Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapseni nälvii koko ajan.
30.01.2017 |
Lapsemme on 9v. poika. Tänään esimerkiksi sanoi, että äiti sä näytit tänään ihan hirveeltä ennen kun sulla oli meikkiä ja sä olit ihan punanen (joo, käytin uutta apteekin rasvaa mistä sain vaan näppyjä ja punotuksen). Muutoinkin nälvii koko ajan jostain. Jää oikein tuijottamaan ja siitä jo tiedän että jaahas, taas saan kohta kuulla jotain ivaamista. Esimerkiksi äiti miks sulla hammas on vino, näyttää ihan karmeelta. Kerran kun naurettiin veljensä pelleilylle niin poika sanoi jälkeenpäin, että äitikin nauroi niin että vino hammas oikein näkyi. Enää en viitsi nauraa enkä edes puhua niin että hampaat näkyy. Sitten esimerkiksi vielä että äiti hyi kun sulla on läskit jalat, yäk. Näitä saa kuulla päivittäin vaikka olen monta kertaa sanonut että lopettaisi jo ja isänsä on sanonut myös. Ollaan myös otettu välillä kännykkä pois, käsketty aikaisemmin nukkumaan jne.
Olenko ihan lapsellinen kun loukkaannun näistä? Usein kun tehdään jotain hauskaa, niin sitten poika päästelee taas sammakoita suustaan ja kyllä siinä hauskuus minun osalta loppuu.
Toinen lapsemme, myös poika, on sanonut veljelleen että mitä väliä sillä on sulle minkä näköinen sun äiti on. Muutenkin aivan eri luonteinen. Ei nälvi ketään eikä loukkaa muita. Eikä tämä toinenkaan poika muita nälvi, vaan minua lähes päivittäin, sekä myös veljeänsä sekä isäänsä joskus.
Kerran lapsena sanoin omalle äidilleni hänen vinosta hampaasta. Äitini siihen sanoi että ei kaikki voi olla täydellisiä. Huomasin heti että äiti loukkaantui ja sen jälkeen en enää sanonut mitään mikä voisi loukata ja itsellenikin tuli paha mieli. En sitten tiedä eikö meidän poika tajua loukkaavansa vai tekeekö tuota tahallaan.
Kommentit (45)
Onko lapsi lopettanut nälvimisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos käytös on kestänyt vasta muutaman kuukauden veikkaisin huomionhakuisuutta ja ehkä myös kokeilunhalua. Ehkä pojalla on koulussa joku roolimalli joka laukoo ilkeitä ja loukkaavia huomautuksia ja poikasi kokeilee ja harjoittelee turvallisen aikuisen kanssa millaista olisi olla paha poika.
Lapsi on oppinut tuon käytöksen jostain. Joko hänellä uusia ystäviä joiden kotona puhutaan noin, tai häntä itseään kiusataan jonkun toimesta vastaavalla tavalla.
Tuo lapsi voisi olla minä pienenä. Itseni kohdalla se oli ainoa tapa saada huomiota, eikä sitä lapsena tietenkään omia motiivejaan voi ymmärtää. Minulla oli vanhempia sisaruksia ja jouduin "kärsimään" eriarvoisesta kohtelusta, joka on vanhempien mielestä varmasti ihan normaalia; pientä kohdellaan pienenä. Valitettavasti huomasin, miten isompien kanssa vanhemmat olivat aikuismaisempia, heillä oli joku maailma, mihin minulla ei ollut sijaa. Heille puhuttiin eri tavalla kuin minulle, minua lähinnä komennettiin tai mitätöitiin. Pahinta oli, kun kustannuksellani (vaikka hyväntahtoisesti, ei nälvien) naurettiin. Olin todella kiukkuinen, nälvivä ja huutava lapsi, sillä koin että minua mitätöitiin suhteessa muihin. Vaikka vanhempieni mielestä näin ei varmasti ollut, mutta minä lapsena sen näin koin. Ja tietysti seurauksena oli kierre; minua rangaistiin (koin sen edelleen vain mitätöintinä) herkemmin, kun isosiskon satunnaiset raivarit johtivat vain hänen ja vanhempien kahdenkeskiseen jutteluun (maailma, jota minulle ei taas suotu) jne.
Voisiko poika kaivata jo isomman ihmisen roolia perheessänne? Ja jos tämä ei tunnu yhtään osuvan, niin silti miettisin (rankaisemisen lisäksi) niitä syitä käytökseen. Joku asia poikaa provosoi, onko se joku asia hänessä itsessään vai ulkopuolella?
Alue: Aihe vapaa
Nälvii? Oletko n. 90-vuotias, eikai kukaan työelämässä oleva tuollaista sanaa käytä.
Ongelmaan: älä suvaitse sikailua kakaraltasi. Todennäköisesti kiusaa muita jo koulussa ja nauraa partaansa kun saa kiusattua sinuakin. Edut pois, herkut pois, vessaa jynssäämään, mattojen tamppausta jne jos ei käyttäydy kunnolla. Älä anna rahaa, takavarikoi puhelin ja ilmoita että seuraavasta lausahduksesta lähdette psykiatriseen arvioon. Ja menette jos ongelma jatkuu. Mikä ihmeen velliperse tuollainen äiti on.