Miten suhtaudutte, kun kassat puhuvat omista asioista keskenään ostotapahtuman aikana? Sekä asiakkaiden että työntekijöiden näkökulmat tervetulleita
Lähikaupassa tänään tapahtui seuraavaa:
Olin maksamassa ostoksiani, niin kassat puhuivat uudesta työntekijästä. Ihan pelkkää hyvää, ei siinä mitään. Kuinka on positiivinen ja sosiaalinen, mukava kaiken kaikkiaan.
Satun tietämään kenestä puhuttiin eikä se ole varsinainen pointti. Kuitenkin minusta työyhteisöön liittyvät asiat eivät kuulu asiakkaille. Eivätkä muutkaan kassojen elämään liittyvät asiat.
Vai mitä ajattelette?
Kommentit (49)
On mua joskus vähän ihmetyttänyt, että eikö nuo työntekijät ole saaneet muuta perehdytystä kuin kassakoneen käytön. Jutellaan ja naureskellaan viikonlopun biletyksille ja jonkun lauseen keskelle sanotaan ostosten summa, hyvä jos silmiin katsotaan.
Nuorten naisten paha tapa tuntuu olevan tämä. En vedä hernettä siitä nenään, mutta kyllä mun mielestä nuo jutut voisi puhua joskus muulloin, vaikka hiljaisempaan aikaan, kahvitauolla tms.
Itse kassalla ollessani ärsyttää se, kun pahimmat hölötyökaverit jäävät jauhamaan ties mistä vaikka mulla on asiakas. Onneksi useimmat tajuavat keskeyttää keskustelun siksi ajaksi, ja juttua jatketaan sitten kun kiitokset on sanottu ja kuitit annettu.
Lattialla ollessa taas saatan jäädä rupattelemaan työkaverin kanssa pidemmäksikin toviksi jos hommaa ei ole ja asiakkaat eivät tarvitse apua. En sitäkään kyllä ihan ymmärrä, että toisten mielestä pitäisi olla jatkuvasti passissa ja mitään henkilökohtaisia asioita ei saisi asiakkaiden kuulen jutella. Toki filtteri siinäkin, että mitä siellä lattialla juttelee, mutta esimerkiksi työkaverin muuttokuulumisia, treenijuttuja tai koirahommeleita voi mielestäni jutella ihan hyvin. Jos asiakas näyttää siltä, että hän haluaa apua tai vilkuilee kohti, niin toki menen kysymään voisinko auttaa.
Jotenkin ahdistaa se, kun välillä kassahenkilö huutelee ostosteni loppusumman kerrottuaan ohitseni sille käytävän toisella puolella olevalle kassalle jotain turhanpäiväistä juoruilua. Tulee aina sellainen olo, että olen tiellä seistessäni siinä kahden keskenään juttelevan henkilön välissä, mutta oikein minnekään ei pääse siirtymäänkään, kun pitäisi ne ostoksetkin saada maksettua.
Hyvin epäkohteliasta asiakasta kohtaan.
Jos on kahden myyjän (vastakkaisten kassojen) välillä joku vähän intensiivisempi keskustelu meneillään niin olen yleensä siinä kassalla vähän että "älkää toki antako mun häiritä"... =D
Mä kiinnitin huomiota tänään terveyskeskuksessa, odotellessani vuoroa, pikkukiskaan joka on odotustiloissa. Asiakkaita ei ollut mutta henkilökuntaa oli kaksi. Potentiaalisia asiakkaita kyllä siinä lähettyvillä. Kassalla joku nuori mies (arviolta 18-20v) oli kännykkä kädessä, silmät kierossa tuijotti sitä, katse ei noussut vaikka vesilasin otin siitä läheltä. Vanhempi nainen istui parin metrin päässä pullatiskin takana ja tosi kovaan ääneen puhelimessa selosti kaverilleen kuinka pimennysverhot on kätevät. Ilmeisesti kaupusteli tutulleen kun lupasi ottaa mukaansa samalla kun koiran kanssa lähtee lenkille.
Mutta ei käynyt aika niin pitkäksi mulla :)
Vierailija kirjoitti:
Ei mua tuollainen työorjentautunut jutustelu häiritse. Tärkeetä ne asiat on puhua, jos puhututtaa.
"Orjentautunut"?!?!? Se sana on ORIENTOITUA - ORIENTOITUNUT. I-kirjaimella.
Asiakaspalvelutilanteessa - kuten kassalla - ei hölistä muita juttuja toisen työntekijän kanssa. Ihan perusasia.
Meidän lähiprismassa on sellainen kuusikymppinen oikein negatiivinen nainen. Asiakkaille kitisee ja puhuu esim kuinka sitten haudassa on aikaa nukkua kun aina pitää olla täällä töissä ym. Viimeksi huusi parikymppiselle nuorelle työkaverilleen" painu jo sinne tauolle että minäkin pääsen, ei tästä muuten pääae taaskaan mihinkään. sitten ihme huokailua ja sitruunan syönneen näköisenä. Varmasti ihana työkaveri. Perus käytöstavat asiakaspalvelussa luulis olevan. Ei minua haittaa jos normaalisti juttelevat ym ja kuhan se asiakaskin huomiodaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mua tuollainen työorjentautunut jutustelu häiritse. Tärkeetä ne asiat on puhua, jos puhututtaa.
"Orjentautunut"?!?!? Se sana on ORIENTOITUA - ORIENTOITUNUT. I-kirjaimella.
Minäkin naureskelin tuota. Tuo kirjoittaja on varmaan niitä, jotka kirjoittavat 'perjaatteessa' :D
Mua ei haittaa, jos vaivihaa huikkaavat jostain töihin liittyvässä. Läheisessä kaupassa on kuitenkin töissä eräs "räväkkä" nainen, jolla hiusvärikin vaihtelee sateenkaaren väreissä milloin miksikin. Saattaa kovaäänisesti huudella viereisellä kassalla olevalle miehelle viikonloppusuunnitelmistaan. Kuinka ollakaan törmäsin vielä pikkujouluaikaan ravintolassa tuohon kassaneitiin. Oli aivan perseet selällä, kaatokännissä ja huuteli baaritiskillä törkeyksiä miehille. Kaiken lisäksi törmään häneen melko usein, ja aina sama show päällä. Jotenkin ei yhtään jaksaisi. Toivoisi, että saisi toimittaa rauhassa omia asioitaan.
Olen ollut ap:n kuvailemassa tilanteessa itsekin. Kassatyöntekijät keskustelivat keskenään minun ohitseni työtoveristaan. Se keskustelu ei kylläkään ollut positiivis-sävytteinen:
Kassa A: ootsä menossa X:n läksiäisiin?
Kassa B: no ei paljon kiinnosta!
Kassa A: ai, emmä tiedä et meenks mäkään. Sinne ei kuulema tule ketään.
Kassa B: no en yhtään ihmettele! Menis itteensä!
jne. jne. Tunsin oloni kiusalliseksi ja vaivautuneeksi joutuessani kuuntelemaan tälaista mielipiteiden vaihtoa. Tuli olo, että tirkistelen tahtomattani. Eikä vähiten sen vuoksi, että vaikka keskustelijät käyttivät työtoveristaan lempinimeä, tunnistin kuka henkilö oli kyseessä.
Ei pieni jutustelu myyjien kesken häiritse, jos vain myyjä normimalliin huomioi minut. Eli katsekontakti, moi, onko plussakorttia, hinta ja näkemiin ja mukavaa päivän jatkoa!
Ärsyttää kun lähikaupassa eivät ees tervehdi. Juttelevat aina keskenään ja sanovat hinnan tyyliin "kuus euroo" eivätkä mitään muuta huomiota kiinnitä asiakkaaseen. Jos asiakas sanoo moi niin ois kohteliasta se juoruilu keskeyttää edes siksi aikaa. Usein puhuvat pahaa myös esimiehestä tai muista työntekijöistä, nämä asiat eivät mielestäni kuulu asiakkaiden kuulla.
Työasioista ei pidä mun mielestä koskaan puhua asiakkaan kuullen. Mutta jos asiakas tulee huomioiduksi normaalisti tervehdyksin, katsein jne., niin ei haittaa, vaikka myyjä pitäisi puhelinta toisella korvalla. En ole niin turhantärkeä, että vaatisin myyjältä jotain nöyristelyä edessäni. Ihan toinen ihminen siinä vaan on.
Kassaneitien keskinäinen moikkahetki ruuhka-aikana:
- hitto mikkä menkkakivut!
- no mee tauolle! Mää voin ottaa nää! Täällön hei vapaa kassa!
Asiakkaan näkökulma: Jos ei kiinnosta asiakaspalvelu, niin alan vaihtoon heti. Ymmärrys ei näytä riittävän siihen, kuka loppujen lopuksi kassan ja myyjän palkan ylipäänsä maksaa. Jos ei käy ostavia asiakkaita, ei kilise myöskään palkkapussi. Ja jos ei löydy halua palveluun, asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Kassatyöntekijän näkökulma: Kun olin kassalla töissä, meille teroitettiin jo ennen työn alkamista, että asiakkaiden aikana ei löpistä omia juttuja työkaverin kanssa eikä muulloinkaan. Jos ei ollut juuri sillä hetkellä asiakkaita, niin aina oli hyllyissä järjestelemistä ja koululaisten vahtimista, ettei namusia livahda taskuun tai hihaan maksamatta. Silloin ei vielä ollut kameravalvontaa.
Paikkakuntani pienessä K-marketissa nuoret tytöt juoruavat keskenään ja saa usein odotella kassalla, että viitsisivät tulla myymään. Huomaavat kyllä, että asiakas odottaa. Terveisiä vaan kauppias Jannelle. Näin teillä tehdään töitä.
Ei hyvä. Minäkin olen joutunut kuulemaan noita "En muuten päässyt sinne kouluun" jne asioita. Yksikin totesi kerran, että hakee koko ajan muita töitä!!! Ja valitettavasti tällaisten jälkeen on sitten ollut noita punalappuisia tuotteita kuitissa normihinnalla :(
Seuraavan kerran laitan asiakaspalautteen.
Olen itse vanha myyjä/kassa, eikä olisi tullut mieleenkään kailottaa omiaan jollekin työkaverille. Kassakin on kuitenkin hlö, jolta asiakas voi olla halukas kysymään jotain asiaa, hintamerkintää yms. kassatapahtumaan liittyvää. Siinäpä on aika ikävää sopottaa väliin, kun kaverukset höpöttävät omiaan ja jopa naureskelevat äänekkäästi.