Listataan 60-luvun juttuja! Peukuta, jos muistat listatun jutun 60-luvulta

Seeckin lihakaupat Helsingissä. Koko kauppa tuoksui niin ruokahalua herättävältä. Ostin sieltä usein olutmakkaran nimellä kulkevaa leikkelettä. Suunnilleen 100 gramman erissä. Siinä oli mausteena mm. sinapinsiemeniä. Paljon oli myös maitokauppoja, pieniä kivijalkaputiikkeja. 

Olen syntynyt 1966. Muistan pelottavan pulsaattoripesukoneen karjakeittiössä, äidin vaaleansinisen navettatakin, polttoöljyllä toimivan kamiinan ja punakeltaisen emalisankon, jossa harmaa mustapilkkuinen sisäpuoli.

 Peltiset pienet maustepurkit, siirappipullot ja kotitarve-myllyn (remmisiirappi, nam).

  Talvella naapurien hevoset tuomassa heiniä heinähäkillä. Lukuisat kylänkoirat vapaina.

Kallan kaupasta maito- ja suklaatikkarit, joissa tikkuina tiukasti kierretty paperi. Tammen Kultaiset lastenkirjat.

Villahousut, jotka kutittivat. Erilaiset riistapaistit- jänis, teeri, sorsa.. sekä  keitetetyt perunat ja höyryyntyvät ikkunat.

 Aikuiset miehet, jotka haisivat ulkoilmalta, moottorisahan bensalta, havumetsältä , tupakalta.

 Röökiä poltettiin ilman muuta sisällä.  Kun oli kipeänä, annettiin murskattua aspiriinia mehutilkassa.

Äiti painoi kamferiin kastetulla pumpulilla kipeää hampaankoloa, hammas irtosi.

Koulussa oli v.65 kun aloitin täydellinen kouluruoka, mitään ei viety kotoa.

Ruokasaleja ei ollut joka koulussa, järjestäjä pyyhki pulpetit, eräs poika sotki tahallaan ja opettaja komensi itse siivoamaan, hän oli loukkaantuneen näköinen.

Keittäjä lämmitti uunin ja kysyi opettajalta toukokuussa mitä sanot tarviiko lämmittää, luokassa oli yleensä aina viileää vaikka ulkona helle.

Neuvolakortissani lukee, että minulle määrättiin banaania ja appelsiinia, kun olin 1,5 kuukautta vanha!! Vuosi -65 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippilahjaksi saatiin tekarit tai ensimmäinen polkupyörä tai kello.

Hammaslääkärit ottivat surutta hampaita pois, jos oli vähän vinksallaan tai pieni reikä - kun ne joudutaan ottamaan joka tapauksessa pois tekarien tieltä.

Koulussa oli jokaisella omat ruokaliinat ja kotoa piti tuoda voileivät ja maitoa pullossa, ruoka saatiin koulusta.

Ja joka syksy jokainen oppilas toi koululle muutaman litran marjoja.

Jo silloin valokuvaajat kävi koululla ja otettiin yksi yhteiskuva.

Ja kaikkialla sisätiloissa sai polttaa tupakkaa, kodeissa, autossa ja julkisissa paikoissa.

Huoh, mitähän aikaa muistelet. menin kouluun 57 ja koko ajan oli ihan normaali kouluruoka, ei kukaan vienyt eväitä. Ei kerätty kyllä mitään marjojakaan ja ihan ekat hampaat paikattiin 50-luvulla ja vanhempien sisarusten ystäväpiirissä kukaan ei saanut tekareita rippilahjaksi ja omasta ystäväpiiristäni ei kyllä hamapia vedelty surutta.

Taoidat ny puhua juupajoelta tai 40-luvusta.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta samat on minulla kokemukset. Menin pieneen kyläkouluun 1957 ja noin se meni meilläkin. Koulussa oli vain keittoruokaa, joten oli vain syvät lautaset. Ruoka tuotiin luokkaan ämpärissä ja siitä opettaja ammensi ruuat lautasille. Marjapuuroa, hernesoppaa, lihakeittoa, kaalikeittoa, kalasoppaa. Ja kyllä marjoja vietiin kouluun 3 litraa/ oppilas ja syksyllä käytiin keräämässä porukalla perunoita koulun kellariin jonkun maajussin pellolta. Ensimmäinen käsityö oli yleensä se ruokaliinan kirjailu vohvelikankaalle ja se laitettiin pulpetin päälle. Toinen käsityö oli sitten se pyöreä musteen terää varten tehty kuivaamispyyhe :),  siinä oli nappi keskellä.

Ja maitopullo ja voileivät vietiin kouluun ja näin meillä ainakin jatkui sinne 60-luvun alkupuolelle asti. Isommat tytöt (4-5 luokkalaiset) jäivät koulun jälkeen kuorimaan perunat , jos seuraavana päivänä oli jotain perunakeittoa. Näin elettiin pienissä kylissä Pohjanmaalla ainakin -60 luvun alussa. Mitäs vikaa muuten siinä Juupajoessa on, paikkakunta siinä kuin joku muukin ja vielä keskellä Suomea :)

Juupajoessa ei ole mitään vikaa, vaan on suomalainen synonyymi Papua Uudelle-Ginealle, jos ymmärrät, mitä tarkoitan.

Suurin osa silloinkin kävi koulua suurehkoissa asutuskeskuksissa, joissa kunnilla oli varaa ruokkia kouluaisensa. Maaseuduilla ehkä oli marjanpoimintaa ja muuta kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippilahjaksi saatiin tekarit tai ensimmäinen polkupyörä tai kello.

Hammaslääkärit ottivat surutta hampaita pois, jos oli vähän vinksallaan tai pieni reikä - kun ne joudutaan ottamaan joka tapauksessa pois tekarien tieltä.

Koulussa oli jokaisella omat ruokaliinat ja kotoa piti tuoda voileivät ja maitoa pullossa, ruoka saatiin koulusta.

Ja joka syksy jokainen oppilas toi koululle muutaman litran marjoja.

Jo silloin valokuvaajat kävi koululla ja otettiin yksi yhteiskuva.

Ja kaikkialla sisätiloissa sai polttaa tupakkaa, kodeissa, autossa ja julkisissa paikoissa.

Huoh, mitähän aikaa muistelet. menin kouluun 57 ja koko ajan oli ihan normaali kouluruoka, ei kukaan vienyt eväitä. Ei kerätty kyllä mitään marjojakaan ja ihan ekat hampaat paikattiin 50-luvulla ja vanhempien sisarusten ystäväpiirissä kukaan ei saanut tekareita rippilahjaksi ja omasta ystäväpiiristäni ei kyllä hamapia vedelty surutta.

Taoidat ny puhua juupajoelta tai 40-luvusta.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta samat on minulla kokemukset. Menin pieneen kyläkouluun 1957 ja noin se meni meilläkin. Koulussa oli vain keittoruokaa, joten oli vain syvät lautaset. Ruoka tuotiin luokkaan ämpärissä ja siitä opettaja ammensi ruuat lautasille. Marjapuuroa, hernesoppaa, lihakeittoa, kaalikeittoa, kalasoppaa. Ja kyllä marjoja vietiin kouluun 3 litraa/ oppilas ja syksyllä käytiin keräämässä porukalla perunoita koulun kellariin jonkun maajussin pellolta. Ensimmäinen käsityö oli yleensä se ruokaliinan kirjailu vohvelikankaalle ja se laitettiin pulpetin päälle. Toinen käsityö oli sitten se pyöreä musteen terää varten tehty kuivaamispyyhe :),  siinä oli nappi keskellä.

Ja maitopullo ja voileivät vietiin kouluun ja näin meillä ainakin jatkui sinne 60-luvun alkupuolelle asti. Isommat tytöt (4-5 luokkalaiset) jäivät koulun jälkeen kuorimaan perunat , jos seuraavana päivänä oli jotain perunakeittoa. Näin elettiin pienissä kylissä Pohjanmaalla ainakin -60 luvun alussa. Mitäs vikaa muuten siinä Juupajoessa on, paikkakunta siinä kuin joku muukin ja vielä keskellä Suomea :)

Juupajoessa ei ole mitään vikaa, vaan on suomalainen synonyymi Papua Uudelle-Ginealle, jos ymmärrät, mitä tarkoitan.

Suurin osa silloinkin kävi koulua suurehkoissa asutuskeskuksissa, joissa kunnilla oli varaa ruokkia kouluaisensa. Maaseuduilla ehkä oli marjanpoimintaa ja muuta kivaa.

Kyllä vielä -60 luvun alkupuolella suuri osa ihmisistä sai elantonsa maataloudesta. Suurten ikäluokkien aikuistuttua maaltamuutto kyllä kiihtyi, kun nuoret lähtivät töihin Ruotsiin ja  kaupunkeihin.

etanaposti

Vierailija kirjoitti:

Neuvolakortissani lukee, että minulle määrättiin banaania ja appelsiinia, kun olin 1,5 kuukautta vanha!! Vuosi -65 😀

Olen samana vuonna syntynyt, ja sääntönä oli, että vauvaa sai rintaruokkia vain 4 tunnin välein, ei sen tiheämmin vaikka lapsi olisi nälkäänsä huutanut.

Rollikat, Anglia, Ruusuja hopeamaljassa.

Ihan älyttömän kapeakärkiset piikkarit!

Lentokoneessa matkustettiin "pukeutuneena", hattu ja hansikkaat kuuluivat asiaan. Ruoka tarjoiltiin turistiluokassakin posliinilautasilta.

Kaikille ei vielä tullut lämmin vesi ,osalle ei kylmäkään. Myös likavedet saattoi joutua kantamaan ämpärillä ulkona olevaan likakaivoon. Puulämmitys oli vielä usein. Nämä eivät tietenkään kerrostaloja koskeneet.

Kouluissa piti ostaa siniset tossut sisäkäyttöön. Köyhille lapsille annettiin kumisaappaat ilmaiseksi. Köyhien koteihin jaettiin lisäksi "paketteja", joiden sisältö oli yleensä sitä, että vintiltä oli laitettu kaikki vanhat ryysyt pahvilaatikkoon köyhiä varten. Maalla ihmeteltiin piikkikorkoisia naisten kenkiä, joita oli joskus paketeissä. Tosi käytännöllisiä köyhissä maalaistaloissa :D Tiernapojissa oli ok laulaa "Muriaanien kuninkaasta". Kotona pelattiin Mustaa Pekkaa. Uslkontotunnilla luettiin Katekismusta ja opeteltiin ulkoa 10 käskyä.

Äiti sanoi, että odottavia neuvottiin syömään päivittäin raaka kananmuna. Hän söi ja todella aina se ällötti, mutta teki, kun niin neuvottiin 60-luvun alussa.

Vauvoille piti juottaa sokerivettä ohjeen mukaan. Äitini juotti sen sijaan hunajavettä. Ajatteli sen sentään olevan terveellisempää.

Vierailija kirjoitti:

Enstex-haalarit oli tekstiiliteknologian huippu.

Lämpörullat ja kupumallinen hiustenkuivaaja. Pöyheäksi tupeeratut tukat.

Oliko ne ns. Carmen-rullat? Päältä läpinäkyvässä kovassa muovirasiassa. Aivan mahdottoman laadukas tuote, meillä toimivat vielä 80-90-luvuillakin. 

Muistan! Pallopurukumilla sai myös punattua huulet. Pallopurukumissa taisi olla jokin seikkailu-aiheinen kuva tai sarjakuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippilahjaksi saatiin tekarit tai ensimmäinen polkupyörä tai kello.

Hammaslääkärit ottivat surutta hampaita pois, jos oli vähän vinksallaan tai pieni reikä - kun ne joudutaan ottamaan joka tapauksessa pois tekarien tieltä.

Koulussa oli jokaisella omat ruokaliinat ja kotoa piti tuoda voileivät ja maitoa pullossa, ruoka saatiin koulusta.

Ja joka syksy jokainen oppilas toi koululle muutaman litran marjoja.

Jo silloin valokuvaajat kävi koululla ja otettiin yksi yhteiskuva.

Ja kaikkialla sisätiloissa sai polttaa tupakkaa, kodeissa, autossa ja julkisissa paikoissa.

Huoh, mitähän aikaa muistelet. menin kouluun 57 ja koko ajan oli ihan normaali kouluruoka, ei kukaan vienyt eväitä. Ei kerätty kyllä mitään marjojakaan ja ihan ekat hampaat paikattiin 50-luvulla ja vanhempien sisarusten ystäväpiirissä kukaan ei saanut tekareita rippilahjaksi ja omasta ystäväpiiristäni ei kyllä hamapia vedelty surutta.

Taoidat ny puhua juupajoelta tai 40-luvusta.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta samat on minulla kokemukset. Menin pieneen kyläkouluun 1957 ja noin se meni meilläkin. Koulussa oli vain keittoruokaa, joten oli vain syvät lautaset. Ruoka tuotiin luokkaan ämpärissä ja siitä opettaja ammensi ruuat lautasille. Marjapuuroa, hernesoppaa, lihakeittoa, kaalikeittoa, kalasoppaa. Ja kyllä marjoja vietiin kouluun 3 litraa/ oppilas ja syksyllä käytiin keräämässä porukalla perunoita koulun kellariin jonkun maajussin pellolta. Ensimmäinen käsityö oli yleensä se ruokaliinan kirjailu vohvelikankaalle ja se laitettiin pulpetin päälle. Toinen käsityö oli sitten se pyöreä musteen terää varten tehty kuivaamispyyhe :),  siinä oli nappi keskellä.

Ja maitopullo ja voileivät vietiin kouluun ja näin meillä ainakin jatkui sinne 60-luvun alkupuolelle asti. Isommat tytöt (4-5 luokkalaiset) jäivät koulun jälkeen kuorimaan perunat , jos seuraavana päivänä oli jotain perunakeittoa. Näin elettiin pienissä kylissä Pohjanmaalla ainakin -60 luvun alussa. Mitäs vikaa muuten siinä Juupajoessa on, paikkakunta siinä kuin joku muukin ja vielä keskellä Suomea :)

Juupajoessa ei ole mitään vikaa, vaan on suomalainen synonyymi Papua Uudelle-Ginealle, jos ymmärrät, mitä tarkoitan.

Suurin osa silloinkin kävi koulua suurehkoissa asutuskeskuksissa, joissa kunnilla oli varaa ruokkia kouluaisensa. Maaseuduilla ehkä oli marjanpoimintaa ja muuta kivaa.

  No mikäs alkeellisuuden synonyymi se Papua Uusi-Guinea on?

  Vuonna 61-syntynyt sisko vei myös eväsleivät ja maitopullon kansakoulussa ollessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippilahjaksi saatiin tekarit tai ensimmäinen polkupyörä tai kello.

Hammaslääkärit ottivat surutta hampaita pois, jos oli vähän vinksallaan tai pieni reikä - kun ne joudutaan ottamaan joka tapauksessa pois tekarien tieltä.

Koulussa oli jokaisella omat ruokaliinat ja kotoa piti tuoda voileivät ja maitoa pullossa, ruoka saatiin koulusta.

Ja joka syksy jokainen oppilas toi koululle muutaman litran marjoja.

Jo silloin valokuvaajat kävi koululla ja otettiin yksi yhteiskuva.

Ja kaikkialla sisätiloissa sai polttaa tupakkaa, kodeissa, autossa ja julkisissa paikoissa.

Huoh, mitähän aikaa muistelet. menin kouluun 57 ja koko ajan oli ihan normaali kouluruoka, ei kukaan vienyt eväitä. Ei kerätty kyllä mitään marjojakaan ja ihan ekat hampaat paikattiin 50-luvulla ja vanhempien sisarusten ystäväpiirissä kukaan ei saanut tekareita rippilahjaksi ja omasta ystäväpiiristäni ei kyllä hamapia vedelty surutta.

Taoidat ny puhua juupajoelta tai 40-luvusta.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta samat on minulla kokemukset. Menin pieneen kyläkouluun 1957 ja noin se meni meilläkin. Koulussa oli vain keittoruokaa, joten oli vain syvät lautaset. Ruoka tuotiin luokkaan ämpärissä ja siitä opettaja ammensi ruuat lautasille. Marjapuuroa, hernesoppaa, lihakeittoa, kaalikeittoa, kalasoppaa. Ja kyllä marjoja vietiin kouluun 3 litraa/ oppilas ja syksyllä käytiin keräämässä porukalla perunoita koulun kellariin jonkun maajussin pellolta. Ensimmäinen käsityö oli yleensä se ruokaliinan kirjailu vohvelikankaalle ja se laitettiin pulpetin päälle. Toinen käsityö oli sitten se pyöreä musteen terää varten tehty kuivaamispyyhe :),  siinä oli nappi keskellä.

Ja maitopullo ja voileivät vietiin kouluun ja näin meillä ainakin jatkui sinne 60-luvun alkupuolelle asti. Isommat tytöt (4-5 luokkalaiset) jäivät koulun jälkeen kuorimaan perunat , jos seuraavana päivänä oli jotain perunakeittoa. Näin elettiin pienissä kylissä Pohjanmaalla ainakin -60 luvun alussa. Mitäs vikaa muuten siinä Juupajoessa on, paikkakunta siinä kuin joku muukin ja vielä keskellä Suomea :)

Juupajoessa ei ole mitään vikaa, vaan on suomalainen synonyymi Papua Uudelle-Ginealle, jos ymmärrät, mitä tarkoitan.

Suurin osa silloinkin kävi koulua suurehkoissa asutuskeskuksissa, joissa kunnilla oli varaa ruokkia kouluaisensa. Maaseuduilla ehkä oli marjanpoimintaa ja muuta kivaa.

Kyllä vielä -60 luvun alkupuolella suuri osa ihmisistä sai elantonsa maataloudesta. Suurten ikäluokkien aikuistuttua maaltamuutto kyllä kiihtyi, kun nuoret lähtivät töihin Ruotsiin ja  kaupunkeihin.

Suurin ikäluokka syntyi 1947, joten he tulivat aikuisiksi siellä 60-luvun loppupuolella. Muistan hyvin  Kainuussa -60 luvun alun täydet koululuokat ja lapsia oli joka talossa ainakin 10. Kaupungeissahan näitä suurperheitä ei kai niin ollutkaan? Kylät alkoivat pikku hiljaa tyhjentyä tultaessa -70 luvulle. 

Noita maitopulloja (villasukassa ) kannettiin repussa voileipien kanssa ja kaikenlaisia soppia oli ruokana ja hyvää oli. Kouluruoka oli hyvin tärkeä suurille perheille. Koulussa saattoi olla samaan aikaan kuusikin lasta samasta perheestä ja saivat näin ainakin yhden ruuan kunnan puolesta joka päivä.

Seksi keksittiin 60-luvulla619

Blöök kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enstex-haalarit oli tekstiiliteknologian huippu.

Lämpörullat ja kupumallinen hiustenkuivaaja. Pöyheäksi tupeeratut tukat.

Oliko ne ns. Carmen-rullat? Päältä läpinäkyvässä kovassa muovirasiassa. Aivan mahdottoman laadukas tuote, meillä toimivat vielä 80-90-luvuillakin. 

Nelikymppinen tyttäreni käyttää joskus vieläkin 60-luvulta peräisin olevia Carmeneitani.