Voisitteko antaa tällaisen pettämisen anteeksi?
Mies kertoi ennen joulua, että oli työpaikan juhlissa pettänyt suutelemalla toista naista. Olivat tanssineet ja halailleet, vaihtaneet muutaman kielarin. Muuta ei tapahtunut ja sen pystyy moni ihminen todistamaan. Mies katuu ja pelkää että lähden.
Itsestäni tuntuu hirvittävän pahalta, vieläkin monen viikon jälkeen. Miehellä ei kuulemma ole mitään tunteita tätä naista kohtaan, ei pidä edes nättinä. Taustalla on stressiä ja masennusta ja muuta mies ei osannut sanoa selitykseksi kuin että hänet valtasi "hälläväliä" olotila. Mikään ei tuntunut miltään.
Miten saisin tämän käsiteltyä? Mies on aina ollut umpirehellinen, mutta nyt luottamus koki kolauksen.
Kommentit (47)
Ap hakee vastauksista itselleen helpomman ja taas mennään. Vuoden päästä mies jää kiinni rysän päältä.
AP on jo päättänyt antaa anteeksi, haki täältä vain vahvistusta. Loput mielipiteet olivat vääriä.
Olet paskasi ansainnut AP
Siis, joku kännipussailuko pettämistä 🙈
Ehkä jollekin 24 vee. Pissiliisalle.
M44
Vierailija kirjoitti:
Ap hakee vastauksista itselleen helpomman ja taas mennään. Vuoden päästä mies jää kiinni rysän päältä.
Kala on terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Jäi kiinni? Ei olisi muuten kertonut? Totuus on yleensä jotain muuta. Pieni tunnustus ja omatuntoa helpottaa. Ei tarvitse sitten kertoa mitä tapahtui vessassa.
Ei hän jäänyt kiinni, sillä tämä kaikki tapahtui muiden edessä, keskellä tamssilattiaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En antaisi anteeksi. Jos minua ei arvosteta niin, että joku hälläväliä-asenne tulee minun arvostukseni edelle niin lähtisin. Se olo voi tulla myöhemmin uudestaankin.
Minä, minä, mää, mää. Ihminen on yksilö, ei mikään parisuhteen jatke. Jokainen meistä tekee virheitä matkallaan ja kaikki ei välttämättä liity puolisoon mitenkään. Elämässä nyt tulee aikoja, pelkoja yms asioita jokaiselle, oli suhteessa tai ei.
Toisilla on paremmat eväät käsitellä asioita, toisilla huonommat, kuka tukeutuu puolisoon, perheeseen, ystäviin, kuka yrittää selvitä yksin.
Joskus olisi hyvä nähdä se ihminen kaikkine virheineen siellä parisuhteen takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi. Olen itse kerran tehnyt vastaavaa totaalikännissä (en itse muista asiaa), ja todellakaan ei ollut tunteita mukana. Känni ei tietenkään ole mikään vapaudu vankilasta -kortti eikä vähennä teon kamaluutta. Onneksi sain anteeksi. Vieläkin kaduttaa. Säikähdin tapausta ja tein päätöksen rajoittaa alkoholinkäyttöä viihteellä ollessani. Meillä ei muuten ollut suhteessa ongelmia, mutta minulla juurikin masennusta ja näköalattomuutta - nollasin sitten ihan liikaa.
Kiitos näistä sanoista. Kuvailit tilanteen oikeastaan juuri samoilla sanoilla kuin mieheni. Ehkä me tämän vielä voitamme.
Ao
Jatkan vielä sen verran, että tietenkään sinun ap ei ole pakko antaa miehellesi anteeksi. Ja sinulla on oikeus surra ja käsitellä asiaa aivan niin pitkään kuin tarvitsee. Ja tulla siihen johtopäätökseen mihin tulet. Olen itse niin onnellinen saatuani mieheltäni anteeksi (toista kertaa en saa ja se on oikein, mutta toista pettämiskertaakaan ei tule, sen vannon) ja toisen mahdollisuuden, että toivon miehesikin sen saavan. Meillä myös 10 vuoden suhde takana.
Antaisin anteeksi jos mies itse heti kertoi tilanteesta.
Tosin olisin todennäköisesti anranut vastaavassa tilanteessa miehelle luvan tuohon (ja paljon enempäänkin) jo etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anteeksi. Olen itse kerran tehnyt vastaavaa totaalikännissä (en itse muista asiaa), ja todellakaan ei ollut tunteita mukana. Känni ei tietenkään ole mikään vapaudu vankilasta -kortti eikä vähennä teon kamaluutta. Onneksi sain anteeksi. Vieläkin kaduttaa. Säikähdin tapausta ja tein päätöksen rajoittaa alkoholinkäyttöä viihteellä ollessani. Meillä ei muuten ollut suhteessa ongelmia, mutta minulla juurikin masennusta ja näköalattomuutta - nollasin sitten ihan liikaa.
Kiitos näistä sanoista. Kuvailit tilanteen oikeastaan juuri samoilla sanoilla kuin mieheni. Ehkä me tämän vielä voitamme.
Ao
Jatkan vielä sen verran, että tietenkään sinun ap ei ole pakko antaa miehellesi anteeksi. Ja sinulla on oikeus surra ja käsitellä asiaa aivan niin pitkään kuin tarvitsee. Ja tulla siihen johtopäätökseen mihin tulet. Olen itse niin onnellinen saatuani mieheltäni anteeksi (toista kertaa en saa ja se on oikein, mutta toista pettämiskertaakaan ei tule, sen vannon) ja toisen mahdollisuuden, että toivon miehesikin sen saavan. Meillä myös 10 vuoden suhde takana.
Voi kiitos taas, "mukava" kuulla että joku muukin on vastaavasta selvinnyt. Tunnen mieheni, hän todella katuu ja tahtoo tehdä kaikkensa. Olemme vatvoneet tapahtumaa paljon ja toivon että voin työntää tämän pian arkistoon.
Ap
Ihminen joka ei ole kokenut samaa, tuskin osaa neuvoakkaan.
Yksi tai kaksi suudelmaa ei ole pitkän liiton kaatumisen arvoista!
Voimia teille, rakkaus voittaa lopulta 💙
Tämän vastaussarjan misukat voivat jatkaa asumistaan sinkkuna eikä jakaa olemattomia elämänohjeita.
En painaisi villaisella "tuosta vaan", mutta pitkäaikaisessa suhteessa olevana antaisin miehelle mahdollisuuden rakentaa luottamus uudelleen. Jos mies osoittaisi olevansa edelleen luottamuksen arvoinen kumppani, voisi suhde jatkua.
Ennen eroa kannattaa mittauttaa markkina-arvo kapakassa ja katsastaa mitä olisi miehen tilalle tarjolla. Voi olla yllätysten yö eikä niin positiivinen.
Sieltä kapakassa voisi vaikka löytyä sian maannut mies, röh röh.
Kiitos teille jotka annoitte kannustavaa palautetta! <3
Ap
Antaisin anteeksi, jos eivät menneet suutelua pitemmälle. Pitäisin kuitenkin ehdottomasti huolen, että mies ymmärtää miten pahasti on mokannut, ja että toista kertaa en välttämättä enää antaisi.
Ihan oikeasti mitä väliä? Ellet sitten ole joku 20v pissis, joka elää elämäänsä vielä tunnekuohuista toiseen. Eihän tuokaan toki mukavaa ole, mutta kannattaako rueta tuon takia kattiloita jakamaan=)
Jos itse kuulisin syyksi "no oli sellainen hälläväliä olo" niin en kyllä todellakaan jatkaisi suhdetta. Luottamus ja se, että on alunperin lähdetty suhteeseen yksiavioillisessa mielessä, on minulle ehdoton juttu parisuhteessa. Jos kaikki tuo on miehelle hetken mielijohteesta ihan sama, niin varmasti jatkaa samanlaisella tiellä ja voi pettää "pahemminkin".
Myönnän, että eroaminen olisi todella vaikeaa, mutta kun luottamus on mennyt, sitä ei noin vain saada takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei todellakaan ole luonteeltaan pettäjä, nytkin tuntee hirveitä tunnontuskia koska meni omien rajojensa yli. Toista kertaa en enää hyväksyisi, mutta rakkaus välillämme on kuitenkin niin vahvaa, että en haluaisi heittää yli kymmenen vuoden suhdetta pois tällaisen takia. Pitäisi vaan saada asia käsiteltyä itseni kanssa. Kiitos kommenteista.
Ap
Ei se rakkaus teidän välillä kovin vahvaa voi olla, jos hän itsekin kuvaili, että olo oli ihan "hälläväliä".
Kiitos näistä sanoista. Kuvailit tilanteen oikeastaan juuri samoilla sanoilla kuin mieheni. Ehkä me tämän vielä voitamme.
Ao