Lue keskustelun säännöt.
Ystävä luulee, että en hyväksy hänen miestään...
19.01.2017 |
Mulla on ystävä, jonka kanssa ollaan tunnettu 15 vuotta ja suurimman osan tästä ajasta olemme olleet molemmat sinkkuja. Hän alkoi seurustella yhden miehen kanssa muutama vuosi sitten ja nyt on ottanut puheeksi, että jotenkin syrjisin tai en hyväksyisi hänen miestään... syynä se, etteivät he ole samalla tavalla tervetulleita mun luoksen kuin ystäväni oli yksin.
Mun kannalta asia on niin, että olen luonteeltani intovertti... ihmisten kanssa oleminen on mulle kuluttavaa ja mitä vieraampi ihminen, sitä enemmän. Ja koskee myös ihmisiä, jotka on musta kivoja ja joista pidän. Tämän kaverin kanssa ollaan tunnettu niin pitkään, että hänen seurassaan otin paljon rennommin eikä mun tarvinnut tsempata... miehensä kanssa en tunne oloani yhtä rennoksi. Niinpä kun ennen kaverini soitti, voiko tulla, sanoin useammin, että tule vaan, kuin nyt, kun usein mukana on mies. Samoin kaverin kanssa en stressannut, jos koti oli sekaisin... kun mies tulee, en vaan osaa pitää häntä niin tuttuna, että haluaisin näkevän kotini sotkuisena.
Kaverini tietää, että olen introvertti ja että ihmisseura ja varsinkin vieraampi vaatii multa voimia... en tiedä miten saisin hänet tajuamaan asian.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ekstrovertti ja siltikään en juttele syvällisiä ystävieni miesten kanssa. Vaikka he ovat ihan ok, niin vanha ystävä on vanha ystävä ja meidän ystävyytemme on tullut vuosien juttelun ja yhdessä olon kautta, siihen ei yksikään mies ole väliin päässyt ja tuskinpa pääseekään. Ystäväni saavat tulla kylään miestensä kanssa, mutta sitä samaa välitöntä tunnelmaa en edes yritä hakea silloin, vaan vierailu menee keveämmin ja pintapuolisemmin. Ystäväni miehet eivät ole minulle kuin vieraita miehiä, eivät sen enempää. Luulen, että ystäväsi ymmärtää tämän asian myös muutaman vuoden sisällä. Anna hänelle aikaa siis ja älä tee mitään hätiköityä.
Yritän olla kärsivällinen. Mulle nuo vierailut vain on aika stressaavia ja kiusallisiakin silloin, kun ystäväni kyselee henkilökohtaisempia kuulumisiani miehensä läsnä ollessa...ap
Varmasti vierailut ovat stressaavia jos ystävä alkaa kyselemään tuoreen miehensä istuessa vierellään, että mites se sinun emätintulehdus, saitko sen jo hoidettua pois tai että onko se Petri vielä soitellut sen jälkeen kun olit hänet toisen naisen kanssa nähnyt.. Jos ystäväsi on lörpötellyt kaikki sinun asiat uutukaiselle miehelleen, niin varmaan pyytäisin ystävän hetkeksi toiseen huoneeseen ja sähisisin hänelle, että täältä alkaa tulla samaan tahtiin ystävän henkilökohtaisia vain minulle kertomia asioita jos homma vielä jatkuu. Että jos sillä hän haluaa sillä linjalla mennä, niin okei, asia onnistuu, mutta minä en hänelle tästedes kerro enää mitään ja hän ei ole luokseni millään tavalla tervetullut, ei yksin eikä kenenkään kanssa. Jos ystävä ei sitä ymmärtäisi, niin ohjaisin pariskunnan hymyillen oven ulkopuolelle ja se olisi siinä. Enkä kuuntelisi mitään "ystävän" syyllistämistä tai kyselyä, olisin oppinut läksyni kerralla. Kyllähän se kirpaisisi, mutta ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot kertaalleen ettei ole kyse mistään hyväksymisestä, vaan siitä, että haluat välillä jutella myös henkilökohtaisia ym. ja koet sen kiusalliseksi, jos mies on vieressä. Tuntuu siltä, että ystäväsi kyllä ymmärtää, että kyse ei ole mistään hvyäksymisestä mutta haluaa kääntää asian niin, että joka vika olisi sinussa. Kyllähän nyt normaali ihminen tajuaa, että tapaamisen luonne on täysin eri, jos paikalla on kumppani.
Jos hän ei silti ymmärrä sinua, niin mitäpä, jos sinä alat raahata paikalle, vaikka oman mummisi tai naapurisi? Voit sitten alkaa syyllistää ystävääsi ettei hän hyväksy näitä, jos hänelle tuottaa ongelmia tapaaminen.