vastaavat vaikkapa tällä tavoin, kun vieras lapsi (tai oma sen puoleen) ehdottaa jotain, mikä ei itselle sovi, esim. sitä jäätelöannoksen mittaamista viivoittimella: "Ai, teillä tehdään noin. Meillä taas on tämmöinen tapa. Eri perheissä voi olla erilaisia tapoja. Tässä jäätelö, ole hyvä." Ei tarvinnut lässyttää, eikä antaa lapsen päättää. Eikä olla alentuva millään tavoin. Mikä himputti tässä muka on niin vaikeaa? Ai niin, varmaan se, että ap:n tarkoitus oli trollata aikaan ketju monilapsiset vastaan yksilapsiset perheet. Esimerkki oli vain niin saakelin typerä, ja ap:n keksitty käytös niin moukkamaista lasta kohtaan, että provosoidun mieluummin siitä. (Todennäköisesti keksitty koko juttu, ei sillä, tiedän kyllä viivoitinta joskus jossain vastaavaan tarkoitukseen käytetyn.)
Juuri näin. Eikä tässä mistään hyväntahtoisuudesta ole kyse, näkeehän sen jo aloituksen sävystä. Provo tai ei, mutta aikuisten pitäisi osata käyttäytyä. Varsinkaan kun lapsen ehdotuksessa ei sinänsä ollut mitään väärää, pelkästään erilainen tapa.
Ollaan miehen kanssa molemmat nelilapsisista perheistä. Miehen perheessä mitattiin jäätelöt viivottimella, karkit keittiövaa'alla ja mehut ja limut desilitran mitalla. Olin ihan pöyristynyt, kun mies kertoi tästä. Meillä kaikki jaettiin niin, että jokainen sai noin suurinpiirtein saman verran. Miehen perheessä on muutenkin kummaa kyräilyä ja vertailua, vaikka kaikki ovat jo 30-40v. Mies on porukan ainoa, jolla on lapsi. Yksi veljistä kyttää, että kuinka paljon lastamme viedään isovanhempien rahoilla minnekin ja mitä lahjoja ostetaan. Ne pitäisi kuulemma merkata ylös, että ovat pois sitten mieheni perinnöstä. Pakko epäillä, että miehen vanhemmat eivät ole ihan onnistuneet kasvatuksessaan, kun aikuisilla miehillä on vielä tuollaisia juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole kuullutkaan tuollasesta:D Olen itse kymmenlapsisesta perheestä ja aina otettiin silmämääräisesti. :D karkkipäivänä jaettiin karkit kuppeihin ja [b]joskus jos oli paperipäällysteisiä, niin jaettiin ihan niinkuin kortteja.[/b] :) ajan myötä tosin karkit oli isoissa kupeissa keittiön pöydällä ja sieltä sai syödä kuka halusi.
"Yks sulle, kaks mulle. Kaks mulle, yks sulle", eiksje? :)
En nyt ehtinyt lukea koko ketjua, mutta jos nyt jostain syystä kotona mittailtaisiin tai punnittaisiin annoksia niin ei kylässä sellaista tehdä. Siellä otetaan, mitä saadaan tai halutaan, jos on saatavilla tarvetta enemmän.
Voisiko niissä monilapsisissakin perheissä opettaa lapsia kohtuullisuuteen niin, että otettaisiin järkevänkokoiset annokset ja jätskiä olisi pakastimessa niin, ettei sieltä kaavita viimeisiä murusia vaan sieltä periaatteessa olisi varaa ottaa lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapoit juuri osan lapsen luovuudesta.
Mittaaminen ei ole luovaa. Lapset saivat itse koristella jätskiannoksensa, minä vain annostelin jätskit kulhoihin. Tämä yksi herranterttu jumittui siihen viivottimeen. Ei oikeasti voinut muuta kuin nauraa.
ap
Seuraavalle kerralle sosiaalisesti taitavampia toimintamalleja:
-Meillä ei käytetä viivotinta, yritän laittaa kaikille tasaisesti
-Ei ole nyt viivotinta
-Mulla ei oo tapana mitata, mutta voit saada lisää myöhemmin jos tuntuu että sait liian vähän.
-mä laitan nää nyt ilman viivotinta kuitenkin, katsokaas mitä koristeita haluutte.
Ole hyvä!
Ihmeellinen huumorintaju, jos tuollainen asia nyt niin kovasti naurattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viivoittimella mitattiin, kun lapsi olin. Saatiin lapset itse jakaa jäätelö. Nyt tosiaan kun on yksi lapsi, niin viivoitinta ei tarvitse. lapsi antaa sen isomman, herkullisemman ja paremman aina vieraille.
Miten tasapaksus litrajädes viereinen pala voi olla herkullisempi tai parempi??
Vierailija kirjoitti:
Viivoittimella mitattiin, kun lapsi olin. Saatiin lapset itse jakaa jäätelö. Nyt tosiaan kun on yksi lapsi, niin viivoitinta ei tarvitse. lapsi antaa sen isomman, herkullisemman ja paremman aina vieraille.
Viivoittimella opitaan mittaamaan ja kadehtimaan jopa ainoita lapsia, joita syytetään itsekkäiksi. Sillä aikaa kun ainoa lapsi antaa sinulle nateeksi ja isoimman palan. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viivoittimella mitattiin, kun lapsi olin. Saatiin lapset itse jakaa jäätelö. Nyt tosiaan kun on yksi lapsi, niin viivoitinta ei tarvitse. lapsi antaa sen isomman, herkullisemman ja paremman aina vieraille.
Viivoittimella opitaan mittaamaan ja kadehtimaan jopa ainoita lapsia, joita syytetään itsekkäiksi. Sillä aikaa kun ainoa lapsi antaa sinulle nateeksi ja isoimman palan. Miksi?
..sillä aikaa kun ainoa lapsi antaa sinulle anteeksi (ei nateeksi). Annatteko tämän kirjoitusvirheen kuusilapsisen perheen kuopukselle anteeksi.
No onhan se nyt oikeasti aivan järjetöntä lähteä mittailemaan jotain jätskiä, ettei nyt vahingossakaan kukaan saa liikaa/ liian vähän. Kyllä se kannattaa opettaa lapselle ajoissa, että ei ne nallekarkit aina mene tasan! Joskus joku saa enemmän ja joskus joku toinen. Niin se vaan menee ja siitä ei kannata mitään numeroa tehdä! Nää mittanauhalla mittaajat tulee olemaan niitä, jotka aina kokee saavansa vähemmän, vaikkei niin olisikaan...