Lapsen kaveri (3-lapsisesta perheestä) halusi, että jäätelöstä mitataan VIIVOTTIMELLA jokaiselle omat annokset. Räjähdin nauruun.

Enpä ole kuullutkaan tuollasesta:D Olen itse kymmenlapsisesta perheestä ja aina otettiin silmämääräisesti. :D karkkipäivänä jaettiin karkit kuppeihin ja joskus jos oli paperipäällysteisiä, niin jaettiin ihan niinkuin kortteja. :) ajan myötä tosin karkit oli isoissa kupeissa keittiön pöydällä ja sieltä sai syödä kuka halusi.

Vierailija kirjoitti:

Komppaan tota että monilapsisten perheiden lapset on usein niitä itsekkäimpiä. Ne on tottuneet siihen että jos ei syö äkkiä sitä viimeistä keksiä kaapista, se häviää. Ainoan perheen lapsena oppii paremmin siihen että muiden kanssa voi jakaa, ei pakosta vaan ihan vaan hyvien käytöstapojen takia.

VÄÄRIN. Monilapsisessa perheessä opetetaan pitämään sisaruksista huolta.

Nykyisin isona aikuisena miehenä keräilen yhä kollegojen jättämiä tavaroita, lompakoita, tietokoneita, lentolippuja, passeja, ym. milloin mistäkin ja huolehdin että maailmalla kaikki ukot saadaan kentälle, hotelliin tai palaveriin. Näistä vuosien varrella eksyneistä lampaista ja huithapeleista voisin kirjoittaa kirjan jos toisenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan tota että monilapsisten perheiden lapset on usein niitä itsekkäimpiä. Ne on tottuneet siihen että jos ei syö äkkiä sitä viimeistä keksiä kaapista, se häviää. Ainoan perheen lapsena oppii paremmin siihen että muiden kanssa voi jakaa, ei pakosta vaan ihan vaan hyvien käytöstapojen takia.

VÄÄRIN. Monilapsisessa perheessä opetetaan pitämään sisaruksista huolta.

Nykyisin isona aikuisena miehenä keräilen yhä kollegojen jättämiä tavaroita, lompakoita, tietokoneita, lentolippuja, passeja, ym. milloin mistäkin ja huolehdin että maailmalla kaikki ukot saadaan kentälle, hotelliin tai palaveriin. Näistä vuosien varrella eksyneistä lampaista ja huithapeleista voisin kirjoittaa kirjan jos toisenkin.

Ovatko miehet niin kännissä etteivät pysty huolehtimaan itsestään tai tavaroistaan.

En ole vastaavaan törmännyt, vaikka miesvaltaisella alalla työskentelenkin.

t. DI nainen

Vierailija kirjoitti:

Komppaan tota että monilapsisten perheiden lapset on usein niitä itsekkäimpiä. Ne on tottuneet siihen että jos ei syö äkkiä sitä viimeistä keksiä kaapista, se häviää. Ainoan perheen lapsena oppii paremmin siihen että muiden kanssa voi jakaa, ei pakosta vaan ihan vaan hyvien käytöstapojen takia.

Kaikki yksilapsisen perheen lapset jotka tiedän ei osaa jakaa ollenkaan. Oli se sitten ruokaa tai leluja. Samoin kaikki leikit piti ja pitää mennä heidän ehtojen mukaan. Oppivat jo pienenä että kun ei ole pakko jakaa ei tarvitse jakaa. Ja aina jos pakotettiin jakamaan toisen kanssa niin esim kakkua leikattessa itselle leikattiin hervoton pala ja toiselle vain sen kokoinen siivu että voi sanoa että antoi toisellekkin. Ja tämä siis on kokemus omasta lapsuudesta usean ainokaisen kaverina ja aikuisena omien lapsien ainokais kavereista.

Oli muuten huvittava kerran kun lapsi tuli itkien kotiin kun kaveri oli joutunut antamaan jätskiä hänellekin ja antanut vain muutaman lusikallisen ja itse leikannut ison palan. (Lapset oli tällöin 7v ja omani on tottunut siihen että kaikki jaetaan tasan ja reiluun peliin. Ja jos joku itkuun takertuu niin tytär oli aikanaan todella herkkä ja itki jos tunsi itsensä väärin kohdelluksi) meillä oma tytär oli aina antanut omastaan yhtä ison siivun tälle kaverille. Noh sanoin että seuraavalla kerralla tekee samoin tälle kaverille. Pari päivää myöhemmin tämä kaveri oli meillä ja saivat jätskiä ja tyttäreni antoi saman verran tälle kaverille kun itse sai sillon kaverin luona ja voi hyvänen aika.... En ole ikinä nähnyt että kukaan nakkaisi lautasta vieraissa kirjaimellisesti seinään ja vetää itkupotkuraivarit.

Mä räjähtäisin nauruun jos kyläpaikassa tarjottaisiin pahvipaketissa olevaa jäätelöä. 

Meillä ei naureta omien eikä vieraiden lasten ehdotuksille vaan käyttäydytään empaattisesti. Lapsi varmaan pitää sinua inhottavana tyyppinä kun nauroit hänelle. Mistä lapsi voi tietää ettei kotona opittu käytäntö ole muiden mielestä ok? Räkänaurujen sijasta voi vastata, että kiva idea mutta meillä ei mitata vaan osataan annostella aika reilusti ilman viivoitintakin.

Eikös olisikin mukavaa, jos koulussa opettaja räjähtäisi nauruun lapsesi ehdottaessa jotakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, kyllä fiksu ja hyvinkasvatettu AIKUINEN nauraa halventavasti lapselle ja kommentoi ivallisesti tämän vakavissaan esittämää ideaa. Jep, jep!

Vierailija kirjoitti:

Laitoin silmämääräisesti kulhoihin jätskiä ja sanoin, että ole ilman, jos ei muuten kelpaa.

t. yksilapsisen perheen äiti

Jos et satu tietämään, niin aikuisten ei pidä mennä kaikkiin lasten kotkotuksiin mukaan. Ihan lapsenkasvatuksen perusperiaatteita. Mittailkoon kotona jäätelöitään, meillä ei mittailla. Ja en nauranut halventavasti, räjähdin vain hyväntahtoiseen nauruun.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mä räjähtäisin nauruun jos kyläpaikassa tarjottaisiin pahvipaketissa olevaa jäätelöä. 

Lapsille on ihan turha ostaa mitään erikoisjäätelöitä. Eivät yleensä tykkää niistä, vaan enemmänkin pahvipakettien perusmauista. Ja jos on tarkoitus tehdä jätskiannokset kuten ap:n tapauksessa, niin ei niihin mitään Ben & Jerryä kannata laittaa.

Meillä mittailtiin jäätelö tarkkaan nelilapsisessa perheessä 80-luvulla. Jäätelöä saatiin ehkä kerran kuussa, kun isällä oli tilipäivä. Nykyään lapset saavat makeaa jatkuvasti, niin heille ei taida olla mitään väliä kuka saa minkäkin verran.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei naureta omien eikä vieraiden lasten ehdotuksille vaan käyttäydytään empaattisesti. Lapsi varmaan pitää sinua inhottavana tyyppinä kun nauroit hänelle. Mistä lapsi voi tietää ettei kotona opittu käytäntö ole muiden mielestä ok? Räkänaurujen sijasta voi vastata, että kiva idea mutta meillä ei mitata vaan osataan annostella aika reilusti ilman viivoitintakin.

Eikös olisikin mukavaa, jos koulussa opettaja räjähtäisi nauruun lapsesi ehdottaessa jotakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, kyllä fiksu ja hyvinkasvatettu AIKUINEN nauraa halventavasti lapselle ja kommentoi ivallisesti tämän vakavissaan esittämää ideaa. Jep, jep!

Vierailija kirjoitti:

Laitoin silmämääräisesti kulhoihin jätskiä ja sanoin, että ole ilman, jos ei muuten kelpaa.

t. yksilapsisen perheen äiti

Jos et satu tietämään, niin aikuisten ei pidä mennä kaikkiin lasten kotkotuksiin mukaan. Ihan lapsenkasvatuksen perusperiaatteita. Mittailkoon kotona jäätelöitään, meillä ei mittailla. Ja en nauranut halventavasti, räjähdin vain hyväntahtoiseen nauruun.

ap

Koulu on vähän eri paikka kuin kaverin koti. Ja hassuille ehdotuksille voi kyllä nauraa.

ap

Ap kusipää paska-aivo joka käyttäytyy ala-arvoisesti lapsia kohtaan. Toivottavasti ei lisäänny enempää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan tota että monilapsisten perheiden lapset on usein niitä itsekkäimpiä. Ne on tottuneet siihen että jos ei syö äkkiä sitä viimeistä keksiä kaapista, se häviää. Ainoan perheen lapsena oppii paremmin siihen että muiden kanssa voi jakaa, ei pakosta vaan ihan vaan hyvien käytöstapojen takia.

VÄÄRIN. Monilapsisessa perheessä opetetaan pitämään sisaruksista huolta.

Nykyisin isona aikuisena miehenä keräilen yhä kollegojen jättämiä tavaroita, lompakoita, tietokoneita, lentolippuja, passeja, ym. milloin mistäkin ja huolehdin että maailmalla kaikki ukot saadaan kentälle, hotelliin tai palaveriin. Näistä vuosien varrella eksyneistä lampaista ja huithapeleista voisin kirjoittaa kirjan jos toisenkin.

Ovatko miehet niin kännissä etteivät pysty huolehtimaan itsestään tai tavaroistaan.

En ole vastaavaan törmännyt, vaikka miesvaltaisella alalla työskentelenkin.

t. DI nainen

20 vuotta vientiteollisuuden parissa maailmalla. Näkee ja kokee mitä ihmeellisimpiä asioita. Kyllä ne suomalaiset miehet (ja naisetkin) osaavat yllättää ihan selvin päinkin. Rupeaa itseänikin tässä muistellessa taas hieman hymyilyttämään.

Mutta tosiasia ja tutkittu juttu on että sisarusparvessa vallitseva roolijako tulee vaikuttamaan vastuun ottamiseen myös aikuisiällä. Siksi tämä mittausjuttu pisti silmään. Kannattaa käydä keskustelemassa vaikka työpsykologin kanssa jos asia askarruttaa. Nämä ovat mielenkiintoisia asioita kun joutuu johtamaan ihmisiä ja heidän työtään.

Minusta lapselle nauraminen on aika ilkeää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juoma mitataan desimitalla ja ruoka punnitaan? Ei meillä mitään mittailla, lapset ottaa sen mitä saavat ja syövät pois.

Ei apua... onneksi en tarjonnut mehua kannusta. Olisi varmaan pitänyt desimitalla mitata se.

ap

Mistä muusta lapsi oppii taidon hahmottaa mittoja, ellei kokeilemalla. Olen aina ihmetellyt, kun jotkut aikuisetkaan eivät silmämääräisesti näe jotakin pituutta tai tilavuutta. Jopa kaupassa myyjän silmä ei erota onko se 50cm tai 60 cm tai onko pullossa 2 dl vai 3 dl.

Tuohan on hauska ja huomaamaton tapa opettaa lapselle taitoja ja osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Ainoiden lasten väitetään aina olevan itsekkäitä, mutta sisarusparvessa kasvaneet taitavat oppia itsekkäämmiksi kun koko ajan pitää huolehtia, että itse ei jää vähemmälle kuin muut.

Näin minustakin. Ainut lapsi ei kykene ymmärtämään miksi jostain jätskipalan koosta pitää riidellä.

Itsekkäimmät lapset on valtavassa sisarusparvessa kasvaneita ja tottuneita siihen että elämässä jää jalkoihin/huomiotta jos ei pidä puoliaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aha. 

No näemmä sulle itselles ei oo kakarana opetettu edes alkeellisia käytöstapoja. Kuinka monta teitä oli?

Minulla on pikkusisko. Ihan normaalit käytöstavat meille opetettiin - ilman viivoitinta.

ap

No sitten on jäänyt jotain sisäistämättä, sillä nauraminen vieraille, saatika vielä lapselle, ei kuulu hyviin käytöstapoihin. Todella ilkeää ja moukkamaista tehdä lapsen viaton pyyntö naurunalaiseksi. Jos lapsi on kotonaan tottunut siihen, että jätskiannokset mitataan viivottimella, niin kai hänen on luonnollista olettaa että niin tehdään myös muualla. Olisit esim. voinut nätisti selittää, että olet mestari arvioimaan kaikille yhtä suuret palat ja että se on superkykysi. Niin et olisi nolannut lasta. Inhottaa tuollaiset itsekkäät ja ilkeät aikuiset, jotka kokee olevansa jotenkin parempia kuin lapset ja että heillä on oikeus ilkkua ja nauraa lapselle, joka vasta opettelee millainen tämä maailma on. Hyi sinua ap! Menisit itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoiden lasten väitetään aina olevan itsekkäitä, mutta sisarusparvessa kasvaneet taitavat oppia itsekkäämmiksi kun koko ajan pitää huolehtia, että itse ei jää vähemmälle kuin muut.

Näin minustakin. Ainut lapsi ei kykene ymmärtämään miksi jostain jätskipalan koosta pitää riidellä.

Itsekkäimmät lapset on valtavassa sisarusparvessa kasvaneita ja tottuneita siihen että elämässä jää jalkoihin/huomiotta jos ei pidä puoliaan.

Meillä lapset viipaloivat sentin tarkkuudella, pienin viivottimella ja isommat jo silmämääräisesti 1,2,3 cm viipaleita, milloin jäätelöstä, porkkanasta, eikä tasapuolisuuden vuoksi, vaan että lapsen silmä harjaantuisi hahmottamaan mittoja.

Itse pystyn hahmottamaan silmämääräisesti hahmottamaan hyvinkin tarkasti mittoja ja siitä on ollut paljon hyötyä elämässä ja sen oppii vain harjoituksen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, kyllä fiksu ja hyvinkasvatettu AIKUINEN nauraa halventavasti lapselle ja kommentoi ivallisesti tämän vakavissaan esittämää ideaa. Jep, jep!

Vierailija kirjoitti:

Laitoin silmämääräisesti kulhoihin jätskiä ja sanoin, että ole ilman, jos ei muuten kelpaa.

t. yksilapsisen perheen äiti

Jos et satu tietämään, niin aikuisten ei pidä mennä kaikkiin lasten kotkotuksiin mukaan. Ihan lapsenkasvatuksen perusperiaatteita. Mittailkoon kotona jäätelöitään, meillä ei mittailla. Ja en nauranut halventavasti, räjähdin vain hyväntahtoiseen nauruun.

ap

Niin, varmaan todella hyväntahtoiseen nauruun. Koska tästä aloituksesta muutenkin ihan huokuu hyväntahtoisuus. Not. Häpeä ap.

Aapeen tarkoitus on ilmeisesti korostaa, kuinka monilapsissa perheissä on jakaminen tarkkaa?

Meillä on 6 lasta ja ihan silmämääräisesti otetaan jäätelöä ja ihan itse vielä ottavat. Jos joku ottaa enemmän kuin muut, niin ottaa sitten lisää se, jota asia vaivaa.

Mitä sitten tulee itsekkyyteen, niin löytyy itsekkäitä sekä yksi-että monilapsisista perheistä. Riippuu kasvatuksesta.

Muistan kerran, kun meidän esikoisen kaveri (poika) päivitteli meidän lasten määrää. Taisi olla 10v tuolloin tai vähän vanhempi. Kyseli, että onko minulla kovasti töitä jne☺. Totesi lopuksi, että kyllä on mukavaa, kun ei ole sisaruksia, saa pitää kaiken itse.

Mutta noin teksistä päätellen aapee ei kuullosta mitenkään miellyttävältä persoonalta. En oikein usko aapeen hyväntahtoisesti räjähtäneen nauramaan, kun tämä aloituskin piti tänne kirjoittaa..

Olet ällö. Nauraa räkätät ja teet tänne ihmettelevän aloituksen. Yrjötys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan tota että monilapsisten perheiden lapset on usein niitä itsekkäimpiä. Ne on tottuneet siihen että jos ei syö äkkiä sitä viimeistä keksiä kaapista, se häviää. Ainoan perheen lapsena oppii paremmin siihen että muiden kanssa voi jakaa, ei pakosta vaan ihan vaan hyvien käytöstapojen takia.

VÄÄRIN. Monilapsisessa perheessä opetetaan pitämään sisaruksista huolta.

Nykyisin isona aikuisena miehenä keräilen yhä kollegojen jättämiä tavaroita, lompakoita, tietokoneita, lentolippuja, passeja, ym. milloin mistäkin ja huolehdin että maailmalla kaikki ukot saadaan kentälle, hotelliin tai palaveriin. Näistä vuosien varrella eksyneistä lampaista ja huithapeleista voisin kirjoittaa kirjan jos toisenkin.

Ovatko miehet niin kännissä etteivät pysty huolehtimaan itsestään tai tavaroistaan.

En ole vastaavaan törmännyt, vaikka miesvaltaisella alalla työskentelenkin.

t. DI nainen

20 vuotta vientiteollisuuden parissa maailmalla. Näkee ja kokee mitä ihmeellisimpiä asioita. Kyllä ne suomalaiset miehet (ja naisetkin) osaavat yllättää ihan selvin päinkin. Rupeaa itseänikin tässä muistellessa taas hieman hymyilyttämään.

Mutta tosiasia ja tutkittu juttu on että sisarusparvessa vallitseva roolijako tulee vaikuttamaan vastuun ottamiseen myös aikuisiällä. Siksi tämä mittausjuttu pisti silmään. Kannattaa käydä keskustelemassa vaikka työpsykologin kanssa jos asia askarruttaa. Nämä ovat mielenkiintoisia asioita kun joutuu johtamaan ihmisiä ja heidän työtään.

30 vuotta vientiteollisuuden parissa, mutta en myyntihommissa. Ulkomaan reissut olen pystynyt hoitamaan ihan itsenäisesti kuten myös työkaverinikin, todin heistäkään ei kukaan toimi myyntihommissa. Ehkä meidän myyjät ovat käveleviä täystuhoja... pitäisiköhön huolestua 😂