7-vuotias haluaa että pidän kädestä kiinni kun nukahtaa

Oon 34 ja haluan nukahtaa pitäen puolisoani kädestä.

Itse olet lapsesi siihen opettanut, joten älä inise.

Lapset valittavat nukkumaanmenoaikaan ihan vain valittamisen vuoksi. Saatana, kyllä nyt 7-vuotias osaa itsekin mennä peiton alle, mutta ei, jos käydään jossain, niin MUN pitää mennä se vitun peitto uudestaan laittamaan! Ja joka ilta samaa! Ja tänään ei ollut olkapää peiton alla, sitten valitetaan siitäkin mulle. Mitä mä voin tehdä, jos sitten ei saa koskea peittoon kun sittenkin on huonosti! Vittu! Mä en kestä!

Hirveät ihmiset saavat lapsia ja sitten toiset, jotka olisivat hyviä vanhempia, eivät saa. Kyllä tämä maailma on kumma paikka.

Pidä. 10 vuoden kuluttua itket, koska hän ei missään tapauksessa halua pitää sinua kädestä kiinni kun nukahtaa.

mä kirjoitti:

Itse olet lapsesi siihen opettanut, joten älä inise.

En minä vaan mies. Ja kädestä ei tartte joka ilta pitää!

Älä suotta stressaa. Vaikutat sellaiselta äidiltä, että muutama vuosi kun kuluu, lapsesi ei halua olla kanssasi missään tekemisissä.

Mies on opettanut ne tuohon ja lähtee vähän ulkoilemaan nukkumaanmenoaikaan niin että vittupääkitisijät jäävät mun hoitoon. Sitten ne itkee ellen pidä kädestä kiinni ja kohenteli sitä peittoa saatana!

Sääliksi käy sinun lapsesi kun on tuollaisen hirveän äidin saanut. Voisit hypätä kokkoon.

Vierailija kirjoitti:

Sääliksi käy sinun lapsesi kun on tuollaisen hirveän äidin saanut. Voisit hypätä kokkoon.

Lapsi koittaa pompottaa vain minua. Isänsä opein.

Sitte pitää saada epäterveellisen korkea tyyny, senkin on isä hyväksynyt, tai taas ulistaan.

Toivottavasti lapsesi pääsevät jonnekin, jossa kiva sijaisäiti tai vaikka lastenkodin hoitaja pitää kädestä kiinni kun nukahtavat. Olisi meinaa paljon kivemmat olot siellä kuin tuollaisen äidin kanssa. 

Tiedän tunteen, raivostuttaa ihan hirveästi ja olisi tosi kiva/pakko tehdä monta asiaa, mutta juokset laittamassa peittoa, tuomassa vesilasia tai istumassa vieressä. Mutta oikeasti, lapsi on pieni oikeasti tosi vähän aikaa ja kohta se on ohi. Jopa tuotakin hetkeä voi kaivata kun lapset ovat teinejä ja kohta muuttaneet pois.

Ei voi kun toivottaa jaksamista tässä hetkessä, muista nauttia niistä hyvistä hetkistä vaikka nyt v###taa.

Mies ei halua luopua pennuista.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen, raivostuttaa ihan hirveästi ja olisi tosi kiva/pakko tehdä monta asiaa, mutta juokset laittamassa peittoa, tuomassa vesilasia tai istumassa vieressä. Mutta oikeasti, lapsi on pieni oikeasti tosi vähän aikaa ja kohta se on ohi. Jopa tuotakin hetkeä voi kaivata kun lapset ovat teinejä ja kohta muuttaneet pois.

Ei voi kun toivottaa jaksamista tässä hetkessä, muista nauttia niistä hyvistä hetkistä vaikka nyt v###taa.

Mies on täysin pilannut lapset, mulle jätettiin yövalo ja piti vaan nukahtaa, vaikka ois kuinka ollut tylsää.

Eli se jonka tässä oikeasti kuuluisi mua vituttaa on mies. Muka joku kasvattaja, pah!

Olen yksin asuva sinkku. Nyt flunssassa ja tuntuu siltä, että olispa joku pitämässä kädestä kiinni, kun tuntuu kurjalta :(

Mieheni nukkui vanhempiensa kanssa samassa huoneessa. Äiti ei olisi jaksanut pitää kädestä kiinni lasta nukuttaessa, niin poika toi pallin äidin käden tueksi siihen vanhempien ja oman sängyn väliin, niin että sai pidettyä kädestä kiinni.

Se mistä suutun on toi kitinä. Sitten jos en vastaile siellä itsestäänselvyyksiin (kitinöihin) niin itketään ja pahimmillaan syntyy veljen kanssa riita. Kiva odottaa siinä, että lapset nukahtaa!

Haluan päästä nukuttamisesta niin vähällä kuin mahdollista sen jälkeen kun on luettu ja valot sammutettu, mies taas nukkuu ja ennen unta vaikka vähän juttelee lasten kanssa. Itse en viitsisi millään, maailman tylsintä. Lisäksi ottaa pannuun kun nukkumaanmeno venyy. Ollaan siis vittu niin ääripäät siinäkin kuin olla ja osaa.