tuli tuota "parhaat pariutuvat ensin" -ketjua lukiessa mieleen, että ei kai OIKEASTI joku luule, että se on niin yksinkertaista? Hyvät suhteessa ja huonot yksin?
Itse olen avioeron jälkeen itsekseni ja näyttää moni muukin pitkästä suhteesta eronnut olevan, kuka mistäkin syystä. Tässä muutamia tietämiäni:
- Viihtyy yksin niin hyvin, että ei aloita suhdetta kuin jos todella sopiva tulee vastaan.
- Haluaa keskittyä lapsiinsa.
- On vela eikä halua lapsellista naista (jota ikäluokassaan, 30+ on suurin osa)
- ei ihastu helposti, on ollut vain yhdessä parisuhteessa, ikää 45.
Muitakin varmasti muistaisin jos miettisin lisää. Ydinkysymys kuitenkin on seuraava: kuinka moni (ja millaisella elämänkokemuksella) kuvittelee, että se on niin yksinkertaista? Että jos olet hyvä => parisuhde; jos olet huono => sinkkuus?
En ole tätä päivää ja tuota ketjua aiemmin edes asia tullut pohtineeksi, mutta mietin, lieneekö tuo asenne jäänne agraariajalta. Kun kaikki tarvitsivat toisiaan ja etenkin naiselle parisuhde oli jyrkimmillään hengissä selviytymisen edellytys, vain todella huonot jäivät yksin.
Muita teorioita?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
Kaikkia ei kiinnosta parisuhde.
Koska on tarjolla vain huonoja. Jos olisi tarjolla hyviä niin voisi kiinnostaa.
Jaaha. No mitäs "hyvää" näissä parisuhteessa olevissa sitten on ja mitä "huonoa" sinkuissa? Itse olen ollut sinkkuna pitkään. Olen saanut aikojen kuluessa todella paljon tilaisuuksia parisuhteeseen, mutta haluan ihmisen, jonka kanssa on oikeasti hyvä olla ja sellaista ei ole vastaan tullut. Osansa lienee sillä, että minun on vaikea luottaa ihmisiin (tämä on sitten varmaan se "huono").
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
Ilmeisesti tämän kirjoittaja on sitä mieltä että hyvyys =kauneus ? Vai miten kadulla kävelevä hyvän luonteen omaava mutta ei niin kaunis saisi kadulla kävellessä flirttejä? Miten se "hyvyys" näkyisi ulospäin. Vai onko hyvyys siis muka vain kauneutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
Kaikkia ei kiinnosta parisuhde.
Koska on tarjolla vain huonoja. Jos olisi tarjolla hyviä niin voisi kiinnostaa.
Ts. Hyvät eivät ole kiinnostuneita sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
Ilmeisesti tämän kirjoittaja on sitä mieltä että hyvyys =kauneus ? Vai miten kadulla kävelevä hyvän luonteen omaava mutta ei niin kaunis saisi kadulla kävellessä flirttejä? Miten se "hyvyys" näkyisi ulospäin. Vai onko hyvyys siis muka vain kauneutta?
Hyvyys on kokonaisuus ja kyllä, ihmisille merkitsee myös ulkonäkö parinvalinnassa.
Miten esim. pettäminen, väkivalta, itsekkyys, alkoholiongelma jne. ovat mahdollisia parisuhteissa, jos niissä olevat kerran on hyviä?
Vierailija kirjoitti:
Jaaha. No mitäs "hyvää" näissä parisuhteessa olevissa sitten on ja mitä "huonoa" sinkuissa? Itse olen ollut sinkkuna pitkään. Olen saanut aikojen kuluessa todella paljon tilaisuuksia parisuhteeseen, mutta haluan ihmisen, jonka kanssa on oikeasti hyvä olla ja sellaista ei ole vastaan tullut. Osansa lienee sillä, että minun on vaikea luottaa ihmisiin (tämä on sitten varmaan se "huono").
Toisin sanoen oma tasosi ei ole ollut riittävä houkuttelemaan puoleesi hyväntasoisia miehiä.
Katselepa niitä ystävättäriäsi, jotka ovat saaneet todella paljon tilaisuuksia parisuhteeseen komeiden, menestyvien miesten taholta. Niin :) He ovat onnellisesti naimisissa ja heillä on kaunis, iso omakotitalo hyvällä alueella Espoossa ja labradorinnoutaja (joka sekin valioyksilö).
Ääriesimerkki. Sellaiset ihmiset, jotka on hyvin itsekkäitä ja haluavat hyötyä toisesta paljon, näkevät parisuhteen todella tavoiteltavana asiana. Heiltä se ei vaadi joustoa, kompromisseja, omista haaveista luopumisia. Koska eivät suostu sellaiseen ja haluavat vastapuolen toimivan niin.
Vierailija kirjoitti:
Miten esim. pettäminen, väkivalta, itsekkyys, alkoholiongelma jne. ovat mahdollisia parisuhteissa, jos niissä olevat kerran on hyviä?
Ei kukaan ole väittänyt näin. Lue edelliset viestit.
Niin, tai sitten nopeasti pariutuvat sellaiset, jotka löytävät aiemmin itselleen sopivan kumppanin. Se, mikä on kenenkin mielestä sopiva, onkin sitten jo toinen tarina.
Mulla on ollut aina kumppaneita tarjolla joka lähtöön. Olen kuulemma vaimomatskua. Olen silti ollut sen verran nirso, että vakavaan seurustelusuhteeseen olen vaatinut jotain erityistä. Jos eroaisin, niin todennäköisesti saisin kyllä uuden suhteen helposti, jos haluaisin. Mutta en välttämättä haluaisi, jos sopiva ihminen ei osuisi kohdalle.
Aika omituinen väite, että parhaat pariutuu ensin. Tai onhan he varmaan toisilleen parhaita, mutta moni varhain pariutunut on sellainen, joka otti ensimmäisen jonka sai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
Eli hyvä = kaunis/komea? Suurin osa parisuhteessa olijoista ja nopeasti pariutuneista ei taida olla tämän kriteerin täyttäviä. :D Teoriasi ei myöskään tee mitään eroa suosittujen ja niiden välille, jotka pariutuvat silkkaa epätoivoaan.
Edelleen, miten vähemmistöt? Ne, joille ei yksinkertaisesti ole valinnanvaraa?
P.s. Kukaan ei ole tässä ketjussa ruikuttanut omaa kelpaamattomuuttaan, sen keksit itse. Kyse oli ihmisten asenteista, ei siitä miksi Matti tai Minna ei pariudu. Lukutaitoa, ihmiset! :)
Jos kriteerinäsi on esim. Joku todella erikoinen ominaisuus, niin tämä ei päde sinuun, jos et ole esim edes ikinä tavannut ketään ketä täyttäisi kriteerisi. Tässä puhuttiin ns. "tavallisista ihmisistä." kaikki hyvät eivät ole suhteissa, eivätkä kaikki huonot sinkkuna. Mutta vastaus tuohon kysymykseesi, miksi näin sanotaan. T. 3 viestin kirjoittaja.
Aiempi kysymys, johon et vastannut, koski juuri sitä, että teoriasi ei päde kuin taviksiin. Lisäksi siinä on se ongelma, että jos pariutuminen = hyvä tyyppi, et mitenkään voi tietää kuka on epätoivoinen ja kuka hyvä.
Koko luokittelu kuulostaa omaan korvaani todella järjettömältä. Kun katsoo ympärilleen, teoria ei päde. Kaikkein tavallisimmat/keskiverroimmat tyypit varmasti pariutuvat helpoiten, ne joille sopivia on eniten. Kyse ei ole paremmuudesta eikä huonommuudesta.
"Toisin sanoen oma tasosi ei ole ollut riittävä houkuttelemaan puoleesi hyväntasoisia miehiä.
Katselepa niitä ystävättäriäsi, jotka ovat saaneet todella paljon tilaisuuksia parisuhteeseen komeiden, menestyvien miesten taholta. Niin :) He ovat onnellisesti naimisissa ja heillä on kaunis, iso omakotitalo hyvällä alueella Espoossa ja labradorinnoutaja (joka sekin valioyksilö)."
Hyvin nämä minua lähestyneet lukuisat miehet ovat kelvanneet muille kumppaneiksi, joten heidän täytyy olla "hyviä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
Eli hyvä = kaunis/komea? Suurin osa parisuhteessa olijoista ja nopeasti pariutuneista ei taida olla tämän kriteerin täyttäviä. :D Teoriasi ei myöskään tee mitään eroa suosittujen ja niiden välille, jotka pariutuvat silkkaa epätoivoaan.
Edelleen, miten vähemmistöt? Ne, joille ei yksinkertaisesti ole valinnanvaraa?
P.s. Kukaan ei ole tässä ketjussa ruikuttanut omaa kelpaamattomuuttaan, sen keksit itse. Kyse oli ihmisten asenteista, ei siitä miksi Matti tai Minna ei pariudu. Lukutaitoa, ihmiset! :)
Jos kriteerinäsi on esim. Joku todella erikoinen ominaisuus, niin tämä ei päde sinuun, jos et ole esim edes ikinä tavannut ketään ketä täyttäisi kriteerisi. Tässä puhuttiin ns. "tavallisista ihmisistä." kaikki hyvät eivät ole suhteissa, eivätkä kaikki huonot sinkkuna. Mutta vastaus tuohon kysymykseesi, miksi näin sanotaan. T. 3 viestin kirjoittaja.
Aiempi kysymys, johon et vastannut, koski juuri sitä, että teoriasi ei päde kuin taviksiin. Lisäksi siinä on se ongelma, että jos pariutuminen = hyvä tyyppi, et mitenkään voi tietää kuka on epätoivoinen ja kuka hyvä.
Koko luokittelu kuulostaa omaan korvaani todella järjettömältä. Kun katsoo ympärilleen, teoria ei päde. Kaikkein tavallisimmat/keskiverroimmat tyypit varmasti pariutuvat helpoiten, ne joille sopivia on eniten. Kyse ei ole paremmuudesta eikä huonommuudesta.
No, jos haluat sen ajatella niin :)
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
No voi vmp.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten esim. pettäminen, väkivalta, itsekkyys, alkoholiongelma jne. ovat mahdollisia parisuhteissa, jos niissä olevat kerran on hyviä?
Ei kukaan ole väittänyt näin. Lue edelliset viestit.
Et ehkä juuri sinä, mutta muutama muu kyllä on. Luepa itse ketju uudelleen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa. Erittäin hyvä mies ja hyvä nainen saavat pelkästään kadulla arkena kävellessään jo pari flirttausta tai mielenkiinnon osoitusta tunnissa.
Nämä, jotka ovat sinkkuina, eivät ole kiinnostavia vastakkaisen sukupuolen mielestä. Mutta hei, turha sitä "kovaa kohtaloa" on itkeä täällä netissä kuten ap. Elämässä on paljon muutakin kuin miesten huomio. Eiks je, ap?
Eli hyvä = kaunis/komea? Suurin osa parisuhteessa olijoista ja nopeasti pariutuneista ei taida olla tämän kriteerin täyttäviä. :D Teoriasi ei myöskään tee mitään eroa suosittujen ja niiden välille, jotka pariutuvat silkkaa epätoivoaan.
Edelleen, miten vähemmistöt? Ne, joille ei yksinkertaisesti ole valinnanvaraa?
P.s. Kukaan ei ole tässä ketjussa ruikuttanut omaa kelpaamattomuuttaan, sen keksit itse. Kyse oli ihmisten asenteista, ei siitä miksi Matti tai Minna ei pariudu. Lukutaitoa, ihmiset! :)
Jos kriteerinäsi on esim. Joku todella erikoinen ominaisuus, niin tämä ei päde sinuun, jos et ole esim edes ikinä tavannut ketään ketä täyttäisi kriteerisi. Tässä puhuttiin ns. "tavallisista ihmisistä." kaikki hyvät eivät ole suhteissa, eivätkä kaikki huonot sinkkuna. Mutta vastaus tuohon kysymykseesi, miksi näin sanotaan. T. 3 viestin kirjoittaja.
Aiempi kysymys, johon et vastannut, koski juuri sitä, että teoriasi ei päde kuin taviksiin. Lisäksi siinä on se ongelma, että jos pariutuminen = hyvä tyyppi, et mitenkään voi tietää kuka on epätoivoinen ja kuka hyvä.
Koko luokittelu kuulostaa omaan korvaani todella järjettömältä. Kun katsoo ympärilleen, teoria ei päde. Kaikkein tavallisimmat/keskiverroimmat tyypit varmasti pariutuvat helpoiten, ne joille sopivia on eniten. Kyse ei ole paremmuudesta eikä huonommuudesta.
No, jos haluat sen ajatella niin :)
Sinäkö sitten ajattelet päinvastoin, eli silkkaa epätoivoaan pariutunut = parempi kuin yksin viihtyvä, jos nyt poimitaan yksi kohta? Sinulla on ilmeisesti haasteita vastata, jos on useampi kysymys.
Nuorena kun ihminen on kaikenlaisille vaikutteille altis, moni kuvittelee haluavansa parisuhteen, koska sitä pidetään normina ja aivopesu on voimakasta. Kun tulee ikää ja viisautta, ihminen alkaa ymmärtää mitä itse oikeasti haluaa ja on vapaa tekemään ratkaisuja, jotka vastaavat aidommin omia mieltymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole kuin siitä, että valinnanvara pienenee kun sinkkujen määrä haluamassaan ikähaitarissa pienenee.
Juurikin. Ja samalla itse kullakin on vanhat arvet ja toisaalta tietoa siitä, millaisia asioita itse odottaa.
Vierailija kirjoitti:
MInulla on semmoinen todeksi todettu teoria, että hyvät naiset ja tosi hyvät miehet saavat yksinkertaisesti niin paljon lähestymisiä vastakkaiselta sukupuolelta, että täytyy olla ihmisvihaaja, ellei ole lähes jatkuvasti parisuhteessa.
Laajennetaan hieman sun näkemystä... Jos kyseessä on todella muita huomioiva ihminen niin parisuhteessa oleminen voi viedä enemmän voimia kuin siitä saa. Toki sitä ongelmaa voi yrittää ratkoa.
Jos kriteerinäsi on esim. Joku todella erikoinen ominaisuus, niin tämä ei päde sinuun, jos et ole esim edes ikinä tavannut ketään ketä täyttäisi kriteerisi. Tässä puhuttiin ns. "tavallisista ihmisistä." kaikki hyvät eivät ole suhteissa, eivätkä kaikki huonot sinkkuna. Mutta vastaus tuohon kysymykseesi, miksi näin sanotaan. T. 3 viestin kirjoittaja.