Mikä oli ensimmäinen suuronnettomuus tai muu katastrofi jonka muistat varmuudella?

Wtc, vaikka olinkin tällöin vasta neljä.

Itse muistan Lapuan, tulin koulusta ja kotona kuunneltiin radiosta uutisia...

Mutta kysyisin, missä päin Suomea pidettiin lapset sisällä Tsernobylin jälkeen? Itse asuin silloin länsirannikolla enkä muista tuollaista...

Musta surma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AIDS. En ymmärtänyt mistä oli kyse mutta muistan uutislähetykset ja isot neljä kirjainta telkkarin ruudulla. Se pelotti.

Oliko joskus 2000-luvun paikkeilla Aasiassa jokin paha HIV-epidemia? Miksihän siitä aina uutisoitiin AIDS:ina eikä HIV:inä. Ja kuinka paha se oikein oli, kun siitä oli uutisissa paljon? Vaikeaa löytää, miksi siitä silloin niin kohistiin. Ehkä samoihin aikoihin tai myöhemmin oli myös hullun lehmän tautia. 

Tarkoittanet SARS-epidemiaa? Sairastin kyseisen taudin v. 2003 koillis-Aasiassa ja olihan se aika tuju!

Vierailija kirjoitti:

WTC. Olin tuolloin 11-vuotias ja muistan miten uutisissa näytettiin torneja päin lentäviä koneita. Eihän sitä silloin oikein tajunnut miten iso juttu oli kyseessä.

Toinen samoihin aikoihin tapahtunut oli Vantaan Myyrmannissa tapahtunut itsemurhaisku. En nyt muista räjäyttikö joku itsensä vai ammuskeliko ympäriinsä. Jäi mieleen koska täti asui ihan ostoskeskuksen lähistöllä ja olin siellä käynyt.

Omatekoinen pommi,jonka sirpalevaikutus suuri,mm.sisälsi nauloja.Hyökkääjä menehtyi.

Varhaisin onnettomuus oli, kun olin kuusi ja omalla kylällä paloi isosti tehdas.

Seuraava muisto taitaa olla, kun kotkassa jahtasivat Mika Murasta, joka ammuskeli jalkajousella ja tappoikin.

Estonia. Olin 9.

Jokelan junaonnettomuus. Olin sinäpäivänä Vermossa kaninäyttelyssä ja sieltä puuttui tosi paljon osallistujia. Spekulaatiot kävivät kuumana, että olikohan kaneja paljonkin siinä junassa. Aikana ennen kännyköitä ja sosiaalista mediaa, kaikki oli vain spekulaatiota. En koskaan saanut tietää miten asia oli.

Estonia oli puolitoista vuotta aikaisemmin ja sen muistan hämärästi.

Onpa täällä nuorta porukkaa.

Jostain syystä mieleen on jäänyt Kursk-ydinsukellusveneen uppoaminen. Jäänyt mieleen uutisvideot kun sukellusveneen hylkyyn sukellettiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AIDS. En ymmärtänyt mistä oli kyse mutta muistan uutislähetykset ja isot neljä kirjainta telkkarin ruudulla. Se pelotti.

Oliko joskus 2000-luvun paikkeilla Aasiassa jokin paha HIV-epidemia? Miksihän siitä aina uutisoitiin AIDS:ina eikä HIV:inä. Ja kuinka paha se oikein oli, kun siitä oli uutisissa paljon? Vaikeaa löytää, miksi siitä silloin niin kohistiin. Ehkä samoihin aikoihin tai myöhemmin oli myös hullun lehmän tautia. 

Taidat sekoittaa "hiniin" eli influenssavirukseen.

Etiopian nälänhätä 80-luvun alkupuoliskolla. Samoin Tshernobyl, jolloin olin kuudennella luokalla.

WTC:n terrori-iskun muistan varmasti, olin silloin melkein neljäntoista. Estoniasta ei ole mitään varmoja muistoja, kai siitä on joku puhunut. Mutta Neuvostoliiton hajoamisesta muistan, että isä katsoi uutisia ja sanoi minulle, että Neuvostoliittoa ei enää ole.

Lennonin murha ja minulle se todellakin oli katastrofi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun se helikopteri putosi ihmisjoukkoon Hämeenlinnassa ja roottorit silpoivat ihmisiä viipaleiksi. Jotakin kasari aikaa oli.

Paikkakunnalla asuin tuolloin ja ala-asteella kiersi vahvasti väritettyjä juttuja pitkin rinnettä kierineistä irtopäistä.

Olin paikalla kun tapahtui.

Tämä on ensimmäisiä lapsuusmuistojani. Olimme Ahvenistolla tuolloin myös.

Kevätpäivä ja se helikopteri putosi ja kieri mäkeä alas. Makkarateltan kaasugrillikin räjähti? Surullista. Ajatella että elämä olisi voinut silloin päättyä.

Mikkelin panttivankidraama.

Muistan kun tuli juttu Los Angelesin mellakoista koska näin sen jo aiemmin ihan vauvana ja se kiinosti ja kysyin mitä tuolla tapahtuu kuin tuli uusinta jutusta ja perheeni jäsenet siinä sanoivat että siellä on hollywood että ne tekee varmaan elokuvaa! Estonian uppoaminen ei ole mitenkään jäänyt mieleeni koskaan. Estonian laiva on iha puppu uppo. Olihan sielä varmasti tärkeitä rakkaita ihmisiä. Ei minunkaan perheestä kaikki ole päässyt helpolla. Uskon että iälläni milloin näin mellakat ja mielen tilan sillä tilanteessa koska olin kuolemaa tekemässä. Uskon että siinä kokemuksessa on jokin tarkoitus.

Mikkelin panttivankidraama.

Thaimaan tsunami.

Tsunamin muistan hyvin, olin silloin 7 vuotias. Mun mummi puhui kovaan ääneen kahvipöydässä siitä, ja muistan lukeneeni lehtijuttuja kuolleista lapsista ja toisistaan eroon joutuneista perheistä ja tajunneeni silloin ensimmäistä kertaa kunnolla, että kaikki elävät olennot kuolevat joskus. Olin tuossa iässä muutenkin ihan varma, että kaikki on vaarallista ja onnettomuuteen voi joutua millä hetkellä hyvänsä, joten ei ihme että tuo tsunami vieläkin tosi selkeästi mielessä.