Hermot menee VAV asuntojen lahot seinät ja naapurit!!!
Menee hermot, kun koko ajan yläkerrasta kuuluu töminää, kolinaa, räminää, kolokoli, tömptömp, juoksevia kakaroita, kolikolikoli, kop kop kop, puukengät jalassa menoa..
Joo joo pitäisi nyt kouluttautua paremmin, ansaita paremmin, ostaa omakotitalo ja lopettaa valitus. Eikö kuitenkin voisi edes jollain tasolla ajatella naapureitaan kun ikäänkuin yhdessä asutaan ja ollaan?
Yläkerrassamme asuu kaksi vietnamilaista perhettä, en tajua miten noin paljon melua voi lähteä ilman mitään puheensorinaa tms. No jaa, oma lapseni koittaa nukkua päikkäreitä tässä metelissä...
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa toiseen asuntoon. Eihän tuohon mikään muu auta.
Muuttaminen ei vielä aikoihin tule kyseeseen. Ollaan muutettu pariin otteeseen viimeisen viiden vuoden aikana. Itse olen "en mistään kotoisin" kun jatkuvasti ätini (ja minä) muutti. Juureton olo. Samaa en halua lapselleni, haluan oppia juurtumaan tai ainakin, että lapseni juurtuisi. Ehkä jossain vaiheessa voimme muuttaa, jos ihan lähimaastosta löytyisi asunto..mutta emme vuosiin.
Ehkäpä on vain nieltävä kiukku. Osaa nuo onneksi yöksi aina hiljentyä, se on mahtavaa. Päivät vaan on toosi meluisia. Eipä tuo muuten kauheesti haittaa, mutta juuri päikkärit ja illalla lapsen nukkumaanmenon aikaan häiritsee. Ylhäällä muksut menee nukkumaan siinä ennen klo 22 ja AINA kuuluu hirveä kolina/juokseminen/vauhdikkaat leikit ja perään jokaikinen ilta itku ja parku ja sitten kaiketi nukahtavat... Eivät ilmeisesti tajua vaihtaa hiljaisempiin ja rauhallisempiin touhuihin ennen nukkumaanmenoa, ettei aina tarvitsisi itkun kanssa mennä.
No joo..nyt tuli jo aika paljon parjattua. Kyllä tämä tästä :).
Ymmärrän täysin miltä tuntuu, sama on koettu ja monta kertaa. Sillä erotuksella, että me olemme suosiolla muuttaneet, jos naapureiden meteli on jatkuvasti häirinnyt. Kyllähän omassa kodissa täytyy olla kotirauha, vaikka kerrostalossa tietty määrä ääntä täytyy sietää.
Muuttakaa toiseen asuntoon. Eihän tuohon mikään muu auta.