Listataan 60-luvun juttuja! Peukuta, jos muistat listatun jutun 60-luvulta

Perfecta-siteitä käytettiin meilläkin. Niitä on jäljellä mökillämme. Niissä on harsokangas ympärillä ja se laitettiin sidevyön teräviin muovilenksuihin. Siis se ohut harsokangas läpäistiin kolmiomaisella piikillä. En muista laittaneeni vielä solmuun.

Siellä sisällä oli päällimmäisenä pumpulia ja sitten sen alla käsipyyhepaperin oloista paoeria monta kerrosta ja sitten muovi.

Kupla-Volkswagenissa oli hauska matkustaa kaverin kanssa siellä takapenkin takana olevassa syvennyksessä. (Ei takapenkin turvavöitä ollut missään.)

139 Oppikouluissa ainakin oli ruoka maksullista, joten ehkä tuo kirjoittaja muistelee sinne vietyjä eväitä, joilla jotkut korvasivat maksullisen kouluruuan.

Se oli kyllä harvinaista, mutta varmaan jokaisella luokalla oli yksi eväiden varassa. Ihmettelen miksi, kun kaverini oli professorin lapsi ja silti söi eväitä.

Hammaslääkäreistä: kaverini mies oli armeijassa 1980. Hänellä oli ihan tavallinen reikä hampaassa (ei vaivannut) ja armeijan hammaslääkäri veti sen kylmästi pois ja veti vastapurijankin siinä samalla. Sanoi, että se on nyt turha ja vedetään saman tien.

Aika kamalaa.

Koulun kuukausiloma osui joko lauantaille tai maanantaille. Ainakin isompana toivoin hartaasti, että se olisi maanantaina, ettei päivä tärväytyisi lattioiden luuttuamiseen ja mattojen puisteluun. Jos hyvä tuuri kävi, sain maanantaina lähteä käymään lähikaupungissa.

Ravintolassa ei todellakaan naisen sopinut esiintyä housuasussa, ennen kuin vuosikymmenen lopulla tulivat muotiin housupuvut. Sen sijaan kesällä varsinkin keskellä viikkoa lavatansseissa saattoi olla farkuissa tai sitten hiihtareissa, jotka tulivat muotiin kesähousuinakin. Lopulta niitä valmistettiin monen värisinä ja ohuemmasta joustokankaasta kuin varsinaisia hiihtareita. Jalassa piti olla valkoiset tennarit tai varrelliset koripallotossut ja päällä usein froteepusero. - Tansseihin vanhemmat päästivät yleensä vasta sitten, kun rippikoulu oli käyty.

Ainakaan maalla ei ollut automaattisia pesukoneita, vaan pulsaattorikoneita, joihin piti kuumentaa vesi erikseen. Koneen päällä oli mankelin tapainen laite, jolla voi puristaa veden pyykeistä, ei tarvinnut kiertää käsin. Samassa pulverisessa (Tendiä taisi olla) vedessä pestiin kolmekin koneellista. Aloitettiin puhtaammista eli esim. lakanoista ja pyyhkeistä ja lopuksi sitten pestiin vielä jo harmaaksi käyneessä vedessä miesten työvaatteita. Jotta valkoiset lakanat pysyisivät valkoisina, keitettiin ne toisinaan lipeävedessä saunan padassa. Keväällä kirkkaalla ilmalla lakanat levitettiin ulos kuivumaan - pakkasellakin, että ne valkenisivat.

En tiedä, miten muissa perheissä toimittiin, mutta meillä äiti vahti tarkasti, etten katsonut lapsilta kiellettyjä telkkariohjelmia. Kerran näytettiin synnytystä ja äiti kaahasi telkkarin eteen peittämään kuvan leveällä perällään! Raukka kuvitteli minun olevan tietämättömämpi kuin olinkaan! - Naapurit kävivät katsomassa telkkaria, jos ei itsellä ollut. Varsinkin suuret urheilukilpailut ja ainakin maalla myös kirkonmenot vetivät naapureitakin kuvaruudun eteen. - Kennedyn murhan ja hänen hautajaisensa muistan. Hautajaisten aikaan meillä oli telkkari katsottavana ja lähetyksessä oli jotain ongelmia. Kyllä potutti! Kylillä kierteli telkkarikauppiaita. Kauppoja ei tehty heti, vaan otettiin koje ensin katsottavaksi. Jos kuva oli hyvä ja hinta kohdallaan, niin kaupat syntyivät.

Lisäksi ihmiset alkoivat myös matkustella ulkomaille. Leningradiin ja Tukholmaan tehtiin luokkaretkiäkin. Kalevi Keihänen alkoi lennättää suomalaisia Kanarian saarille: puhuttiin "seiväsmatkoista". Kesällä monet autoilivat lomalla pohjoiseen ja poikkesivat Haaparannassa hakemassa Gevalia-kahvia peltipurkissa, voita ja sokeria sekä Marabou-suklaata. Jotkut löysivät sieltä myös niiiin kauniit kahvikupit, ettei sellaisia saanut Suomesta. Vaan kun käänsi tassin nurinpäin, niin monesti siellä luki Arabia, made in Finland!  Suomessakin liikkui turisteja aika paljon, joten koulun vieraan kielen opinnot osoittautuivat hyödyllisiksi. Kesätöissä leirintäalueella ja kaupassa opin mm. puhumaan sujuvasti saksaa jo vuoden opiskelun jälkeen.   

Papiljotit, pinnit ja muoviset papiljotinpiikit, vihreä Dippi-Di-Do - kampaushyytelö, paplarien päälle solmittiin sifonkihuivi.

Onni Klovnista tuli mieleen Sirkus Papukaija, Fakiiri Kronblom (suolaa suolaa, enemmän suolaa ...) ja Niilo Tarvajärvi. Niin, ja Onni Klovihan oli sama Onni Gideon, jonka yhtyeen Havaiji musiikki, erityisesti Tiikerihai oli menestys:)

Jaa niin, Tarzan leffat. Spede show sketseineen jossa Spede, Simo & Vesku, myös Bluff Brothers välillä. Speden mustavalkoiset elokuvat jo ennen Turhapuroa. Pertsa ja Kilu, Avaruusseikkailu 2000 (Space Odyssey 2000), Apollo lennot ja kuussa käynti ekaa kertaa.

Radiossa kuunnelmia Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipposen seikkailut, Nimeni on Cox, Bat Masterson, Kankkulan kaivolla, Lauantain toivotut.

Mieleen tulee vaikka kuinka asioita, kun hetken miettii eikä tällä mobiililaitteella niitä jaksa yrittää luetella kun ei voi 10-sormi järjestelmällä kirjoittaa.

M57

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulennot! Meille tuli telkkari 60-luvulla, ja siitä sitten seurattiin kuulentoa. Vuosikymmenen isoin juttu. Vietnamin ja Biafran sodat oli sitten toinen.

Pertti Jotuni ja Pasi Rutanen

Jussi Himanka, New York :)

Vierailija kirjoitti:

139 Oppikouluissa ainakin oli ruoka maksullista, joten ehkä tuo kirjoittaja muistelee sinne vietyjä eväitä, joilla jotkut korvasivat maksullisen kouluruuan.

Se oli kyllä harvinaista, mutta varmaan jokaisella luokalla oli yksi eväiden varassa. Ihmettelen miksi, kun kaverini oli professorin lapsi ja silti söi eväitä.

Oppikoulussahan maksettiin kaikki itse, lukukausimaksu, kirjat ja kaikki muut opiskelutarvikkeet, ruoka oli myös maksullista samoin kun käytiin vaikka uimahallissa niin piti olla rahaa mukana lipun ostoon. Kävin koulua josta oli vain reilu kilometri uimahallille, joten se kuljettiin kävellen tai pyörällä itsenäisesti, mutta kauempana olevista kouluista tulevilla oli bussikuljetus mutta siihen piti myös olla raha varattuna mukaan. Lähialueella asuvista jokunen kävi kotona syömässä kun äiti oli kotona, suurin osa taisi syödä ruokalassa, mutta jokunen toi eväitä ja söi milloin missäkin luokassa, käytävällä penkillä istuen tai meni ulos leivän kanssa istumaan. Vasta 72 kun peruskoulu tuli ja koulu siirtyi kunnalle, niin kaupunki maksoi ruoan, oppimateriaalin ja lukukausimaksut. Senkin jälkeen vielä maksettiin itse uimahallit, museokäynnit ja mitä nyt järjestettiinkin mikä oli muualla kuin itse koulussa.

M57

Peke kirjoitti:

Ei ollut kaikenmaailman allergiota, joita tänäpäivänä on oikein keksimällä kekesitty. Ei mitään wtf burnoutteja. Silloin tehtiin töitä, ja kun ei tehty, naitiin ja ryypättiin. Ja vedettiin röökiä.

Paras kaverini oli allerginen (ja on yhä) vaikka mille. Yksi toinen kaveri, johon ole tutustunut aikuisiällä, on kertonut, että häntä pidettiin mielenvikaisena, kun oireili monista ruuista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippilahjaksi saatiin tekarit tai ensimmäinen polkupyörä tai kello.

Hammaslääkärit ottivat surutta hampaita pois, jos oli vähän vinksallaan tai pieni reikä - kun ne joudutaan ottamaan joka tapauksessa pois tekarien tieltä.

Koulussa oli jokaisella omat ruokaliinat ja kotoa piti tuoda voileivät ja maitoa pullossa, ruoka saatiin koulusta.

Ja joka syksy jokainen oppilas toi koululle muutaman litran marjoja.

Jo silloin valokuvaajat kävi koululla ja otettiin yksi yhteiskuva.

Ja kaikkialla sisätiloissa sai polttaa tupakkaa, kodeissa, autossa ja julkisissa paikoissa.

Huoh, mitähän aikaa muistelet. menin kouluun 57 ja koko ajan oli ihan normaali kouluruoka, ei kukaan vienyt eväitä. Ei kerätty kyllä mitään marjojakaan ja ihan ekat hampaat paikattiin 50-luvulla ja vanhempien sisarusten ystäväpiirissä kukaan ei saanut tekareita rippilahjaksi ja omasta ystäväpiiristäni ei kyllä hamapia vedelty surutta.

Taoidat ny puhua juupajoelta tai 40-luvusta.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta samat on minulla kokemukset. Menin pieneen kyläkouluun 1957 ja noin se meni meilläkin. Koulussa oli vain keittoruokaa, joten oli vain syvät lautaset. Ruoka tuotiin luokkaan ämpärissä ja siitä opettaja ammensi ruuat lautasille. Marjapuuroa, hernesoppaa, lihakeittoa, kaalikeittoa, kalasoppaa. Ja kyllä marjoja vietiin kouluun 3 litraa/ oppilas ja syksyllä käytiin keräämässä porukalla perunoita koulun kellariin jonkun maajussin pellolta. Ensimmäinen käsityö oli yleensä se ruokaliinan kirjailu vohvelikankaalle ja se laitettiin pulpetin päälle. Toinen käsityö oli sitten se pyöreä musteen terää varten tehty kuivaamispyyhe :),  siinä oli nappi keskellä.

Ja maitopullo ja voileivät vietiin kouluun ja näin meillä ainakin jatkui sinne 60-luvun alkupuolelle asti. Isommat tytöt (4-5 luokkalaiset) jäivät koulun jälkeen kuorimaan perunat , jos seuraavana päivänä oli jotain perunakeittoa. Näin elettiin pienissä kylissä Pohjanmaalla ainakin -60 luvun alussa. Mitäs vikaa muuten siinä Juupajoessa on, paikkakunta siinä kuin joku muukin ja vielä keskellä Suomea :)

Vierailija kirjoitti:

139 Oppikouluissa ainakin oli ruoka maksullista, joten ehkä tuo kirjoittaja muistelee sinne vietyjä eväitä, joilla jotkut korvasivat maksullisen kouluruuan.

Se oli kyllä harvinaista, mutta varmaan jokaisella luokalla oli yksi eväiden varassa. Ihmettelen miksi, kun kaverini oli professorin lapsi ja silti söi eväitä.

Tottakai oppikoulussa ruoka maksoi, mutta kyllä meidänkin kansakoulussa vietiin maito ja leipä kotoa -50 luvun lopussa ja- 60 luvun alussa. Itse menin oppikouluun -62 ja siellähän kaikki maksoi, kirjat, ruoka ja lisäksi oli lukukausimaksut.

Leikkeleitä en muista olleen, siis valmiiksi siivutettuja. Lihatiskiltä pystyi ostamaan pötköstä makkaraa ja pyytää siivuttamaan. Olikohan montaakaan lajia; lauantaimakkaraa lähinnä.

Limupulloissa oli hankala korkki, sellainen metallinen kieleke. Poikkeuksetta limupullon avaamisen jälkeen sormet olivat verillä, kun ne veitsenterävät reunat viilsivät avattaessa.

Peruskoulu ei tullut ainakaan Turkuun 1972 vaan 1976 . Aloitin oppikoulun 1975 ja kävin oppikoulua 2 vuotta, kunnes muuttui peruskouluksi. Me luimme tietty pitkät kurssit kaikissa aineissa, kun oltiin oppikoulussa aloitettu.

Eiku aloitin siis 1974,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippilahjaksi saatiin tekarit tai ensimmäinen polkupyörä tai kello.

Hammaslääkärit ottivat surutta hampaita pois, jos oli vähän vinksallaan tai pieni reikä - kun ne joudutaan ottamaan joka tapauksessa pois tekarien tieltä.

Koulussa oli jokaisella omat ruokaliinat ja kotoa piti tuoda voileivät ja maitoa pullossa, ruoka saatiin koulusta.

Ja joka syksy jokainen oppilas toi koululle muutaman litran marjoja.

Jo silloin valokuvaajat kävi koululla ja otettiin yksi yhteiskuva.

Ja kaikkialla sisätiloissa sai polttaa tupakkaa, kodeissa, autossa ja julkisissa paikoissa.

Huoh, mitähän aikaa muistelet. menin kouluun 57 ja koko ajan oli ihan normaali kouluruoka, ei kukaan vienyt eväitä. Ei kerätty kyllä mitään marjojakaan ja ihan ekat hampaat paikattiin 50-luvulla ja vanhempien sisarusten ystäväpiirissä kukaan ei saanut tekareita rippilahjaksi ja omasta ystäväpiiristäni ei kyllä hamapia vedelty surutta.

Taoidat ny puhua juupajoelta tai 40-luvusta.

Hampaidenkin hoito oli maaseudulla huonoa, koska hammaslääkäreitä ei aina ollut joka kunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Leikkeleitä en muista olleen, siis valmiiksi siivutettuja. Lihatiskiltä pystyi ostamaan pötköstä makkaraa ja pyytää siivuttamaan. Olikohan montaakaan lajia; lauantaimakkaraa lähinnä.

Limupulloissa oli hankala korkki, sellainen metallinen kieleke. Poikkeuksetta limupullon avaamisen jälkeen sormet olivat verillä, kun ne veitsenterävät reunat viilsivät avattaessa.

Tehtiin niistä limpparipullon korkeista tekokynnet.

Joukkoröntgenkuvaukset. Tuberkuloosia vahdattiin vielä 60-luvulla. Muistan, että nuo kuvaukset oli kerran vuodessa. Asuin Vantaalla, joka ei silloin ollut vielä kaupunki ja meillä oli kuvaukset paikallisessa tanssi-ja huvipaikassa, nimeltään Puistokulma. Sinne oli tuotu röntgenlaitteet. Nythän näyttää kovasti siltä, että pitää taas alkaa tarkkailemaan tubia. Mun tähän astisessa elämässä se on ollut ihan kaukainen juttu. Kaikilla oli rokotus.

Paljon myös hyvää 1960-luvulla kirjoitti:

- Helsingissä  oli tanssipaikka Klubi 3 Toinen linja. Siellä tanssittiin iltaisin eri artistien tahdissa.  Vuoroon olivat säännöllisesti, esim. Eino Grön oli tiistaisin, Reijo Taipale seuraavana päivänä, sitten vuorossa Kake Randelin...Viikonloppuisin suositut laulajat tekivät keikkansa maalla, jossa maksettiin paremmin. 

Kake Randelin on syntynyt1955 , mahtoiko hän jo 60 luvulla laulella tanssipaikoilla ?

Briteistä on meille tullut kivoja 60-luvulle sijoittuvia TV-sarjoja. Ainakin Sydämen asialla ja Intialainen tohtori. Aika samanlaista oli täälläkin elämänmeno.

Lakkanailontakit ja antiikkisametti. Myös kukallisia farkkupukuja oli.