Miten kauan olitte kumppanisi kanssa kaksin ennen vauvan hankkimista?

18 vuotta. Oli ihan hyvä.

Reilu vuosi. Eli lapsi sai alkunsa 5kk seurustelun alettua. Mentiin naimisiin 9kk tuntemisen jälkeen. Ei ollut hyvä juttu. En ehtinyt ajatella onko mies se oikea minulle. Sitä tietenkin uskottelin kun vauva oli jo tulossa.

Siinä sitten äkkiä naimisiin (en tiedä miksi), ja perhettä leikkimään . Kummatkaan ei oltu opiskeltu joten siinä samalla sitäkin piti hoitaa. Rahallisesti oli tiukkaa jatkuvasti ja olin niin onneton.. 5v sitä kestin, erosin ja löysin nykyisen mieheni joka ehdottomasti on se oikea.

Tämän kanssa etenen hitaasti, nautin yhteisestä ajasta, enkä kiirehdi perhettä perustamaan. :)

9 kk. Oli hyvä. Kerettiin tehdä monta lasta aina sopivin välein. Lapset on jo omillaan ja me ollaan + 50v. Elämää on vielä edessä ja jaksetaan vielä mennä ja touhuta. Lapsenlapsia odotellaan.

Yli 15 v ja naimisissa 10 v ja tosi hyvä juttu. Mies ehti toivoa lasta 6 v ja on nyt maailman paras isä.

10 vuotta. (Luulin, että oon tähänastisen ketjun pisimpään odottanut, mutta enpä ollukaan.)

Oli sopiva. Ehdittiin matkustella kahdestaan ja talous- ja työasiat oli kohdillaan ennen kuin annettiin lapselle lupa tulla. Raskaus alkoi heti.

1v4kk oltiin seurusteltu kun raskaustesti oli positiivinen. Hyvä juttu.

Edelleen naimisissa, lapset teinejä.

6 vuotta ja neuvolantäti oli ensikäynnillä ihmeissää että NIIN KAUAN, ja nyt vasta lapsi?? Ehkä osansa oli myös sillä että mentiin kimppaan 15-vuotiaina, eli oltiin jo päälle parikymppisinä oltu se 6 vuotta yhdessä :D

Seitsemän vuotta.

Kaikkea ehdittiin tekemään ja näkemään. Mies hyppäsi toiseen petiin odotusaikana. Sattuhan sitä. Ehkä en seuraavaksi odota noin pitkään. Jos nyt semmoinen tilanne enää vastaan tulee.

Vain 1,5 vuotta, ei ollut hyvä asia. Lapset on toki ihanat ja tärkeimmät, mutta ilman lapsia ei missään nimessä oltaisi yhdessä

7 kk ja olin raskaana. Yhteen muutimme, kun vauva syntyi. Nyt 15 vuotta yhdessä. Näin jälkikäteen ajatellen, niin kyllähän kaikki kävi äkkiä... Aikamoinen luotto, että elämä kanssa. No.,hyvin meillä kävi.

Olimme olleet puoli vuotta yhdessä kun tulin raskaaksi, naimisiin menimme 10kk ensitreffien jälkeen ja nyt vauva on kuukauden ikäinen ja edelleen olemme onnellisesti yhdessä. Meistä kumpikin meni avioon sillä periaatteella että tässä pysytään sitten koko elämän ajan. Lisättäköön vielä, että olemme kumpikin köyhiä ja vain lukion käyneitä, ja asumme vuokralla ;) Kaiken lisäksi mieheni on MINUA LYHYEMPI ja reilusti vanhempi. *valmistautuu kivisateeseen*

Kymmenen vuotta.

4 vuotta. Aivan riittävä aika :)

Kolme vuotta. Aika lyhyt aika näin jälkikäteen mietittynä, mutta oltiin tavatessamme jo yli 30-vuotiaita.

Pikkulapsiaika toi meistä kummastakin uusia puolia esille, mutta niin olisi voinut käydä vaikka olisimme olleet kymmenen vuotta yhdessä. Kriiseistä selvittiin ja ollaan onnellinen perhe.

Reilu 2 vuotta. Olisi ollut kivempi jos olisimme olleet kahdestaan pidempää, nyt meillä oikeastaan oli vain yksi kunnon kesä yhdessä. Mutta olimme jo vähän vanhempia niin ikä painoi päälle.

Esikoisemme syntyy lähiaikoina (la 12.2) ja maaliskuussa meille tulee 2v seurustelua täyteen. Raskaus alkoi noin vuotta aiemmin kuin alunperin suunniteltiin (mun oli tarkoitus käydä koulu loppuun ja olla vähän aikaa töissä) mutta heti "paljastuttuaan" vauva on ollut erittäin odotettu.

Meillä on todella lämmin ja rakastava suhde, tietysti vauva muuttaa arkea monella tapaa ja tuo haasteita mutta meille tämä on tosi hyvä :)

3,5 vuotta, joista yhdessä asuttu kolme. Olemme alle 30-vuotiaita.

Meillä ei ole lapsia mutta ei olla myöskään kahdestaan, vaan kuudestaan. 2 kissaa&2 koiraa.

Puolisen vuotta. Oltiin kylläkin tunnettu jo aiemmin ja jonkinlaista säätöä ollut.. Raskaus alkoi heti kun jätin pillerit pois (oli vähän yllätys), eli oishan sitä voinut pidempäänkin viettää aikaa kahdestaan. Nyt tulee täyteen 14 v. yhdessä, naimisiin mentiin noin viiden v. yhdessäolon jälkeen. Kumpikin oli saanut viettää villiä nuoruutta ihan tarpeeksi siihen mennessä, ja jotenkin seurustelu tuntui "oikealta" ja toiseen pystyi luottamaan.

Vähän alle 12 vuotta. Melkein 10 v meni ennen kuin "päästiin" naimisiin. Olishan tuota vähän aiemminkin voinut, mutta meillä vähän venähti. Tosin olin vähän alle 29 siltikin lapsen syntyessä eli en edes kamalan vanha ensisynnyttäjäksi.