Aina puhutaan, että naisia saa odottaa. kumminpäin teillä?
Meillä minä odotan eteisessä valmiina tai jo autossa kun mies vielä haahuilee kotona. Juo lasin vettä, kampaa hiukset, käy vessassa.. Raivostuttavaa!
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Täsmälleen samoin täällä! Ilmeisesti mieheni elämäntehtävä on saada minut odottamaan eteisessä kengät jalassa mahdollisimman pitkään, kun hän istuu kiireettömästi vessanpöntöllä, leikkaa kyntensä, tyhjentää roskakorin ja alkaa sitten etsiä avaimiaan...
Meillä ihan sama :-DDD
Joo. Perussettiä meillä se että minä ja jälkikasvu istutaan autossa odottamassa että mies saa shittinsä kasaan.
Meillä odotetaan naista. Olen viettänyt elämästäni yhteensä useita kuukausia lähtövalmiina, kun vaimo on vielä keksinyt nyppiä saniaisesta kuivat lehdet, tai muuta ehdottoman akuuttia.
Ja sitten valittaisit että mies ei kampaa hiuksiaan tai vessaan pitää pysähtyä matkalla? Uikuik.
Miestä saa aina odottaa. Minä olen ovella ulkovaatteet päällä kun tämä vielä laittaa hiuksiaan. Ärsyttää kun ei voida koskaan lähteä niin että oltaisiin molemmat samaan aikaan valmiina. Aina pitää odottaa vähintään vartti.
Kyllä meilläkin ukkoa saa ootella.
Meillä saa odottaa aina minua. Mulla on aina jotain hukassa, päätän sittenkin vaihtaa vaatteet, tulee pissahätä jne. Mies on aina hyvissä ajoin valmiina, samoin lapset.
Meillä ei kumpikaan odotuta. Sovimme lähtöajan ja kumpikin osaa ajoittaa valmistelunsa niin ettei toisen tarvi odottaa. Aiempaa miestä sain odottaa, ja nykyinen mieheni sai odottaa exäänsä. Joten kumpikin opimme miten ärsyttävää se on.
Miestä. Se silti aina olettaa, että mulla menee kauemmin, joten alottaa valmistautumisen vasta kun mulla on kengät jalassa. Raah.
Minä olen aina etuajassa valmiina ja odotan miestä, joka on aina viime tipassa tai reippaasti myöhässä...
Kuulemma minua saa aina odottaa. Minä siis olen aina ensin valmis, ja kun ei kiinnosta odottaa valmiina eteisessä niin istun yleensä sohvalle selaamaan puhelinta, takkia ja kenkiä vaille valmiina. Eikä aikaakaan, kun mies valittaa eteisessä että "aina sua saa odottaa". Paitsi että minä olen kuitenkin aina ensin autolla, kun mies sitoo kuistilla kengännauhoja, laittaa takin kiinni ja palaa sisälle hakemaan hanskoja, lompakkoa tai milloin mitäkin. Mutta niin, minä olen se hitaampi ja odotettava.
Miestä yleensä. Salille lähteminen vaatii sen, että minä olen eteisessä valmiina. Sitten voi alkaa kasailla tavaroita ja laittaa kenkiä jalkaan. Ei auta vaikka sanon, että olen minuutissa valmis ja tyhjennän mielummin tiskikonetta kuin seison eteisessä.
Voi kyllä! Minä puen lapset ja itseni (yhteensä 3 henkilöä) ja ME odotetaan autossa, että herra suvaitsee saapua. Ja me istutaan autossa vielä sittenkin, kun mies tulee, päättää hakea postilaatikolta postin, kolata lumet ja hakea varastosta jotain joka siihen tilanteeseen ei ole millään tavalla relevanttia.
Häistä myöhästyttiin, kun mies tankkaus reissulla kävi vielä auton imuroimassa. Minä ja lapset ollaan usein odotettu autossa, kun mies käy äkkiä vessassa. Sen vessareissut kestää tunnin.
Miksi te jotka joudutte odottamaan, ette sovi puolison kanssa yhteistä lähtöaikaa? Tai edes anna väliaikatiedotteita tyyliin "olen viiden minuutin kuluttua valmis, koska sinä?"
Meillä odotetaan yleensä minua. Olen esim. kahden kännykän ja kolmien silmälasien loukussa. Aina jotakin niistä saa hakea, vaikka kuinka muka sijoittelen niitä omille paikoilleen. Hukassa ovat usein myös avaimet, rahapussi, hiusharja, käsineet, sateenvarjo...Ja se takkikin pitää vaihtaa ja jos vaihtaa takin, pitää vaihtaa myös kengät...Mutta poika se vasta hidas lähtijä on. Jos hän on tulossa kyytiin, niin kannattaa suosiolla ilmoittaa lähtöaika vähintään varttia aikasemmaksi kuin on tarvis.
Vierailija kirjoitti:
Miestä. Se silti aina olettaa, että mulla menee kauemmin, joten alottaa valmistautumisen vasta kun mulla on kengät jalassa. Raah.
Just tämä! Jos lähdemme mummolaan toiselle puolelle Suomea, minä olen se, joka huolehtii valmiiksi itseni lisäksi lapset ja koirat ja jätän kodin siivottuun kuntoon, pyykit ja astiat pestyksi, jääkaappi siivotuksi, kukat kastelluiksi, matkaeväät valmiiksi jne. ja silti mies on se, jota muut odottaa. Tiedän, että näihin menee aikaa, joten teen hommia vähitellen jo edellisinä päivinä, jotta lähtöpäivänä ei ole kuin pienet pakkaamiset jäljellä. Mies aloittaa valmistelut poikkeuksetta vasta lähtöpäivänä ja keksii vielä siivota ja pestä auton, varmuuskopioida tietokoneen ja puhelimen, leikata vastaleikatun nurmikon ja lopuksi kököttää puoli tuntia suihkussa ja toiset puoli tuntia vessassa. Kun hoputan, hän delegoi hommiaan minulle. Jos olisin tiennyt näistä kriittisistä tehtävistä etukäteen, olisin passittanut miehen niihin jo päiviä aiemmin, samalla kun itse valmistelin lähtöä ja hän nökötti sohvalla.
Ensin mies odottaa autossa minua ja teinipoikiamme, sitten kun me pääsemme autoon niin hänelle iskeekin jo kauhea paskahätä. Sitten me odotellaan miestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te jotka joudutte odottamaan, ette sovi puolison kanssa yhteistä lähtöaikaa? Tai edes anna väliaikatiedotteita tyyliin "olen viiden minuutin kuluttua valmis, koska sinä?"
Ei ole meillä niin vakavaa!
Täsmälleen samoin täällä! Ilmeisesti mieheni elämäntehtävä on saada minut odottamaan eteisessä kengät jalassa mahdollisimman pitkään, kun hän istuu kiireettömästi vessanpöntöllä, leikkaa kyntensä, tyhjentää roskakorin ja alkaa sitten etsiä avaimiaan...