Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö lopettaa tapailu miehen kanssa?
01.02.2017 |
Olen aivan tuskissani ja pyydän nyt jo anteeksi sekavaa tekstiäni.
Tapasin viime lokakuussa ihanan miehen ja molemmat tiesimme että kumpikaan ei halua mitään vakavaa vaan pitää hauskaa, nauttia toisen seurasta, läheisyydestä, seksistä... Olemme ensitapaamisesta asti tavanneet viikoittain ja menen aina hänen luokseen koska itse asun vielä äitini kanssa ( olen 20v, jos joku ihmettelee ).
Alkuvaiheessa tunsin pientä ahdistusta aina välillä kun olin häntä menossa tapaamaan. Kerran taisin jopa saada lievän paniikkikohtauksen ratikassa, tai ainakin siltä se tuntui... en oikeastaan tiedä miksi tänne kirjoitan mutta minulle ei ole ketään kelle haluaisin puhua, on hyviä ystäviä ja erittäin läheinen äiti, mutta en vaan pysty puhumaan kellekkään.
Olen sairastanut vakavaa masennusta pari vuotta ja olo alkaa taas olemaan todella kamala enkä jaksa enää. Luulen että syy miksi tätä miestä vielä tapaan on se että olen helvetin yksinäinen enkä ole kokenut mitään tälläistä ennen. En ole ikinä seurustellut. Enkä edes niin perus juttuja kun nukkunut halien jonkun vieressä.
Mies puhui minulle heti alussa että vaikka haluaisi, hän ei pysty rakastamaan ketään, eikä todellakaan halua satuttaa minua. Ymmärin silloin ja jollain tasolla edelleen. Mutta voiko tosiian olla mahdollista että ihminen on kykenemätön rakastamaan? Olen miettinyt tätä pääni puhki. Hän kohtelee minua todella "rakastavasti" jos niin voi sanoa, jopa niinkuin tyttöystävää, joka siis en ole.
Alussa halusin ( tai ainakin luulin haluavani ) vain hetkellistä läheisyyttä, hauskaa seuraa ihanalta mieheltä, enkä seurustelua. Mutta nyt pelkään että olen ihastumassa. En ole varma, sillä en ole tuntenut näin ennen. Ajattelen häntä lähes koko ajan, ruokahalua ei jostain syystä ole ollut pitkään aikaan ja kun ajattelenkin häntä ruoan ajattelemenkin tekee pahaa. Itken ja olo on kuin halusin huutaa ja hakata päätä seinään, ikävöin häntä niin paljon. Ja enennkaikkea , muhun sattuu aivan helvetin paljon. Tuntuu että en enää pysy kasassa kauaa.
Pari viikkoa sitte kun tajusin että olen ihastunassa puhuin hänen kanssaan, että en halua enää tavata ollenkaan ja poistan hänet elämästäni kun ei oltasi ikinä tavattu. Koska ymmärin ettei tässä ole mitään järkeä. Jos ihastun/rakastun häneen ja hän ei minuun, en kestä sitä. Muutenkin elämä tuntunut vaikealta ja jona päivä kamppalulta niin tiedän että en kestäisi sitä...
Hän ymmäri mutta yritti kaikin keinoin saada minut pysymään elämässään ,ystävänä. Hänellä on ongelmia myös ja sanoi että ei halua menetää minua vaan pitää elämässään.
Itkin monta päivää kun yritin hyväksyä asiaa ja lopulta minusta tuntuikin että pääsin asiasta ja hänestä yli. Moni asia kuitenkin johti siihen että menin käymään hänen luonaan (hakemassa tavaroita ja hän halusi puhua kasvotusten ) ja siitä asti ole taas häntä tavannut. Ole vain liian heikko. En osaa pysyä erossa hänestä vaikka olisi pitänyt juosta ja kauan sitten. Nyt kun se alkaa olemaan jo myöhäistä, olen ilmeisesti ihastunut ja sen takia hajoamispisteessä.
Tiedän miltä tämä kuullostaa, teinin uikutusta oi niin rankasta elämästä mutta pakko oli johonkin purkaa tätä oloa.
Tiedän mitä minun pitäisi tehdä mutta tuntuu niiin uskomattoman vaikealta. Olen niin kiintynyt häneen, eikä hän todellakaan tee mun lähdöstä helppoa, päinvastoin...
Kommentit (31)
Tuntui kamalata lukea tuo ensimmäinen lause (1 kommentoija). Aivan kuin joku kuristaisi.
En voi olla. Olo on kuin maailman tyhmimmällä ihmisellä kun tämän kirjoitan mutta, mistä voit/voin tietää että olen rakastunut?
Enkä voi puhua hänelle tästä. Kun viimeksi puhuin ja yritin lähteä tuntui kamalalta kuulla kuinka hän ei voi rakastaa minua tai ketään muutakaan sillä tavalla.. en vaan voi uskoa koska se miten hän käyttäytyy kanssani ja miten hän katsoo minua...
Mutta en halua puhua asiasta hänen kanssaan tai kysyä. Se sattuu liikaa. Kuulla uudestaan ja uudestaan kuinka minua ei voi rakastaa. Pieni pala minusta ymmärtää sen varsin hyvin koska ennen ja edelleen uskon että en itsekään voi rakastaa ketään ennen kuin opin rakastamaan ja hyväksymään itseni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä mitä teen. Tuntuu että olen umpikujassa. En halua luopua hänestä. Olen varmaa ihastuksen lumoissa mutta hän on hyvin lähellä täydellistä, minulle. En tiedä voiko olla edes todellista että hän jopa näyttää siltä unelmienprinssiltä josta olen pikkutytöstä asti unelmoinut :D
Ap
Hän on myös kertonut hyvin avoimesti edellisestä vastaavasta "suhteestaan" jossa tyttö rakastui häneen. Nyt he ovat kavereita ja tyttö seurustelee. Ja tiedän että tämä tyttö on hänelle tärkeä ja varmasti rakastaa häntä ystävänä
Ap
Tuollainen suhde ei enää toimi jos toinen haluaakin enemmän (sitoutumista) kun toinen.
Miltä kuulostaa jos ottaisit hieman etäisyyttä mieheen ja mietit mitä oikeasti haluat.
Mies ei selvästi halua sitoutua vaikka sinusta pitääkin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Blääh, säälittävää. Sama se on, kuka panee, kunhan joku on.
Olet oikeassa ja olen tiedostanut jo pitkään että tämä ei toimi. Ja olen ottanut etäisyyttä ja reilu viikon häntä välttelin enkä tavannut. Jotenkin aina löydän itseni hänen luotaan.
Tiedän että tämä ei ole hyväksi minulle, olla tälläisessä "suhteessa" jos tätä edes siksi voi kustua.
Sen takia olenkin hyvin epätoivoinen, en tiedä mitä teen. En halua luopua hänestä mutta tuhoan itseäni vielä lisää jos jatkan
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mies sanoi aluksi, ettei pysty rakastumaan? Oletko varma, ettei tilanne ole muuttunut? Jos mies ei tuntisi mitään sinua kohtaan, ei hän olisi ehdottomasti halunnut säilyttää ystävyyttänne, vaan olisi antanut sinun olla. Sinuna kysyisin, mitä mies tällä hetkellä ajattelee ja sitten vasta lopettaisin, jos miehellä ei tunteita ole.
Minulla vähän sama tilanne. Sillä erotuksella, että jos sanoisin miehelle, etten halua enää olla yhteydessä, hän ei varmaankaan olisi moksiskaan. Tiesin ennen viime tapaamista, että ei pitäisi mennä. Ja menin silti. Kaksi päivää olen itkenyt, kun tiedän, että mies ei todennäköisesti halua mitään.
Mies ei välttämättä väliaikaisesti pysty rakastumaan jonkin henkisen ongelman vuoksi, tai sitten hän voi olla myös aromanttinen http://wiki.asexuality.org/Aromantic
Varmaan joissain persoonallisuushäiriöissä on myös ominaisuutena kykenemättömyys rakastumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9/9
Joo sanoi. Ja kun puhuimme ja halusin lopettaa tapailun hän painotti kuinka tärkeä olen ja haluaa pitää minut elämässään mutta jos todella haluan että ollaa kuin ei oltasi ikinä tavattukaan hän kunnioittaa päätöstäni ja antaa minun mennä. Joten en osaa sanoa välittääkä hän oikeasti juurikaan minusta.
Ap
Ollapa vielä nuori, kun oli niin voimakkaita tunteita että pelkäsi pakahtuvansa. Tai oli tunteita ylipäätänsä... En siis halua mitenkään vähätellä tai loukata sinua tai tunteitasi; mutta vain ajan myötä niihin saa perspektiiviä.
Minä neuvoisin tekemään niin kuin tuntuu hyvältä. Jos pakotat itsesi tuntemaan toisin kuin tunnet niin se tulee syömään sinua pitkään. Olet tilanteessa josta ei ole helppoa poispääsyä ja sinuun tulee todennäköisesti sattumaan joka tapauksessa, teet niin tai näin.
Jos otat häneen etäisyyttä niin se on raastavaa kun olet häneen jo ihastunut. Tunteesi ehkä viilenevät kuitenkin ajan myötä. Arvioi kuitenkin tarkasti haluatko menettää ystävän sen vuoksi ettet kestä olla hänen kanssaan koska hän ei tunne samoin kuin sinä.
Mikäli taas annat ihastuksesi viedä sinua niin tulet kärsimään edellistä pidempään ahdistuksesta mikäli jutustanne ei tule mitään eikä hän voi rakastua tai seurustella kanssasi. Muista kuitenkin ettei kyse ole siitä etteikö sinua voisi rakastaa, vaan siitä ettei hän voi rakastaa (tällä hetkellä?) sanojensa mukaan ketään.
Mikäli juttunne ei toimi niin elämääsi tulee todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin joku toinen jota kohtaan saatat tuntea yhtä palavasti, ja joka tuntee palavasti sinua kohtaan. Teet miten teet, elä täysillä ja yritä nauttia joka hetkestä, niistä kipeistä raastavista hetkistäkin jolloin tunnet halkeavasi kahtia tunteidesi ristiriidoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
9/9
Joo sanoi. Ja kun puhuimme ja halusin lopettaa tapailun hän painotti kuinka tärkeä olen ja haluaa pitää minut elämässään mutta jos todella haluan että ollaa kuin ei oltasi ikinä tavattukaan hän kunnioittaa päätöstäni ja antaa minun mennä. Joten en osaa sanoa välittääkä hän oikeasti juurikaan minusta.
Ap
No välittää!! Ei mies noin sano, jos ei välitä!
Pyörtyisin onnesta, jos tämä minun mieheni sanoisi noin.
9
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9/9
Joo sanoi. Ja kun puhuimme ja halusin lopettaa tapailun hän painotti kuinka tärkeä olen ja haluaa pitää minut elämässään mutta jos todella haluan että ollaa kuin ei oltasi ikinä tavattukaan hän kunnioittaa päätöstäni ja antaa minun mennä. Joten en osaa sanoa välittääkä hän oikeasti juurikaan minusta.
ApNo välittää!! Ei mies noin sano, jos ei välitä!
Pyörtyisin onnesta, jos tämä minun mieheni sanoisi noin.
9
Tsöt teille molemmille. Mies saa ap:lta juuri sitä mistä on aluksi sovittu, joten miksi ihmeessä se haluaisi katkaista hyvän itselleen toimivan diilin? Se on vastuullisen ihmisen merkki, että mies oli valmis kunnioittamaan ap:n toivetta: teeskennellään tuntemattomia.
Itse olen hyvin estynyt romanttisten tunteiden suhteen ja kestää vuosia ennenkuin kehenkään voin oikeasti kunnolla sanoa rakastuneeni, joten olen usein ollut toisessa päässä näitä keskusteluja. Joku muu lankeaa minuun nopeasti ja en vain ole kerennyt lämpeämään. En myöskänä halua jäädä roikottamaan toista osapuolta minuun. Jos toinen oikeasti kaipaa jotain mitä olen kyvytön tarjoamaan niin annan sen vapauden. Oletteko kokeilleet tähdentää näille miehillenne, että miten pahalta tilanne teistä tuntuu? Itse koen olevani heiloilleni sen verran velkaa, että olen se iso paha hirviö joka puhaltaa pelin poikki, jos toisella on hankala olla eikä voimia päättää "suhdetta" ja tunteet eivät ole molemminpuolisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9/9
Joo sanoi. Ja kun puhuimme ja halusin lopettaa tapailun hän painotti kuinka tärkeä olen ja haluaa pitää minut elämässään mutta jos todella haluan että ollaa kuin ei oltasi ikinä tavattukaan hän kunnioittaa päätöstäni ja antaa minun mennä. Joten en osaa sanoa välittääkä hän oikeasti juurikaan minusta.
ApNo välittää!! Ei mies noin sano, jos ei välitä!
Pyörtyisin onnesta, jos tämä minun mieheni sanoisi noin.
9Tsöt teille molemmille. Mies saa ap:lta juuri sitä mistä on aluksi sovittu, joten miksi ihmeessä se haluaisi katkaista hyvän itselleen toimivan diilin? Se on vastuullisen ihmisen merkki, että mies oli valmis kunnioittamaan ap:n toivetta: teeskennellään tuntemattomia.
Itse olen hyvin estynyt romanttisten tunteiden suhteen ja kestää vuosia ennenkuin kehenkään voin oikeasti kunnolla sanoa rakastuneeni, joten olen usein ollut toisessa päässä näitä keskusteluja. Joku muu lankeaa minuun nopeasti ja en vain ole kerennyt lämpeämään. En myöskänä halua jäädä roikottamaan toista osapuolta minuun. Jos toinen oikeasti kaipaa jotain mitä olen kyvytön tarjoamaan niin annan sen vapauden. Oletteko kokeilleet tähdentää näille miehillenne, että miten pahalta tilanne teistä tuntuu? Itse koen olevani heiloilleni sen verran velkaa, että olen se iso paha hirviö joka puhaltaa pelin poikki, jos toisella on hankala olla eikä voimia päättää "suhdetta" ja tunteet eivät ole molemminpuolisia.
Siksi, että ei halua ripustautuvaa naista riesakseen. Eiköhän suurin osa miehistä käytä mahdollisuuden paeta, jos nainen alkaa näyttää tunteitaan, jos ei itse tunne mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9/9
Joo sanoi. Ja kun puhuimme ja halusin lopettaa tapailun hän painotti kuinka tärkeä olen ja haluaa pitää minut elämässään mutta jos todella haluan että ollaa kuin ei oltasi ikinä tavattukaan hän kunnioittaa päätöstäni ja antaa minun mennä. Joten en osaa sanoa välittääkä hän oikeasti juurikaan minusta.
ApNo välittää!! Ei mies noin sano, jos ei välitä!
Pyörtyisin onnesta, jos tämä minun mieheni sanoisi noin.
9Tsöt teille molemmille. Mies saa ap:lta juuri sitä mistä on aluksi sovittu, joten miksi ihmeessä se haluaisi katkaista hyvän itselleen toimivan diilin? Se on vastuullisen ihmisen merkki, että mies oli valmis kunnioittamaan ap:n toivetta: teeskennellään tuntemattomia.
Itse olen hyvin estynyt romanttisten tunteiden suhteen ja kestää vuosia ennenkuin kehenkään voin oikeasti kunnolla sanoa rakastuneeni, joten olen usein ollut toisessa päässä näitä keskusteluja. Joku muu lankeaa minuun nopeasti ja en vain ole kerennyt lämpeämään. En myöskänä halua jäädä roikottamaan toista osapuolta minuun. Jos toinen oikeasti kaipaa jotain mitä olen kyvytön tarjoamaan niin annan sen vapauden. Oletteko kokeilleet tähdentää näille miehillenne, että miten pahalta tilanne teistä tuntuu? Itse koen olevani heiloilleni sen verran velkaa, että olen se iso paha hirviö joka puhaltaa pelin poikki, jos toisella on hankala olla eikä voimia päättää "suhdetta" ja tunteet eivät ole molemminpuolisia.
Minä en ole kertonut miten pahalta tuntuu, koska toisin kuin ap, en jostain syystä halua tämän loppuvan. Niin kauan kun esitän, että asia on ihan ok, on mahdollista tavata tätä miestä. En ole vielä valmis välien katkaisuun. Pitää ilmeisesti saada turpiin vielä vähän lisää.
9
Olen ollut aika samanlaisessa tilanteessa, sillä erotuksella että kumpikaan ei rakastunut, vaikka yhdessä olo oli aika pitkälti täydellistä ja sovimme hyvin yhteen. Keskustelimme ja itkimme monet kerrat sitä että miksi emme seurustele ja voisiko se toimia ja jatkoimme tapailua ihan liian pitkään, vaikka oli selvää että romanttinen rakkaus puuttui.
Sitten emme molempien kiireiden takia ja osittain sen epäselkeän tilanteen takia nähneet muutamaan viikkoon ja se selkeytti ajatuksia ja sen jälkeen olemme olleet olleet vain ystäviä. Ja olen iloinen etten menettänyt häntä kokonaan, vaikka emme suhdetta saaneetkaan.
Se vei aikaa ja oli kuluttavaa, mutta minulle se oli sen arvoista, koska meistä oli kehittynyt niin läheisiä ystäviä. Sinun kannattaa unohtaa se toivo suhteesta, kyllä mies tietää jos rakkautta ei ole, eikä sitä voi pakottaa, vaikka haluaisi. Jos mies on sinulle ystävänä tärkeä olkaa ystäviä jos kyse on enemmän parisuhteen toivosta niin lopeta yhteydenpito.
Voimia tuo on rankka tilanne<3
"Ei voi rakastaa ketään" - blaa blaa.
Se haluaa sulta seksiä, siinä se. Ei pidä sua sitoutumisen arvoisena.
Oot kyllä mennyt helppoon.
Mä olen itsekin ap:n ikäluokkaa, mutta silti mulle tuli vaan sellainen äidillinen "voi tyttörukkaa-"fiilis.
Kunnioittaisit itseäsi enemmän etkä suostuisi kenenkään miehen pelkäksi panopuuksi. Sä olet tarpeeksi arvokas ja rakastettava ihan tyttöystäväksikin asti jollekin ihanalle miehelle. Tunteita tulee ja menee, älä hukkaa niitä moiseen kusiaivoon, jolle naiset on näköjään pelkkiä reikiä.
Susta vaan nyt tuntuu pahalta tuon takia, kun tuo on lähinnä parisuhdetta mitä olet itse kokenut. Se ei silti tee siitä parisuhdetta, koska parisuhteen tärkein edellytys on rakkaus, ei irtoseksi. Olen varma, että jahka nyt saat itseäsi niskasta kiinni ja jätettyä moisen turhakkeen, niin rakastut varmasti paljon palavammin seuraavaan mieheen, joka oikeasti välittää sinusta, eikä ole sun kanssa pelkän ulkokuoren takia. Sellaisen miehen kanssa voisit nukkua halien ym. ihanaa.
Tuo nykyinen heittänee sut ulos pakkaseen heti kun on saanut aina mitä haluaa. Todennäköisesti hänellä on lisäksi jo yöksi joku toinen hoito tulossa. Miksi ihmeessä tahdot hukata rakkauttasi tuollaiseen surkimukseen, joka ei sitä millään tapaa ansaitse? Herää, sisko ja ala rakastaa ensin ITSEÄSI enemmän!
Vierailija kirjoitti:
"Ei voi rakastaa ketään" - blaa blaa.
Se haluaa sulta seksiä, siinä se. Ei pidä sua sitoutumisen arvoisena.
Oot kyllä mennyt helppoon.
Eihän ap:kaan halunnut sitoutua aluksi. Mihin helppoon hän nyt on mennyt?
Olet rakastunut. Selvitä tilanne miehen kanssa jutellen. Jospa hänelläkin kuitenkin olisi tunteita myös? Ei ihminen aina tiedä kykyään rakastaa ennenkuin ne tunteet ja oikea ihminen tulee vastaan.