Kuinka pääsit yli pakkomielteisestä ihastuksesta?

Miksi päästä yli. Ihastuminen on fantastinen olotila. Siitä saa energiaa. Itse esimerkiksi teen omia asioitani ihastukselleni. Ehkä joskus kerron niistä hänelle , ehkä en.

Kylmästi vaan ilmoittamalla,ettei tämä juttu enään oikein pysty jatkumaan.Käyttämällä järkeä.

Muutama vuosi yhdessäasumista auttoi.

No.

Minä päätin parisuhteeni kun olin pakkomielteisesti ihastunut toiseen mieheen,  Ja kun sain lämmiteltyä tämän ihastukseni kohteen niin aika äkkiä se tunne sitten katosi :D

Ei kaduta,elämä on 

Vierailija kirjoitti:

Miksi päästä yli. Ihastuminen on fantastinen olotila. Siitä saa energiaa. Itse esimerkiksi teen omia asioitani ihastukselleni. Ehkä joskus kerron niistä hänelle , ehkä en.

Mulla on sen verran pakkomielteistä etten pysty keskittymään kunnolla muihin asioihin ja ahdistaakin. Ei oo siis pelkästään miellyttävä olotila tämä. -ap

6v ilman mitään kontaktia tai yhdenkään kuvan katsomista.

Ajan kanssa menee ohi, mulla kesti melkein kaksi vuotta ja sitten kun se on ohi niin sitä ikäänkuin herää todellisuuteen ja ihmettelee mitä ihmettä on siinä ihmisessä nähnyt!

Vierailija kirjoitti:

Ajan kanssa menee ohi, mulla kesti melkein kaksi vuotta ja sitten kun se on ohi niin sitä ikäänkuin herää todellisuuteen ja ihmettelee mitä ihmettä on siinä ihmisessä nähnyt!

Jos saisin mahdollisuuden tutustua tähän henkilöön paremmin niin arvelen että minäkin saattaisin ns. herätä todellisuuteen. Mutta kun ei anna mahdollisuutta ja minä vain jatkan fantasiamaailmassa vellomista.

Mulla on näitä pakkomielteisiä ihastuksia aika ajoin. Ja olen parisuhteessa. Ei tosiaan ole kivaa. En tiedä mikä siihen auttaa, aika ainakin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajan kanssa menee ohi, mulla kesti melkein kaksi vuotta ja sitten kun se on ohi niin sitä ikäänkuin herää todellisuuteen ja ihmettelee mitä ihmettä on siinä ihmisessä nähnyt!

Jos saisin mahdollisuuden tutustua tähän henkilöön paremmin niin arvelen että minäkin saattaisin ns. herätä todellisuuteen. Mutta kun ei anna mahdollisuutta ja minä vain jatkan fantasiamaailmassa vellomista.

Minulla on ollut vähän samanlainen tilanne, sillä erotuksella että ajan myötä olen päässyt kaverina vähitellen lähemmäs ihastustani, ja hänestä on alkanut niitä huonojakin puolia näkyä. Pakkomielteisyys onkin nyt laantunut, vaikka ihastunut olen edelleen. Luultavasti ajan kanssa tilanne menee ohi omalla painollaan.

Siinä vaiheessa kun emme olleet vielä näin läheisiä, olin kyllä todella pahassa jamassa, juuri siitä syystä että mielikuvitukseni rakensi hänestä aivan täydellisen ihmisen silmissäni. Tein silloin niin, että listasin kaikki hänen ihanat piirteensä paperille mahdollisimman pikkutarkasti (listasta tuli tosi pitkä), ja kävin niitä sitten yksi kerrallaan läpi, ja mietin tiedänkö oikeasti hänen olevan sellainen vai onko sen piirteen kohdalla kysymys enemmän kuvittelusta. Osan totesin pitävän paikkansa, mutta paljon oli sellaistakin, josta en voinut oikeasti tietää mitään. Sitten keksin jokaisen kuvittelemani piirteen tilalle sellaisen, josta en pidä, ja aloin etsiä hänen käytöksestään merkkejä siitä, että hän olisikin oikeasti sellainen. Löytyi! Keskityin ajattelemaan häntä sellaisena ja kirjoitin ylös tunteitani ja havaintojani. 

Tuota jatkamalla pääsin pahimman yli ja aloin olla jo siinä "Mitä ihmettä näinkään hänessä?" -vaiheessa, kun hän alkoikin sitten lähentyä minua ja putosin hetkeksi takaisin hetteikköön.. Mutta siis nyt olemme jo niin tuttuja toisillemme, että en varmaan enää joudu pakkomielteen valtaan, koska hänen aidot huonot puolensa ovat nyt esillä, ja niitähän riittää. :D Tällä hetkellä haaveilen vielä sellaisesta, että hän pystyisi muuttamaan niitä huonoja puoliaan paremmiksi, ja sitten voisin taas ihastua häneen ja voisimme olla yhdessä.. XD Tajuan itsekin kuinka naurettava haave tuo on. Tuskin tulee tapahtumaan. Mutta ystäviä meistä varmaankin tulee, ja se on arvokas asia sekin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajan kanssa menee ohi, mulla kesti melkein kaksi vuotta ja sitten kun se on ohi niin sitä ikäänkuin herää todellisuuteen ja ihmettelee mitä ihmettä on siinä ihmisessä nähnyt!

Jos saisin mahdollisuuden tutustua tähän henkilöön paremmin niin arvelen että minäkin saattaisin ns. herätä todellisuuteen. Mutta kun ei anna mahdollisuutta ja minä vain jatkan fantasiamaailmassa vellomista.

No mutta etkö voi ottaa häneen yhteyttä? Sitenhän asia ratkeaisi. Kyllähän jokainen ymmärtää ettei kukaan voi ihastumiselleen mitään. Itse kävin kertomassa eräälle naiselle ja kuinka ollakkaan sattui niin onnekkaasti että hänkin oli minuun mielistynyt. Jostain syystä näissä on usein molemminpuolisia tuntemuksia takana. Itse olen aina epäillyt että se on se "naisen tuoksu" eli ne viestiaineet jotka tiedekin tuntee feronomeina ja niillehän ei voi mitään.

Tekemällä aloitteen ja saamalla pakit. Ei toki ole ollut oikeasti pakkomielteistä joten en tiedä auttaako sellaiseen. :)

Vierailija kirjoitti:

6v ilman mitään kontaktia tai yhdenkään kuvan katsomista.

15v mennyt. Ei auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajan kanssa menee ohi, mulla kesti melkein kaksi vuotta ja sitten kun se on ohi niin sitä ikäänkuin herää todellisuuteen ja ihmettelee mitä ihmettä on siinä ihmisessä nähnyt!

Jos saisin mahdollisuuden tutustua tähän henkilöön paremmin niin arvelen että minäkin saattaisin ns. herätä todellisuuteen. Mutta kun ei anna mahdollisuutta ja minä vain jatkan fantasiamaailmassa vellomista.

No mutta etkö voi ottaa häneen yhteyttä? Sitenhän asia ratkeaisi. Kyllähän jokainen ymmärtää ettei kukaan voi ihastumiselleen mitään. Itse kävin kertomassa eräälle naiselle ja kuinka ollakkaan sattui niin onnekkaasti että hänkin oli minuun mielistynyt. Jostain syystä näissä on usein molemminpuolisia tuntemuksia takana. Itse olen aina epäillyt että se on se "naisen tuoksu" eli ne viestiaineet jotka tiedekin tuntee feronomeina ja niillehän ei voi mitään.

Olen laittanut viestejä ja soitellut hänelle muttei ole aikoihin enää vastaillut. Välillä vastaili mutta nyt on ollut pitkä tauko. Tietää siis kyllä että olen kiinnostunut. Minulle on epäselvää missä määrin hän ei vain tykkää minusta ja missä määrin kyse hänen omasta epävarmuudestaan ja jännittämisestään jne. Jos olisin varma ettei häntä kiinnosta yhtään niin luultavasti ihastumiseni lopahtaisi.

Sydämen ääntä ei voi sammuttaa järjellä.

Joko olet nössö ja riudut loppuelämäsi tai olet rohkea, seuraat rakkauttasi ja annat palaa;)

Vierailija kirjoitti:

Tekemällä aloitteen ja saamalla pakit. Ei toki ole ollut oikeasti pakkomielteistä joten en tiedä auttaako sellaiseen. :)

Pakit eivät auta pakkomielteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Tekemällä aloitteen ja saamalla pakit. Ei toki ole ollut oikeasti pakkomielteistä joten en tiedä auttaako sellaiseen. :)

Ei tuo auta. :( t. Been there, done that

Minulla on myös ihan pakkomielle ihastukseeni. Pahinta on, että olen naimisissa toisen kanssa. Olen yrittänyt pitää välimatkaa, mutta aina kun juttelen hänen kanssaan, olen taas korviani myöten rakastunut. Hän on paljastanut tuntevansa samoin minua kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on myös ihan pakkomielle ihastukseeni. Pahinta on, että olen naimisissa toisen kanssa. Olen yrittänyt pitää välimatkaa, mutta aina kun juttelen hänen kanssaan, olen taas korviani myöten rakastunut. Hän on paljastanut tuntevansa samoin minua kohtaan.

Karatkaa! Ette uskalla.

Elämänsä voi elää jarru päällä.