Mummo syöttää taas lapsille herkkuja.

Minä mummona annan herkkuja vain satunnaisesti. Lapsenlapsillani on karkkipäivä ja minun tulee sitä kunniottaa. Kun tulevat porukalla käymään ja minulla sattuu olemaan herkkuja, kysyn aina vanhemmilta, saako niitä antaa.

Anna mieluummin aikaani, eli teemme lastenlasten kanssa asioita yhdessä. Lapset ovat siitä kivoja, että niiden kanssa voi vanhempikin ihminen hassutella ihan täysillä vaikuttamatta idiootilta:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en edes murehdi omaa asemaani tai kunnioituksen puutetta. Huoli on ihan yksinkertaisesti lasten terveydestä. Minun tehtäväni on suojella lasten terveyttä ja teen sen sitten jättämällä mummon yksin, kun kerran muu ei auta. Ap

Ap, ovatko lapsesi ylipainoisia vai miksi vaikka yksi pulla joka päivä on ongelma? Maailmalla kuuluu arkeen esim. herkku/jälkiruoka päivittäin ilman ylipaino-ongelmia.

Kyllä juuri näin, että lasten painonhallinta on aivan turhaan haasteellisempaa kuin olisi tarpeen. Ja toiseksi ei ole reilua, että mummo omii kaiken herkkujen antamisen itselleen. Meillä on kotona sitten oltava herkkujen kanssa todella askeettista, sillä muutenhan niitä herkkuja tulisi niinä päivinä tuplat, kun kotonakin on jotain. Lisäksihän on sitten vielä toinen mummola, kaverien luona saadut, koulun synttärikarkit, harrastusten herkkubileet, kaverisynttärit, serkkujen synttärit, muut juhlapyhät, jne. Ollaan yrittäjiä ja hyvin moni yhteistyökumppani haluaa antaa lapsille herkkuja / naposteltavaa, kun lapset ovat paikalla. Herkuista ei ole pulaa ja jostain on rajoitettava. Lapsille tuskattomampaa on rajoittaa mummolta saatuja herkkuja eikä synttäriherkkuja. Ap

Eli olet mummolle mustasukkainen?

Ja yrittäjinä liian kiireisiä tarjomaan terveellistä ruokaa ja luontaista liikuntaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en edes murehdi omaa asemaani tai kunnioituksen puutetta. Huoli on ihan yksinkertaisesti lasten terveydestä. Minun tehtäväni on suojella lasten terveyttä ja teen sen sitten jättämällä mummon yksin, kun kerran muu ei auta. Ap

Ap, ovatko lapsesi ylipainoisia vai miksi vaikka yksi pulla joka päivä on ongelma? Maailmalla kuuluu arkeen esim. herkku/jälkiruoka päivittäin ilman ylipaino-ongelmia.

Kyllä juuri näin, että lasten painonhallinta on aivan turhaan haasteellisempaa kuin olisi tarpeen. Ja toiseksi ei ole reilua, että mummo omii kaiken herkkujen antamisen itselleen. Meillä on kotona sitten oltava herkkujen kanssa todella askeettista, sillä muutenhan niitä herkkuja tulisi niinä päivinä tuplat, kun kotonakin on jotain. Lisäksihän on sitten vielä toinen mummola, kaverien luona saadut, koulun synttärikarkit, harrastusten herkkubileet, kaverisynttärit, serkkujen synttärit, muut juhlapyhät, jne. Ollaan yrittäjiä ja hyvin moni yhteistyökumppani haluaa antaa lapsille herkkuja / naposteltavaa, kun lapset ovat paikalla. Herkuista ei ole pulaa ja jostain on rajoitettava. Lapsille tuskattomampaa on rajoittaa mummolta saatuja herkkuja eikä synttäriherkkuja. Ap

Jos nyt söisitte itse ne yhteistyökumppanien tuomat herkut, tai heitä roskiin ne. Kumpi on lapselle tärkeempi, mummu vai bisnes?

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yksi niistä syistä, minkä vuoksi meillä eivät isovanhemmat ja lapset ole koskaan keskenään, vaan kyläillään niin että olen vahtimassa touhua.

Kun ei kunnioiteta vanhempien päätöksiä, niin tässä on tulos. Kitisevät kyllä että haluaisivat ottaa hoitoon jne., mutta en voi jättää lapsia hoitoon ihmisille joihin en luota.

Anteeksi nyt vaan, sinunko pitää vahtia vanhempiesi tekemisiä? Ovatko jotain dementikkoja?

Jos nyt ovat normaaleja 60-70 vuotiaita, niin kyllä niitä lasten hampaita hoidettiin jo -70 ja -80 luvuilla. Onko sinulla itselläsi huonot hampaat? Siitähän sen näkee, miten huonosti hoitivat sinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en edes murehdi omaa asemaani tai kunnioituksen puutetta. Huoli on ihan yksinkertaisesti lasten terveydestä. Minun tehtäväni on suojella lasten terveyttä ja teen sen sitten jättämällä mummon yksin, kun kerran muu ei auta. Ap

Ap, ovatko lapsesi ylipainoisia vai miksi vaikka yksi pulla joka päivä on ongelma? Maailmalla kuuluu arkeen esim. herkku/jälkiruoka päivittäin ilman ylipaino-ongelmia.

Kyllä juuri näin, että lasten painonhallinta on aivan turhaan haasteellisempaa kuin olisi tarpeen. Ja toiseksi ei ole reilua, että mummo omii kaiken herkkujen antamisen itselleen. Meillä on kotona sitten oltava herkkujen kanssa todella askeettista, sillä muutenhan niitä herkkuja tulisi niinä päivinä tuplat, kun kotonakin on jotain. Lisäksihän on sitten vielä toinen mummola, kaverien luona saadut, koulun synttärikarkit, harrastusten herkkubileet, kaverisynttärit, serkkujen synttärit, muut juhlapyhät, jne. Ollaan yrittäjiä ja hyvin moni yhteistyökumppani haluaa antaa lapsille herkkuja / naposteltavaa, kun lapset ovat paikalla. Herkuista ei ole pulaa ja jostain on rajoitettava. Lapsille tuskattomampaa on rajoittaa mummolta saatuja herkkuja eikä synttäriherkkuja. Ap

Jos nyt söisitte itse ne yhteistyökumppanien tuomat herkut, tai heitä roskiin ne. Kumpi on lapselle tärkeempi, mummu vai bisnes?

Sisälukutaito, missä olet? AP kirjoittaa "kun lapset ovat paikalla". Se olisikin hyvää bisnestä, kun yhteistyökumppanin edessä nappaisi herkut lasten käsistä ja nakkaisi roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yksi niistä syistä, minkä vuoksi meillä eivät isovanhemmat ja lapset ole koskaan keskenään, vaan kyläillään niin että olen vahtimassa touhua.

Kun ei kunnioiteta vanhempien päätöksiä, niin tässä on tulos. Kitisevät kyllä että haluaisivat ottaa hoitoon jne., mutta en voi jättää lapsia hoitoon ihmisille joihin en luota.

Aikamoinen epäluottamus ( ja viha?)  vallitsee välillänne. Mitenkähän epäterveellistä se on lapsen kehitykselle?

Kysy mummolta miksi hän haluaa aiheuttaa lapsille turhaa tuskaa. Kerro, että lapsi (ja aikuisetkin) saa syödä vain viisi kertaa päivässä, kaikki ylimääräinen aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Kysy minkä ruokailun mummo on ajatellut jättää pois aina per herkun syönti.

Äläkä päästä lapsia enää mummolaan, jos vielä ovat ylipainoisiakin, muttä älä tee päätöstä suutuspäissä, vaan rauhallisesti ilman lapsia kerro mummolle mitä tulee tapahtumaan ja miksi.

Voisit myös kertoa lapsille miksi mummolaan ei enää voi mennä, voihan olla että lapset oppivat säätelemään syömistään itse, ja oppivat kieltäytymään ylimääräisestä ruuasta.

Käy myös lasten ja mummon kanssa läpi mitkä ruuat lasketaan kielletyiksi herkuiksi. (Mummo ei välttämättä ymmärrä, että vispipuuro sokerilla kun suhde on puolet puuroa ja puolet sokeria ei ole terveellistä nimim. Kokemusta on)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en edes murehdi omaa asemaani tai kunnioituksen puutetta. Huoli on ihan yksinkertaisesti lasten terveydestä. Minun tehtäväni on suojella lasten terveyttä ja teen sen sitten jättämällä mummon yksin, kun kerran muu ei auta. Ap

Ap, ovatko lapsesi ylipainoisia vai miksi vaikka yksi pulla joka päivä on ongelma? Maailmalla kuuluu arkeen esim. herkku/jälkiruoka päivittäin ilman ylipaino-ongelmia.

Kyllä juuri näin, että lasten painonhallinta on aivan turhaan haasteellisempaa kuin olisi tarpeen. Ja toiseksi ei ole reilua, että mummo omii kaiken herkkujen antamisen itselleen. Meillä on kotona sitten oltava herkkujen kanssa todella askeettista, sillä muutenhan niitä herkkuja tulisi niinä päivinä tuplat, kun kotonakin on jotain. Lisäksihän on sitten vielä toinen mummola, kaverien luona saadut, koulun synttärikarkit, harrastusten herkkubileet, kaverisynttärit, serkkujen synttärit, muut juhlapyhät, jne. Ollaan yrittäjiä ja hyvin moni yhteistyökumppani haluaa antaa lapsille herkkuja / naposteltavaa, kun lapset ovat paikalla. Herkuista ei ole pulaa ja jostain on rajoitettava. Lapsille tuskattomampaa on rajoittaa mummolta saatuja herkkuja eikä synttäriherkkuja. Ap

Päivittäinnen herkku yksinään ei lihota ketään. Mummon haukkumisen sijaan kiinnittäisi enemmän huomiota päivittäiseen ruokavalioon, liikuntaan ja lepoon.

Eikö se herkkujen määrän rajoittaminen ole juuri osa päivittäistä ruokavaliota?

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihme siinä on, että mummoa pitää vahtia kuin pientä lasta. Mummo asuu niin lähellä, että lapset käyvät siellä lähes päivittäin moikkaamassa. Ja mummolla on hirmuinen herkkujenantovimma. Sanottiin sitten, että ei käy päinsä, että jakaa lapsille päivittäin karkkia, keksiä, jäätelöä, munkkia. Ei usko nätillä, joten asiastahan sitten riidellään. Sen jälkeen uskoo hetken, mutta parin kuukauden päästä on luisunut taas siihen, että herkkuja tyrkytetään koko ajan. Vituttaa, kun tämä on kuin pienelle lapselle pitäisi rajoja. Ja aina tulee sota siitä.

Eikä olla täyttä herkkukieltoa pyydetty, vaan että vain kerran viikossa antaisi jotain. En ymmärrä, miksi ei voi vain iloita lapsista. Miksi niitä herkkuja pitää niin valtavasti tyrkyttää.

arvaan että tämä mummo on ap:n anoppi, sen verran ikävä on voestien sävy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käykää lapsen kanssa siellä mummulassa.

Tämä on tietenkin yksi vaihtoehto. Käytännössähän sekin sitten tarkoittaa sitä, että käynnit harvenevat huomattavasti. Ei minulla ole aikaa siellä joka päivä rampata. Ap

Lapsesi ovat sitten ilmeisesti jo isompia, kun menevät itsekseen mummon luokse?

Ap jaan sun tuskan. Mummot eivät oikein ymmärrä millainen maailma nykyisin on. On ehkä omat lämpimät muistot herkkuja tarjoavassa mummosta, mutta eivät muista, että sitä mummoa tavattiin neljä kertaa vuodessa.

Lisäksi tosiaan kuvittelevat olevansa ainoita, jotka herkkuja tarjoaa. Meillä on vielä miehen vanhemmat eronneet. Ensimmäinen lapsenlapsi sai kolmevuotiaana molemmilta suklaakalenterin. Tietysti omaan käteen, ei vanhempien kautta, niin että ei voitu takavarikoida.

Kolmelta isovanhemmat tuli useita pääsiäismunia. Minä olin ostanut yhden, lapsen toivoman, joten pakko hankkia sekin oli antaa.

Nyt kun lapset ovat isompia, niin mitään karkkisäkkejä tuliaisiksi ja extraherkkuja ei todellakaan tarvittaisi. Lapsilla on aika vilkas seuraelämä: kaverisynttäreitä, koulun juhlia, harrastustapahtumia jne.

Liikalihavuus lapsena on kyllä tosi ikävä juttu. Minulla ei vanhemmat siihen puuttuneet mitenkään ja oli ihan sallittua saada joku yksi herkku vaikka joka päivä. Sittenpähän kärsin lihavuuden vuoksi kiusaamisesta ja itsetunto-ongelmista ja siinähän se paras nuoruus menikin.

Mulla on hampaat ihan paskana koska oma äiti oli tällanen "sokeri-mummo". Nyt saan tuhansia euroja pulittaa implanteista, joita ei julkisella puolella tehdä.

Ihme, jos tuollainen asia ei ratkea keskustelemalla. Eikö tuota voi sopia, että mummo saa antaa lapsille välipalaksi esim hedelmiä ? 

Mikä tekee suomalaista lapsista niin erityisiä ja heikkoja ja vanhemmat vahtivat jokaista herkkua, vaikka tilastojen mukaan Suomessa käytetään vähiten sokeria ja makeita limpsoja viideksi vähiten ja vehnänkin käytössä häntäpäässä, kaikista Eu-maista.

Muualla Euroopassa lapset ovat terveitä ja hyvinvoipia, vaikka aamiainen aloitetaan sokeroiduilla muroilla, hilloilla, suklaavoilla jne. Ja kylässä ja kahviloissa ostetaan lapsille oma kakkupala tai leivos. Ja mummot ei muuta tarjoakaan kuin herkkuja ja makeaan.

Meidän tyttö oli yksi kesä kolme viikkoa mummolassa. Kivasti keräsi tyttö massaa tuolta ajalta. En ole absolutisti herkkujen suhteen, mutta rajansa kaikella. Paitsi, että joka päivä, niin vielä monta kertaa päivässä. Limsaa pitkin päivää, jälkkäriksi pullaa, välipalana jätskiä.

Pula-ajan kokenut mummoni ainakin työnsi eteeni jatkuvasti herkkuja, kun olin lapsena siellä käymässä. Ei haitannut minua ollenkaan, koska kotona ei juurikaan herkuteltu :)

Meillä lapset ei käy edes kovin usein mummolassa mutta silti risoo se herkkujen antaminen. Ja vielä enemmän risoo se, että tuputtaa samaa epäterveellistä ruokavaliotaan meille.. Meillä ei todellakaan syödä eikä tulla syömään kaikenmaailman pullia, torttuja, jätskiä ja sokeroituja muroja ja puuroja päivittäin. Meillä syödään kunnon ruokaa ja jälkkäriksi saa sitten jonkun pienen namin tai keksin jos sattuu olemaan kaapissa. Ihminen ei oikeasti tarvitse sokeria ja valkoista vehnää mihinkään ja meillä se ei ainakaan kuulu jokapäiväiseen ruokailuun. Vetäköön mummo keskenään sokeriöverit ja aiheuttakoon diabeteksen. Eli ymmärrän kyllä aloittajaa tosi hyvin tän asian tiimoilta.

Vierailija kirjoitti:

Meidän tyttö oli yksi kesä kolme viikkoa mummolassa. Kivasti keräsi tyttö massaa tuolta ajalta. En ole absolutisti herkkujen suhteen, mutta rajansa kaikella. Paitsi, että joka päivä, niin vielä monta kertaa päivässä. Limsaa pitkin päivää, jälkkäriksi pullaa, välipalana jätskiä.

Joku voisi olla onnellinen siitä, että saa lapsensa kolmeksi (!) viikoksi ilmaiseen hoitoon mummolaan ;). Aina löytyy sanomista, teki niin tai noin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tekee suomalaista lapsista niin erityisiä ja heikkoja ja vanhemmat vahtivat jokaista herkkua, vaikka tilastojen mukaan Suomessa käytetään vähiten sokeria ja makeita limpsoja viideksi vähiten ja vehnänkin käytössä häntäpäässä, kaikista Eu-maista.

Muualla Euroopassa lapset ovat terveitä ja hyvinvoipia, vaikka aamiainen aloitetaan sokeroiduilla muroilla, hilloilla, suklaavoilla jne. Ja kylässä ja kahviloissa ostetaan lapsille oma kakkupala tai leivos. Ja mummot ei muuta tarjoakaan kuin herkkuja ja makeaan.

Suomessa on napostelukulttuuri. Syödään vaikkei olisi edes nälkä. Siihen lisäksi välipaloja.