Jatkuva stressi rahasta, vaikka varsinaista hätää ei ole! Muita?

up

Njoo... mulla sama, mutta sillä erotuksella että on myös varsinainen hätä. Melko stressaavaa, sanoisin.

Joo, kauheeta. Pyydä porukoiltas enemmän.

Vaikee tilanne!!! Tsemppiä tyttö, koita kestää. Kyllä se elämä siitä helpottuu.

Tiedätkö, että suomessa on perheitä, joilla on oikeasti pulaa rahasta ja hätä. Jos jotain saa säästettyä, menee auto tai pesukone rikki, eikä kukaan tuo ja asenna uutta. Eikä ole porukoita keltä pyytää.

Sä taidat olla se sama vittupää joka eilen provosoi sillä sisilian matkalla.

Mikä sulla on oikeasti hätänä?

Ikis???

No sulla on selvästi taloudenpito hallussa ja jopa puskuria yllättäviin menoihin. Varmaan hirveässä hädässä vanhempasikin auttavat, joten en ihan ymmärrä, mikä stressiä aiheuttaa. Pelko työttömyydestä? Kuten itsekin sanoit, tuolla alalla on kyllä töitä ja jos ei heti saa unelmiensa paikkaa, niin varmaan jonkun työn kuitenkin.

Sinuna en kehtaisi ottaa vanhemmilta rahaa.

Minä ymmärrän tuon stressin ja huolen. Itselläni on vähän samaa, vaikka taloudellinen tila on kaikkea muuta kuin huono. Omalla kohdalla koen sen juontuvan lapsuudesta, jolloin rahasta oli tiukkaa ja kaikesta säästettiin. Minulla on heikko taloudellisen epävarmuuden sietokyky. 

Jotkut ihmiset pystyvät elämään ikään kuin veitsen reunalla ilman huolen häivää. Kuluttavat kaiken mikä tulee eivätkä murehdi siitä, että säästöjä ei ole. Mutta toiset ovat heikkohermoisempia ja kaipaavat enemmän taloudellista turvaa. Ei siinä auta kuin kartuttaa niitä säästöjä ja pitäytyä kurinalaisissa kulutustottumuksissa.

Toinen, mikä auttaa, on elämänkokemus. Ensimmäinen asuntolaina saattaa tuntua pelottavalta, mutta sen kanssa oppii elämään ja seuraava laina on jo paljon helpompi ottaa.

Se, että säästöihin joutuu turvautumaan, ei pitäisi olla mikään pelon ja ahdistuksen aihe. Ne säästöt ovat juuri sitä varten, että hätätilanteessa niistä voi ottaa. Joku toinen, jolla ei ole säästöjä, joutuu pakkoraossa ottamaan kalliin kulutusluoton. Sitten kun kriisi on ohi, niitä säästöjä taas kartutetaan.

Säästöjen käyttö voi olla jopa ihan suunniteltuakin. Joskus niitä säästöjä voi käyttää vaikka keittiöremonttiin tai auton ostoon. Ei se synti ole! Kalliimmaksi tulee niillä, jotka joutuvat nämäkin rahoittamaan lainarahalla. (Poikkeustilanne on se, kun säästöt on sijoitettu tuottavasti ja lainarahan korko on sijoitustuottoja alhaisempi.)

Tuskin sulla kauheasti hätää on kun iskä maksaa.

Tuttu tilanne opiskeluvuosilta. Varakkailta vanhemmilta en saanut markkaa, euroakaan. Kävin iltaisin ja viikonloppuisin kaupoissa töissä. Kyllä stressasi, edelleenkin. Nykyäänkin säästän kaiken, korjaan ja kulutan vaatteetkin rikki asti.

Minusta kyse on asennoitumisesta, ei rahasta. Entinen tasa-arvoinen avovaimoni halusi maksaa kaiken puoliksi. Ongelma oli siinä, että hän oli töissä ja minä opiskelin, mutten saanut hänen takiaan opiskelijan asumistukea. Sama jatkui työttömänä ja osapäiväisenä. 

Viiden vuoden kitkuttelu jätti traumat ja köyhyydenpelon. En varmaan pääse rahattomuuden pelosta kuin haudassa, vaikka rahaa on nykyisin ylenpalttisesti.

Ihmetelty samaa, onko stressi vain opittu tapa.

On tietysti hyvä ettei ole liian huoletonkaan,  Alitajuisesti voi pohtia jotain muuta.

Kiitos kaikille asiallisista kommenteista! Minulle pisti silmään tuo, että vanhempani "kituuttaisivat" jotta voivat auttaa minua, mutta tästä ei ole kyse. Vanhempani ovat sen verran hyvätuloisia, että voivat ja ennen kaikkea haluavat auttaa taloudellisesti. Se, että vanhemmat voivat auttaa opiskelevaa lastaan, ei todellakaan tarkoita että tulojen täytyisi olla huipputulot. Maksettu asuntolaina ihan vain esimerkkinä antaa vapautta ja muutaman ns. ylimääräisen satasen kuussa vrt. asuntolainan maksu kesken. Mielestäni on jokaisten vanhempien oma päätös, paljonko lastaan tukevat taloudellisesti vai tukevatko ollenkaan. Tiedän ja ymmärrän, ettei kaikilla tähän ole mahdollisuutta, mutta mielestäni jokaisen pitäisi sen lisäksi ymmärtää, että toisilla se mahdollisuus on.

Seiskan käyttämä ilmaus heikosta taloudellisen epävarmuuden sietokyvystä kolahti täysin. Tämä on se omakin ongelma. Vaikka tiedän, että _tällä hetkellä_ pärjään hyvin, stressaan jo seuraavaa sähkölaskua, joka vie sen kuun rahoista suuren osan.

-AP.