Minun poikani oli äsken vihainen minulle jostain, huusi ja osoitti vihaa
Kun minä itse tein lapsena äidille niin, niin äitini aina raivostui minulle. Minulla oli nolla syytä leppyä hänelle siksi. Kannoin kaunaa näihin päiviin saakka ja vihasin äitiäni.
En tiedä mikä pojallani nyt oli, mutta hän purki sen minuun. Minä olin vain onnellinen siitä, että lapsi purkaa vihaansa minuun, eikä patoa sitä sisälleen. Rakastan poikaa, vaikken ole aina kovin hyvä äiti. Hän on 9v. ja herkkätunteinen eikä ollenkaan mikään raggari. Melkein voisi sanoa hänen olevan pidättäytyvä persoonallisuus kuin ilmaiseva tai ulospäin antava. Ehkä olin itse aika samanlainen lapsena, ettei minusta helposti huomannut, mikä oli vialla, ennen kuin oli todella pahasti vialla. Ja äiti ratkaisi sen rankaisemalla minua.
Kommentit (56)
Erin Brockovich on voimaelokuvani. Siinä Erin pistää luun kurkkuun niille toimistotyöntekijöille, jotka eivät arvosta häntä. No, ei Erin pahemmin heitäkään. Olivat hiukan eri kaliiberia.
ap
Joku lapsivihaaja alapeukuttaa...
Erin hankki toimistolle ja asiakkailleen yhteensä miljoonia, ja pisti isot pojat ruotuun, ne muut naiset vain näpyttivät tietokoneitaan.
ap
Alapeukutuksillasi ilmaiset tukevasi lasten kohtaamaa henkistä väkivaltaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta huutamalla kurittaminen on yksi pahimmista. Se on melkein samaa kuin lyöminen. Se on henkistä väkivaltaa. Miten joku haluaa mitätöidä sen tempperamentiksi? Apua...
ap
Harvemmin koen näin, mutta nyt on kova tarve sanoa, että toivoisinpa että äitisi olisi käyttänyt fyysistä väkivaltaa, jos sitten olisi hiukan tullut suhteellisuudentajua kovaan päähäsi. En tiedä oletko onnistunut joskus selittämään, miksi äitisi toimet olisivat olleet jotenkin totaalisen poikkeavia siitä, mitä kasvatusta maassa on saaneet suunnilleen kaikki muutkin. Jos täällä on yli puolta lapsista lyöty, niin miksi koet, että itse olisit pilaantunut korjauskelvottomaksi vain siksi, että sinuun on käytetty melkein yhtä pahaa asiaa kuin lyöminen. Voi helvata nyt.
Tiedoksi, saatat tehdä lapsellesi ison vahingon juhlimalla hänen kiukkuaan. Tosiasiassa et osoita mitään mielenkiintoa hänen kiukkunsa syyhyn, ihan kuten äitisi taisi toimia. Hankalimmat kieroonkasvamiset taitavat seurata siitä, kun ohjelmallisesti kohtelee lastaan erityistapauksena ja käyttää häntä näin vanhemman oman narsismin välikappaleena. Se ei ole rakkautta, että tekee lapsestaan erityistapauksen itsensä rinnalle. Niin kauan kuin juhlit tuota erityisyyttäsi lapsen kostonhimon vallassa, et tule kehittymään yhtään. Menet vain tiukemmin sykerölle.
Erin on tekijänaisia. Niitä, jotka pitävät kiukkua ylllä koska tietävät, että jos vauhti loppuu, seuraavasta esteestä on vaikeampi päästä yli. Hän myös ymmärsi aiheuttavansa läheisille stressiä. Sinä olet selittelijä, ja luot muille riesaa tunteaksesi että sinulla on oikeus olla olemassa. Ei niin ole pakko toimia, sen tunteen voi hankkia haluessaan ilman kommervenkkejäkin.
Mitä hienoa siinä on, että Erin ymmärsi aiheuttavansa läheisilleen stressiä? Silläkö sen saa anteeksi? Enkö mä sitten ymmärrä? Miksi mä en saa sitä anteeksi? Mitä Erin teki sen ymmärtäessään? Lopettiko projektinsa? Ei. Aivan sama kuin mulla, en mäkään alistu kauhan varteen vaan käyn prosessiani tulla siksi joka olen läpi, että lapsillani joskus tulevaisuudessa olisi oikeasti hyvinvoiva ja onnellisempi äiti.
ap
Mielellään tietenkin ennen kuin lähtevät kotoa siis, eihän siitä enää sen jälkeen ole vastaavaa hyötyä. Lisäksi tahdon oppia heitä ymmärtämään, oman äitini ymmärrys kun on kärpäsen tasoa minua kohtaan, vaikka on itse aiheuttanut mulle ne ongelmat, joista minua syyttää ja joita ei ymmärrä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta huutamalla kurittaminen on yksi pahimmista. Se on melkein samaa kuin lyöminen. Se on henkistä väkivaltaa. Miten joku haluaa mitätöidä sen tempperamentiksi? Apua...
apHarvemmin koen näin, mutta nyt on kova tarve sanoa, että toivoisinpa että äitisi olisi käyttänyt fyysistä väkivaltaa, jos sitten olisi hiukan tullut suhteellisuudentajua kovaan päähäsi. En tiedä oletko onnistunut joskus selittämään, miksi äitisi toimet olisivat olleet jotenkin totaalisen poikkeavia siitä, mitä kasvatusta maassa on saaneet suunnilleen kaikki muutkin. Jos täällä on yli puolta lapsista lyöty, niin miksi koet, että itse olisit pilaantunut korjauskelvottomaksi vain siksi, että sinuun on käytetty melkein yhtä pahaa asiaa kuin lyöminen. Voi helvata nyt.
Tiedoksi, saatat tehdä lapsellesi ison vahingon juhlimalla hänen kiukkuaan. Tosiasiassa et osoita mitään mielenkiintoa hänen kiukkunsa syyhyn, ihan kuten äitisi taisi toimia. Hankalimmat kieroonkasvamiset taitavat seurata siitä, kun ohjelmallisesti kohtelee lastaan erityistapauksena ja käyttää häntä näin vanhemman oman narsismin välikappaleena. Se ei ole rakkautta, että tekee lapsestaan erityistapauksen itsensä rinnalle. Niin kauan kuin juhlit tuota erityisyyttäsi lapsen kostonhimon vallassa, et tule kehittymään yhtään. Menet vain tiukemmin sykerölle.
Erin on tekijänaisia. Niitä, jotka pitävät kiukkua ylllä koska tietävät, että jos vauhti loppuu, seuraavasta esteestä on vaikeampi päästä yli. Hän myös ymmärsi aiheuttavansa läheisille stressiä. Sinä olet selittelijä, ja luot muille riesaa tunteaksesi että sinulla on oikeus olla olemassa. Ei niin ole pakko toimia, sen tunteen voi hankkia haluessaan ilman kommervenkkejäkin.
Sitäpaitsi minkä tutkimuksen valossa sinä väität, että lyöminen olisi pahempaa kuin huutaminen kurituskeinona? Sanoinhan juuri, että jokaista kultamussukkaa heti silitetään, jos vanhmpi lyö, mutta missä oli apu ja tuki, kun vanhempi huutamalla kurittaa eli toimii väkivalloin? Se voikin olla niin päin, että piiloon jäänyt ansaitsematon kuritus huutamalla tekee pahempaa jälkeä, koska siihen ei saa hyvitystä eli apua eikä tukea, koska sen uskotellaan olleen sinun oma syysi. Oliko se, jos teitä lyötiin teidän oma syynne? Niin?
ap
No? Uskoitteko te jos teitä lyötiin sen oleen oma syynne tai antoiko seurakunnan täti tai muu aikuien ymmärtää niin?
ap
Olisikin lyöty niin äitini olisi tuomittu!
ap
Tuskin minulla olisikaan näin pahoja ongelmia jos lähipiirini aikuiset olisivat tuominneet hänen käytöksensä. Jos ihmisiin olisi voinut luottaa.
ap
Mutta koska äitini on joko sadisti, narsisti tai molempia, niin tämän ketjunkaan näyttäminen hänelle ei saa häntä itkusilmin pyytämään anteeksi kokemuksia, joita minulle antoi kärsittäviksi ja menemään itseensä syypäänä, joka henkisesti löi lastaan ja joka siis itse toimi väärin. Ja joka sai sille muiden sokeiden siunauksen.
ap
Eli minulla ei ole käytännössä äitiä. Mitä teen?
ap
Koska ihmisiin ei voi luottaa en tee mitään hyvää kellekään, jos en saa siitä itsekin jotain.
ap
On myös kivaa, kun tuo yksi alapeukuttaa niin todeta, että hänelle taitaa tulla paha mieli näistä minun kirjoituksistani. Se ei haittaa, koska hän vaikuttaa äitini kätyriltä. Tai en muutoin ymmärrä tuota halua alapeukuttaa minua.
ap
Vihan näyttäminen on tervettä. Omassa lapsuudessa ei annettu tilaa kapinoida ja itsenäistyä ja kaikki mielipiteet ja tunteet mitätöitiin ja jyrättiin kuin tankilla. Ei, minusta ei tullut ihan normaalia juuri tämän takia. Hienoa että teillä menee terveemmin :D
Alexandra kirjoitti:
Vihan näyttäminen on tervettä. Omassa lapsuudessa ei annettu tilaa kapinoida ja itsenäistyä ja kaikki mielipiteet ja tunteet mitätöitiin ja jyrättiin kuin tankilla. Ei, minusta ei tullut ihan normaalia juuri tämän takia. Hienoa että teillä menee terveemmin :D
Kiitos, kun näen poikani vihaa tuntuu kuin se olisi taimi, jonka on murtauduttava asfaltin läpi suureksi koivuksi. Ehkä kaivan sen ylös ja siirrän vielä parempaan kasvupaikkaan, kuin asfaltin rakoon. Tai mieheni kaivaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Alexandra kirjoitti:
Vihan näyttäminen on tervettä. Omassa lapsuudessa ei annettu tilaa kapinoida ja itsenäistyä ja kaikki mielipiteet ja tunteet mitätöitiin ja jyrättiin kuin tankilla. Ei, minusta ei tullut ihan normaalia juuri tämän takia. Hienoa että teillä menee terveemmin :D
Kiitos, kun näen poikani vihaa tuntuu kuin se olisi taimi, jonka on murtauduttava asfaltin läpi suureksi koivuksi. Ehkä kaivan sen ylös ja siirrän vielä parempaan kasvupaikkaan, kuin asfaltin rakoon. Tai mieheni kaivaa.
ap
Kerro että on ok tuntea vihaa mutta se pitää käsitellä oikein eikä saa purkaa väärin.
Sä ap olet ihan sekaisin. Toivottavasti saat ammattiapua jostain.
Mun lapsuudessani fyysinen kuritus oli ihan laillista. Ei siihen kukaan puuttunut millään tavalla. Henkinen kuritus on vakavaa, mutta meinastko, että on ihan ok lyödä ja fyysisesti kurittaa vaikkapa 2-vuotiasta. Fytsisen koskemattomuuden rikkominen, rikkoo perusturvallisuuden.
Mua on lapsena kuritettu, mua ei myöskään lapsena koskaan ole kehuttu, ei halattu, enkä ole kokenut olevani rakastattu. En vieläkään koe olevani erityisesti äidilleni riittävän hyvä.
En ole itse koskaan lyönyt lapsiani, kerron rakastavani heitä, kehun ja halaan. En kuitenkaan minäkään siedä mitä tahansa raivonpuuskia. Niistä keskustellaan, olet vihainen jostain ja onko reilua purkaa se viha syyttömään? Mikä olisi hyvä tapa purkaa viha? Mistä lapsi on suuttunut? Myös itse kerron lapsilleni, jos esim olen väsynyt, että saatan hermostua herkemmin. Ja osaan pyytää anteeksi.
Niin että turhaan teette, seurakunnan lapsityöntekijät, tai muut vastaavat nuorisokerhopaskiaiset työtänne, senkin kusipäät, kun ette edes lapsen puheita usko, ettekä ymmärrä. Saatanan luuvalot ja vittuidiootit. Tapan teidät kun näen ja pieraisen ison läjän paskaa päälleenne. Hyi olkoon, muka jotkut "auttajat".
ap