Kysymys työnantajille perheenäidin palkkaamisesta
Palkkaisitteko töihinne perheenäidin, 30 vuotta, jolla mies (lasten isä), kaksi lasta 5v ja 6v. Työvuosia takana n. 8, ja korkeakoulututkinto löytyy. Lisää lapsia ei ole luvassa. Fyysinen kunto hyvä, suosittelijoita aiemmista töistä on.
Alalla ei tässä asiassa ole väliä, vaan kysymykseni koskettaa lähinnä tuota lapsiasiaa, onko todella niin, että perheenäiti nähdään aina siinä valossa että hän jää kotiin lasten kanssa, jos lapset sairastavat? Ja voiko vielä nuori ikäni vaikuttaako työnsaantiin negatiivisesti (mahdollisuus "iltatähteen")
Asialliset kommentit aiheesta kiinnostavat.
Kommentit (23)
Oletko nainen?
Kyllä X
En
Lopputulos: Et saa töitä
Lähinnä työkokemus ratkaisee, koulutuksellakaan ei ole niin väliä sinänsä.
Mutta lapsen sairaudentakia poissaolot usein on äidin harteilla, mutta ei, lapset ei ole syy siihen miksi en palkkaisi. Kokonaisuus ratkaisee ja työhistoria.
Rehellisesti: jos kilpailijanasi työnhaussa olisi suurinpiirtein yhtä pätevä lapseton nainen/ lapsentekoiän ylittänyt nainen, jolla isommat lapset/mies, palkkaisin hänet. Pieni yritys kärsii ihan tolkuttomasti sairaus- ja äitiyslomista. Onhan se epäreilua ja hirveää, mutta jos yritys kaatuu, useampi kärsii...
Kannattaa haastattelussa jossain sopivassa kohtaan sanoa, että mies työskentelee xx:nä ja pystyy hyvin hoitamaan osansa lasten sairaspoissaoloista tai että onneksi isovanhemmat ovat lähellä ja pystyvät auttamaan tarvittaessa lastenhoidossa.
Paljonhan on kiinni myös työtehtävästä; pystytkö tekemään etänä lasten sairastaessa vai onko työsi täysin läsnäoloa vaativaa?
Kuinka kauan oot ollut vain kotona?
Olen ollut kotona äitiyslomat + toisesta 3 kuukautta päälle, jonka jälkeen olen opiskellut korkeakoulututkinnon.
Valitettavasti en palkkaisi. Yritykseni, jonka omistan kahden toisen kanssa, on it-alan asiantuntijoita tarjoava konsulttiyritys. Meillä täytyy löytyä kykyä venyä töiden suhteen, ja sitä ei usein noin pieniä lapsia omaavilta löydy. Samoin lasten sairaspäivien, lääkäri- ja hammaslääkärikäyntien, kouluasioiden tms hoitamiset ovat asioita joita valitettavasti konsultteja käyttävät asiakkaat eivät kauhean hyvin ymmärrä. He olettavat, että kun otetaan projektiin konsultti, kovalla palkalla, niin hän on valmis venymään ja joustamaan kunnes hommat on tehty, eikä ole ihan pienistä pois vaan esim. sairaanakin useimmat tekee kotoa etätöitä.
Tästä syystä meillä on lähinnä joko sellaisia joiden lapset on jo isoja, tai elämäntapalapsettomia, naisia ja miehiä - sellaisia klassisia nörttejä. Mutta kyllä alalta löytyy isoista taloista töitä niillekin jotka haluaa tehdä klo 9-17 ja ei haittaa äitiyslomien mahdollisuus tai rajoitukset ylitöihin tai työmatkoihinkaan.
Sääli jos tehdään automaattioletus että nainen on se joka jää kotiin kun lapsi sairastelee. Kyllä se meillä on itsestäänselvästi mies, jonka työt ei ole samalla tavalla aikataulutettu (toki asiakas odottaa tuotetta mutta projektien aikataulut on muutenkin suuntaa-antavia joten lasten sairastumisen aiheuttama parin päivän heitto on aika marginaalista) ja jolla on mahdollisuus tehdä töitä myös etänä ja osallistua esim. välttämättömiin kokouksiin ruudun ääressä (lapsen/lasten koomatessa telkkaria katsoen). Mulla taas on päiväohjelmassa 4-12 asiakasta joista monet ovat järjestäneet omat kalenterinsa niin että pääsevät paikalle joten niitä on vähän nihkeä perua.
Ja kyllä, sain töitä 31-vuotiaana aika olemattomalla työkokemuksella kotiäitivuosien jälkeen lasten ollessa 3v ja 5v. Tosin mun alalla on käytännössä kaikki naisia ja valtaosa lisääntymishalukkaita, ja kun väkeä eläköityy niin on vähän pakko ottaa lisääntymisikäisiä tilalle.
En palkkaa perheenäitejä vaan asiantuntijoita
Mitä osaat ja mistä on kokemusta ja näyttöjä ?
Mä vaihdoin työpaikkaa kun eka lapsi oli 1v. Sitte reilu vuosi töissä ja toinen vuoden äikkäri kaksosista. Töissä 1,5v ja työpaikan vaihto. Kipeät lapset ovat hoitaneet vakituiset tutut (maksetut) hoitajat / mies/ minä (ja paikannut työt illalla). Mies lisäksi oli vuoden ekasta kotona.
Nyt lapset 5v ja 2 kertaa 3,5v.
Eilen viimeksi soitteli suorahalukonsultti.
Kaikki hyvin, työ/perhe-elämä tasapainossa.
Palkkaisin mielummin 2 lapsen perheenäidin kuin lapsettoman, joka kohta jää äitityslomalle. Vielä parempi vaihtoehto olisi vanhempi nainen, jonka lapset olisivat jo isoja. En voi ymmärtää, miksi kaikki eivät ajattele tavallani.
No huhhuh. Ei todellakaan ole pienten lasten äideillä noin huono työmarkkina-asema. Ihan höpöhöpöä. Iso osa ihan tavallisissa töissä olevista naisista on "perheenäitejä". Älkää nyt viitsikö. Tämä maa pysähtyisi, jos kaikki alle kouluikäisten lasten äidit jäisivät kotiin!
Fiksuja työnantajia ei voisi vähempää kiinnostaa sinun lastesi iät tai lukumäärä, puhumattakaan mahdollisista iltatähdistä.
Sinun työlistymiseesi vaikuttaa eniten varmaan se, millä alalla olet ja onko teidän paikkakunnalla ylipäänsä sen alan töitä tarjolla.
Miten muuten on mahdollista, että lapset on jo 5- ja 6-vuotiaita ja olet nyt hakemassa töitä? Jos olet ollut yli 6 vuotta kotona niin missä vaiheessa se 8 vuotta työkokemusta on 30-vuotiaalle kertynyt?
Ilman muuta se on ongelma, jos olet ollut vuosikaudet kotona.
Kysyin mieheltäni, joka palkkaa jatkuvasti ihmisiä töihin.
Hänen vastauksensa oli, että jos koulutus, ammattitaito yms. ovat kunnossa, ehdottomasti palkkaisi perheenäidin, koska kokemus on osoittanut, että heillä on hyvä organisaatiokyky ja kyky toimia paineen alla ja pitää monta lankaa yhtaikaa ohjauksessaan.
Minä kysyin mieheltäni, jolla on 4 palkkatyöläistä. Vastaus oli: En, jos olisi vaihtoehtona sellaisia joiden ei tarvitse pelätä jäävän kotiin hoitamaan lapsia jatkuvasti. Toki jos henkilö olisi muuten parempi kuin nämä muut, niin sitten.
Joku ihmetteli, kuinka voi olla 8 vuotta työkokemusta 30-vuotiaana. No, opiskelujen ohella töitä (väh. 20-25 t/vk, usein enemmän) ja yhteensä noin kaksi vuotta kotona lasten kanssa, eli sillä, etten ole jäänyt hoitovapaille.
Ap
"No, opiskelujen ohella töitä (väh. 20-25 t/vk, usein enemmän) ja yhteensä noin kaksi vuotta kotona lasten kanssa, eli sillä, etten ole jäänyt hoitovapaille."
Okei, sulla ei siis ole kahdeksaa vuotta oikeaa työkokemusta - siis siltä alalta, josta sulla on koulutus?
Toisaalta - jos olet todella onnistunut kahden pienen lapsen ja opiskelujen ohella hankkimaan kahdeksan vuotta oman alan työkokemusta niin miksi kyselet täällä, onko sulla mahdollisuutta työllistyä? Etkö sä ole koko ajan työllistynyt? Mikä se ongelma nyt siis "perheenäidillä" on?
Tätä lukiessa koen olevani tosi etuoikeutettu. Olen 31v, lapset 7 ja 8vuotiaat. Minulla on amk-tutkinto, jolla olen työllistynyt koulutusta ni vastaaviin tehtäviin kahdesti (ensin vakkariksi, mistä lähdin määräaikaiseksi toiseen paikkaan) kolmekymppisenä. Mitään ihmekonstia minulla ei ole ollut ja nyt alkoi hirvittämään määräaikaisuuden päättyminen.
Valitettavasti tietyn ikäisiä naisia syrjitään. Todennäköisesti jo haastatteluun jätetään pyytämättä ikävimmissä paikoissa. Siitä ei kuitenkaan kannata lannistua, paljon on työnantajia, jotka ymmärtävät, että lapset ovat normaali osa elämää, eikä se tarkoita, etteikö nainen tekisi työnsä yhtä hyvin kuin mies.
En lähtisi sinuna puhumaan perheestä haastattelussa. Yksityisasiat eivät kuulu haastatteluun, jollei niillä ole merkitystä työn kannalta (esim. sairaus/lapset/harrastus estää työssä vaadittavan matkustamisen). Jos sinulla on aukkoja cv:ssä äityislomien takia ja niistä kysytään, niin silloin sanoisin, että olin x ajankohdan äityislomalla. Ja jos kautta rantain tai suoraan kysytään perheestä/elämäntilanteesta, puhut vain siitä, kuinka hyvä tilanne sinulla on nyt panostaa työhön (lapset isompia ja mies hoitaa osansa). Älä siis missään nimesä ajattele, että lapset ovat este työnsaannille ja pyytele anteeksi! Miten työnantaja silloin voisi palkata sinut, jos itse et usko itseesi.
Mut on lapsista "huolimatta" palkattu johtotehtäviin. Ala ja tehtävä ovat sellaisia, että työtä riittää, mutta se ei ole mulle eikä miehelleni ongelma, miksi se olisi työnantajallekaan. Realiteetit ovat, että luen sähköposteja iltaisin ja teen usein pitkää päivää. Työhaastattelussa ilmaisin halukkuuteni/mahdollisuuteni tehdä työt, mitkä on tehtävä, vaikka se vaatisi pitkää päivää välillä. Jos olisin ollut epävarma jaksanko stressaavaa työtä tai pitkää päivää, niin en varmastikaan olisi saanut paikkaa. Työhaastattelussa tuli ilmi lapseni, mutta eipä ne haitannut, kun eivät he työntekooni vaikuta sen enempää kuin miehelläkään (tällä tarkoitan, että vastuu jaetaan lapsista puoliksi ja jäädään vuorotellen kotiin lapsen kanssa tai kumpi parhaiten kerkeää).
Esimiehenä palkkaan työntekijän ensisijaisesti olipa hänellä lapsia tai ei. Henkilö,asenne työhön, taidot ja motivaatio kyseiseen tehtävään ratkaisevat. Jos työntekijä tulee raskaaksi, niin elämäähän se on. Kiva syyhän se on olla poissa töistä kuin esim. pitkä sairasloma syövän takia.
Tee siis hyvät hakemukset ja CV, harjoittelet haastatteluun ja luotat itseesi:) Kyllä sä töitä saat! Onnea työnhakuun!
Ehkä kannattaisi mieluummin kysyä niiltä äideiltä, onko töitä löytynyt. Luuletko tosiaan, ettei lasten syntymän jälkeen naiset vaihda työpaikkaa tai saa uusia töitä? Että ollaan sitten samassa paikassa eläkkeelle saakka tai jos ei ole töitä, työttömänä?
Itselleni lapset ei ole olleet koskaan este tai hidaste työn saannille. Nuorin lapsi neljävuotias ja hänen syntymänsä jälkeen ollut kahdessa eri työpaikassa, jälkimmäinen vakituinen työ, ensimmäinen sijaisuus.