Lue keskustelun säännöt.
Tunnustetaan äärimmäisiä pohjanoteerauksia siivouksessa/kodinhoidossa!
21.01.2017 |
Pyyhin äsken keittiön pöydältä massiivisen pölykerroksen ja tajusin samalla, että se on viimeksi pyyhitty joulupäivän ateriaa varten. Olen sairas ja välillä jaksaminen olematonta, joten tällaisia pääsee sattumaan. Mutta kylläpä keittiön ilme raikastui kummasti! Kerro omasi!
Kommentit (398)
En ihmettele, miksi tyttäreni sukanpohjat on aina ihan mustat, kun tulee kaveriltaan kyläilemästä. Siellä taitaa asustaa siivoton AV-mamma.
Eikö teillä käy mielessä, että teidän nurkissanne kuhisee pian (tai jo nyt!) erilaisia tuholaisia?
Sokeritoukat viihtyvät likaisissa kylppärinviemäreissä, joista ne vilistelevät muallekin huoneistoon. Lutikat elävät likaisissa sängyissä ja lattialistojen alla ja imevät teistä verta öisin. Torakat juoksevat pitkin keittiönpöytiä ja kakkivat. Niistä kakeista saa tauteja. Turkiskuoriaiset rakastavat pölyä ja järsivät vaatteita, munivat niihin toukkia. Siellä ne nautiskelevat suttuisissa vaatekasoissanne vaatehuoneissa, vaatekaapeissa ja mattojen alla lattioilla. Onko kiva pukea ylle toukkainen villaneule?
Masentuneille sanoisin, että siivoaminen on hyvä keino saada onnistumisen fiiliksiä. Näkee työn tuloksen heti. Jos ottaa tavoitteekseen vaikka hoitaa yhden siivous-asian viikossa, niin saa kevään mittaan jo paljonkin näkyvää aikaiseksi. Kun koti on järjestetty, on pääkin kunnossa.
Siivoustaidottomille: menkää martat.fi -sivustolle, sieltä saa perusvinkit kodin tavalliseen siivoukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän opiskelija-asunnossamme oli torakoita, hyi hemmetti! Aina piti varoa, kun otti kaapista puhtaan kahvikupin, koska sieltä samalla saattoi tipahtaa viisisenttinen torakka naamalle. Niitä vilisteli keittiössä, suihkutiloissa ja lopulta sängyssäkin. Yksi ällöttävin tapaus oli, kun paistoimme lettuja ja katonrajasta alkoi tipahdella torakanpoikasia alas lettutaikinakulhon vierelle! Onneksi ei kulhoon.
Torakkamyrkytyksiä kyllä tehtiin, mutta otukset olivat sitkeitä paskiaisia. Myrkyttäjän mukaan niistä pääsee vain räjäyttämällä eroon. Tai ydinsodalla - eikä silläkään välttämättä. Päätettiin sitten muuttaa muualle asumaan ja samalla katsottiin kaikki tavaramme todella tarkkaan, ettei yksikään torakka päädy mukaan.
Hirveät traumat jäi, koska luulin uudessakin kämpässä välillä näkeväni silmäkulmasta liikettä... ei onneksi ollut sitä mitä pelkäsin.
Katsokaa rakkaat kanssaihmiset, mitä tuotte ulkomaanmatkoiltanne matkalaukuissanne kotiin!
Vierailija kirjoitti:
Meidän opiskelija-asunnossamme oli torakoita, hyi hemmetti! Aina piti varoa, kun otti kaapista puhtaan kahvikupin, koska sieltä samalla saattoi tipahtaa viisisenttinen torakka naamalle. Niitä vilisteli keittiössä, suihkutiloissa ja lopulta sängyssäkin. Yksi ällöttävin tapaus oli, kun paistoimme lettuja ja katonrajasta alkoi tipahdella torakanpoikasia alas lettutaikinakulhon vierelle! Onneksi ei kulhoon.
Torakkamyrkytyksiä kyllä tehtiin, mutta otukset olivat sitkeitä paskiaisia. Myrkyttäjän mukaan niistä pääsee vain räjäyttämällä eroon. Tai ydinsodalla - eikä silläkään välttämättä. Päätettiin sitten muuttaa muualle asumaan ja samalla katsottiin kaikki tavaramme todella tarkkaan, ettei yksikään torakka päädy mukaan.
Hirveät traumat jäi, koska luulin uudessakin kämpässä välillä näkeväni silmäkulmasta liikettä... ei onneksi ollut sitä mitä pelkäsin.
Katsokaa rakkaat kanssaihmiset, mitä tuotte ulkomaanmatkoiltanne matkalaukuissanne kotiin!
Hyi saatana :D Olisin varmaan kuollut tuohon. Oliko alkuperästä siis tietoa? Ihan muuten varoituksena kaikille, että jos Tampereelta etsii opiskelija-asuntoja kannattaa pysyä kaukana vanhasta Domuksesta. Siellä on lude ongelma. Muutama tuttuni siellä on asunut niin siitä tiedän. Välillä se ilmeisesti saatiin jotenkuten kuriin, mutta välillä se taas levähti käsiin.
Tulin töistä ja jätin eväsrasian keittiön sivupöydälle odottamaan, että tiskaisin sen vähän myöhemmin. (Rasiassa oli ollut lasagnea...) No, myöhemmin on suhteellisen venyvä käsite...taisi mennä pari viikkoa kun unohdin koko rasian olemassaolon :D Kun vihdoin tajusin sen ja avasin rasian, siellä kasvoi sekä valkoista, mustaa että vihreää hometta X__X Meinasin heittää koko eväsrasian pois kun ällötti, mutta se oli silloisen mieheni lahjaksi saama rasia niin en kehdannut vaan oli pakko puunata se puhtaaksi :--D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän opiskelija-asunnossamme oli torakoita, hyi hemmetti! Aina piti varoa, kun otti kaapista puhtaan kahvikupin, koska sieltä samalla saattoi tipahtaa viisisenttinen torakka naamalle. Niitä vilisteli keittiössä, suihkutiloissa ja lopulta sängyssäkin. Yksi ällöttävin tapaus oli, kun paistoimme lettuja ja katonrajasta alkoi tipahdella torakanpoikasia alas lettutaikinakulhon vierelle! Onneksi ei kulhoon.
Torakkamyrkytyksiä kyllä tehtiin, mutta otukset olivat sitkeitä paskiaisia. Myrkyttäjän mukaan niistä pääsee vain räjäyttämällä eroon. Tai ydinsodalla - eikä silläkään välttämättä. Päätettiin sitten muuttaa muualle asumaan ja samalla katsottiin kaikki tavaramme todella tarkkaan, ettei yksikään torakka päädy mukaan.
Hirveät traumat jäi, koska luulin uudessakin kämpässä välillä näkeväni silmäkulmasta liikettä... ei onneksi ollut sitä mitä pelkäsin.
Katsokaa rakkaat kanssaihmiset, mitä tuotte ulkomaanmatkoiltanne matkalaukuissanne kotiin!
Hyi saatana :D Olisin varmaan kuollut tuohon. Oliko alkuperästä siis tietoa? Ihan muuten varoituksena kaikille, että jos Tampereelta etsii opiskelija-asuntoja kannattaa pysyä kaukana vanhasta Domuksesta. Siellä on lude ongelma. Muutama tuttuni siellä on asunut niin siitä tiedän. Välillä se ilmeisesti saatiin jotenkuten kuriin, mutta välillä se taas levähti käsiin.
Alkuperää ei kaukaa tarvitse hakea, kun lukee näitäkin juttuja... kaikki opiskelijat kun eivät yliopistoälystään huolimatta ole välttämättä niitä kaikkein siisteimpiä ihmisiä. Mutta tuossa opiskelija-asuntolassa asui väkeä Somaliasta, Intiasta ja Pakistanista eli oletan torakoiden olleen monelle ihan vakio kotieläimiä, joita olivat tuoneet kotimaistaan vaihtarivuoden tuliaisiksi.
Miettikää, miltä tuntui tappaa sellaisia heinäsirkan kokoisia, rapisevia isoja ötököitä.. :P Siihen tarvittiin jo kirvestä.
t. Se torakka-traumainen opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ikkunoita ylipäätään pitäisi pestä koko ajan, ellei teillä ole tahmatassuisia lapsia jotka lähmivät niitä joka päivä (itse opetin pienistä asti omilleni ettei ikkunoihin tarvitse koskea)?
Sitäpaitsi jo Muumilaakson tarinoista opittiin, että liian puhtaat ikkunat ovat vaarallisia linnuille!
Vierailija kirjoitti:
Tulin töistä ja jätin eväsrasian keittiön sivupöydälle odottamaan, että tiskaisin sen vähän myöhemmin. (Rasiassa oli ollut lasagnea...) No, myöhemmin on suhteellisen venyvä käsite...taisi mennä pari viikkoa kun unohdin koko rasian olemassaolon :D Kun vihdoin tajusin sen ja avasin rasian, siellä kasvoi sekä valkoista, mustaa että vihreää hometta X__X Meinasin heittää koko eväsrasian pois kun ällötti, mutta se oli silloisen mieheni lahjaksi saama rasia niin en kehdannut vaan oli pakko puunata se puhtaaksi :--D
no hyi helvetti kai tiedät, ettei muovia saa ikinä puhtaaksi?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ikkunoita ylipäätään pitäisi pestä koko ajan, ellei teillä ole tahmatassuisia lapsia jotka lähmivät niitä joka päivä (itse opetin pienistä asti omilleni ettei ikkunoihin tarvitse koskea)?
Sitäpaitsi jo Muumilaakson tarinoista opittiin, että liian puhtaat ikkunat ovat vaarallisia linnuille!
Siksi, että esim. kaupungissa ikkunat ovat aika äkkiä ulkopölystä himmeitä. Tai jos on koiria/lapsia, ikkunoihin tulee lähmäjälkiä. Kesäisin kärpäset tekevät ikkunoihin paskatahroja.
Puhtaat ikkunat lisäävät sisätilojen valaistusta monta luxia!
Vierailija kirjoitti:
Tajusin vasta tästä ketjusta, että kuiva-ainekaappiakin kuuluisi siivota. En kyllä siivoa muitakaan kaappeja. Siivouskomero ja keittiön kaapeista se, jossa on tyhjiä rasioita, ovat sellaisia, että ne romahtavat päälle ellei niitä avaa hyvin varovasti.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun useita viestejä. Olen ollut vakavasti masentunut kohta 20 vuotta, ja siihen nähden asunnossani on nykyisin yllättävän siistiä, kun olen lopultakin saanut rutiinit sellaisiksi, ettei elämässäni mikään asia pääse täyteen kaaokseen. Voimia on kuitenkin edelleen äärimmäisen vähän, ja enimmäkseen ne kuluvat koirasta huolehtimiseen ja ruokakaupassa käymiseen. Minulla on edelleen pöydällä minijoulukuusi, koska on liian raskas ajatuskin ottaa sen johto seinästä ja lähteä viemään sitä häkkivarastoon.
Tiskaan myös astiat aina vasta sitten kun molemmat altaat ovat täynnä tiskiä. Asun yksin. En kutsu koskaan vieraita, koska ei ole voimia tavata ihmisiä. Ei kyllä olisi edes ketään jota kutsua.
Mutta huonekasvit saan nykyään pysymään hengissä!
Ohis, kysymys - Samanlainen tilanne minulla. Miten te muut olette onnistuneet luomaan rutiineja? Tai parantuneet masennuksesta niin että on tullut kyky siivota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän opiskelija-asunnossamme oli torakoita, hyi hemmetti! Aina piti varoa, kun otti kaapista puhtaan kahvikupin, koska sieltä samalla saattoi tipahtaa viisisenttinen torakka naamalle. Niitä vilisteli keittiössä, suihkutiloissa ja lopulta sängyssäkin. Yksi ällöttävin tapaus oli, kun paistoimme lettuja ja katonrajasta alkoi tipahdella torakanpoikasia alas lettutaikinakulhon vierelle! Onneksi ei kulhoon.
Torakkamyrkytyksiä kyllä tehtiin, mutta otukset olivat sitkeitä paskiaisia. Myrkyttäjän mukaan niistä pääsee vain räjäyttämällä eroon. Tai ydinsodalla - eikä silläkään välttämättä. Päätettiin sitten muuttaa muualle asumaan ja samalla katsottiin kaikki tavaramme todella tarkkaan, ettei yksikään torakka päädy mukaan.
Hirveät traumat jäi, koska luulin uudessakin kämpässä välillä näkeväni silmäkulmasta liikettä... ei onneksi ollut sitä mitä pelkäsin.
Katsokaa rakkaat kanssaihmiset, mitä tuotte ulkomaanmatkoiltanne matkalaukuissanne kotiin!
Hyi saatana :D Olisin varmaan kuollut tuohon. Oliko alkuperästä siis tietoa? Ihan muuten varoituksena kaikille, että jos Tampereelta etsii opiskelija-asuntoja kannattaa pysyä kaukana vanhasta Domuksesta. Siellä on lude ongelma. Muutama tuttuni siellä on asunut niin siitä tiedän. Välillä se ilmeisesti saatiin jotenkuten kuriin, mutta välillä se taas levähti käsiin.
Alkuperää ei kaukaa tarvitse hakea, kun lukee näitäkin juttuja... kaikki opiskelijat kun eivät yliopistoälystään huolimatta ole välttämättä niitä kaikkein siisteimpiä ihmisiä. Mutta tuossa opiskelija-asuntolassa asui väkeä Somaliasta, Intiasta ja Pakistanista eli oletan torakoiden olleen monelle ihan vakio kotieläimiä, joita olivat tuoneet kotimaistaan vaihtarivuoden tuliaisiksi.
Miettikää, miltä tuntui tappaa sellaisia heinäsirkan kokoisia, rapisevia isoja ötököitä.. :P Siihen tarvittiin jo kirvestä.
t. Se torakka-traumainen opiskelija
Apua, mua rupee kutittaan :D pelkään ihan hulluna hämähäkkejä, ja voisin hyvinkin kuvitella torakat samalle viivalle, onneksi ei oo tarvinnu olla tekemisissä. Juurikin tuo Domuksellakin on se ongelma että on niin likaista, siellä kun on kerros keittiöt, ja niitä ei käyttäjät siivoa, ja siivouafirmakaan ei tietenkään, koska kuuluu niiden keittiöiden käyttäjille se siivous. Kämpät on pieniä loukkuja, muutama keittiöllinen yksiö ja perheasunto. Talo on jostain 40-50luvulta eikä ole pidetty huolta. Kellarissa hometta tms. Vuokrat onkin sitten halpoja, 150e-300. Noin halpoja kämppiä ei Tampereelta muualta taida löytyä.
Mä olin ihan täys sikapossu lapsena ja nuorena. Meidän vanhemmat oli sellasia hoarders -henkisiä, enkä muista että kotona olisi ollut siistä kuin jouluisin. Vanhemmat ei edes ikinä pyytänyt meitä lapsia siivoamaan omia huoneita ja sen kyllä sitten huomas. Jossain esiteini-iässä ehkä jotenkin heräilin jo kun välillä meni siihen sekasortoon totaalisesti hermot ja pidin (hyvin hyvin harvoin) siivouspäiviä huoneessani.
Oikeesti havahduin vasta 15-vuotiaana kun sain ensimmäisen poikaystän, enkä tietenkään kehdannut tuoda sitä kotiin kun huone oli missä kunnossa oli. Sillon siivoomisesta tuli yhtäkkiä ihan ok puuhaa ja seuraavan kerran huone 'römähti' kun erottiin 18-vuotiaana. Huone oli taas ihan läävä siihen asti kun löytyi uusi poikaystävä :D Omille muutettua hänen kanssa tuli sitten pidettyä kämppä kunnossa ja sinkkuaikoinakin pääosin.
Tällä hetkellä mies on työmatkalla ja olen ehtinyt oman työpäivän jälkeen muutamassa tunnissa levitellä päivän vaatteet pitkin olkkaria kun vaihdoin kotivaatteisiin, syön tässä samalla tietokoneen ääressä illallista (ei tulis kuuloonkaan jos mies olis kotona!) ja lisäks mulla on tässä keittiön pöydällä harrastustarvikkeita leväällään...
Mutta pahin synti, se on toi lattiakaivo. En ole siivonnut lattiakaivoja (muutan usein, asunut yhdessä kämpässä aina 1-3 vuotta) yhtä kertaa lukuunottamatta jossain kämpässä vuosia sitten ja se oli niin karmaiseva kokemus, etten ajatellut tehdä sitä uudelleenkaan hetkeen :S Vois ehkä hommata ammattilaisen tekemään sen mun puolesta, kai se sen hinnan väärti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä kuvittelin olevani sottapytty, mutta mun tarinat on aika kesyjä moniin täällä kerrottuihin verrattuna, kiitos kun paransitte mun oloani! :D
Vierailija kirjoitti:
- karjalanpaisti oli parvekkeella jostain lokakuusta maaliskuuhun. Heitin vuokineen menemään.
- en ole kertaakaan vienyt mattoja ulos sen melkein 30 vuoden aikana, kun olen samassa paikassa asunut. En tiedä harrastaako sitä enää kukaan?
- imuroin ehkä kaksi kertaa vuodessa ja silloinkin helpot alueet
- tiskejä on melkein aina myös kylppärin lattialla, koska tiskipöydän reunoillekaan ei enää mahdu
Kärsin, kun en osaa ja jaksa organisoida paremmin : ( Tuomitsemistakaan en kaipaa.
Siivoan ehkä kerran kahdeksassa kuukaudessa. Teen lähes mitä tahansa mieluummin kuin siivoan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta pahin synti, se on toi lattiakaivo. En ole siivonnut lattiakaivoja (muutan usein, asunut yhdessä kämpässä aina 1-3 vuotta) yhtä kertaa lukuunottamatta jossain kämpässä vuosia sitten ja se oli niin karmaiseva kokemus, etten ajatellut tehdä sitä uudelleenkaan hetkeen :S Vois ehkä hommata ammattilaisen tekemään sen mun puolesta, kai se sen hinnan väärti on.
Sama vika täällä. Nykyisessä asunnossa olen siivonnut lattiakaivon kerran, silloin olin asunut tässä kolme vuotta, ja nyt siitä alkaa olla puoli vuotta, joten taas pitäisi... Mutta tämän ketjun innoittamana ostin juuri tänään kaupassa käydessäni iloisen siniset kumihanskat, jos sitten saisin sen paremmin tehtyä :)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on keliakia, ja jokainen tietää gluteenittoman leivän olevan aika arvokasta purtavaa.
No, synnärillä sain gluteenittoman ateriani ohessa hyvää gluteenitonta leipää pari palaa. Poislähtöpäivänä ehdin syödä lounaan ennen lähtöä, mutten jaksanut syödä leipiä joten päätin ottaa leipäpalat mukaan ja syödä kotona.
Tämä oli siis joulukuussa.Kotona kaiken tohinan ja vauva-arjen keskellä sairaalakassi unohtui siististi ripustettuna eteisen naulakkoon.
Toukokuussa aloin ihmetellä kummallista vahvaa hajua eteisessä.
Arvaatte varmaan loput.
Täällä toinen jemmarikeliaakikko o/ Jossakin saa hyvää leipää eikä jaksa syödä kaikkia kerralla, niin kotiin vaan mukaan, kyllä ilmainen leipä aina kelpaa! Sitten kuukauden päästä kassista löytyy homehtunut käntty :)
En pese mattoja.. kun matto alkaa olemaan likainen, heitän sen roskiin ja ostan uuden. Eli matot vaihtuvat suunnilleen 1v välein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta pahin synti, se on toi lattiakaivo. En ole siivonnut lattiakaivoja (muutan usein, asunut yhdessä kämpässä aina 1-3 vuotta) yhtä kertaa lukuunottamatta jossain kämpässä vuosia sitten ja se oli niin karmaiseva kokemus, etten ajatellut tehdä sitä uudelleenkaan hetkeen :S Vois ehkä hommata ammattilaisen tekemään sen mun puolesta, kai se sen hinnan väärti on.
Sama vika täällä. Nykyisessä asunnossa olen siivonnut lattiakaivon kerran, silloin olin asunut tässä kolme vuotta, ja nyt siitä alkaa olla puoli vuotta, joten taas pitäisi... Mutta tämän ketjun innoittamana ostin juuri tänään kaupassa käydessäni iloisen siniset kumihanskat, jos sitten saisin sen paremmin tehtyä :)
Mä putsaan lattiakaivon ennen kuin menen itse suihkuun näin:
-kumihanskat käteen ja huonot vaatteet päälle (roiskeita voi syntyä)
-muovipussi viereen roskia varten
-Kaivon kansi auki esim. Ruuvimeisselillä reijistä vääntämällä
-kaivelen yrjöttävät hiukset ym. skeidat kumihanskaisilla käsilläni pois ja laitan muovipussiin
-kaadan kaivoon mäntysuopaa tai vaikka kloriittia ja hankaan vanhalla tiskiharjalla (joka on tätä varten) kaivon sekä kannen molemmilta puolin
- laitan kaivokielon eli sellaisen viemärin suulle asennettavan verkon, joita voi ostaa kaupan siivousosastolta. Helpottaa seuraavaa viemärinpuhdistuskeikkaa.
-muovipussi haisevine roippeineen roskikseen
-menen itse suihkuun
- VIEMÄRI VETÄÄ LOISTAVASTI eikä haise
Aikaa tähän meni n. 15 min
Kannattaa tehdä, koska kuuluu perus huoneiston ylläpitoon. Jollei viemäri vedä, on helposti kosteusongelmia ja ilmanvaihtokaan ei pelaa.
Seuraavaksi sit imuroit ne ilmastointiventtiilit katosta/seinistä?Sen lautasen voi ruuvata irti ja imuroida sisältä ne harmaat pölypaskat pois.
Vierailija kirjoitti:
En pese mattoja.. kun matto alkaa olemaan likainen, heitän sen roskiin ja ostan uuden. Eli matot vaihtuvat suunnilleen 1v välein.
Hyvä puoli tässä on se, että ostat ne uudet matot aika usein eli eivät ehkä ehdi haista asunnossasi.
Ja ylläpidät mattokauppaa ;-D
Tuli mieleen tuosta kun joku valitteli, ettei jaksa kuljetella tavaroita edestakaisin varastoon. Meillä asutaan kahdessa kerroksessa ja lisäksi on pari ulkorakennustakin, joissa varastoidaan jotain kausitavaroita ym. Hankittuani askelmittarin tuo ramppaaminen alkoi motivoida. Askeleita tulee kummasti kun kiikuttaa tavaroita paikoilleen, imuroi ym. Kun mittarin palkki alkaa vilkkua punaista eli olen kököttänyt liian kauan paikallani, voinkin pitää vaikkapa vartin taukoliikunnan ja järjestellä paikkoja. Tällaisia spurtteja kun ottaa muutaman kerran päivässä niin ehkä se pahin kaaos alkaa vähitellen talttua.
Grillailen aina uuniin tippuneen ruuan hiileksi, pari kertaa savuttaa.
Imuroin makkarin sängyn alta 2x vuodessa, sinne myös keryy vaatteita ja muuta tavaraa.
Jääkaapissa seisoo parhaillaan uutena vuotena tehdyn lohen jämät. Heitän koko rasian roskiin kun vaan muistan.
Pyykkikaapissa on kolme kuukautta seissyttä pyykkiä, kun ne jää aina sinne pohjalle..
Lasten lakanat vaihdoin yli 2kk sitten..
Kohta pojan synttärit.. Pitäis varmaan ryhdistäytyä.