Arvostatko insinööriä enemmän kuin hoitajaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisenä arvostan hoitajaa enemmän. Inssin kanssa en viitsisi esim. istua iltaa yhdessä.

Tää on kyllä paha, jos pitää näistä valita seuraa iltaa istumaan. Hoitaja katsoo lempeästi hymyillen muita nenän varttaan pitkin ja inssi on inssi.

Repesin :D Tältä hoitajalta kyllä irtoaa ronskejakin juttuja, kuulisittepa mitä kahvihuoneessa jutellaan jos sinne joskus harvoin ehtii ;) Vai että lempeästi hymyillen katselee muita nenänvartta pitkin :D Hoitajan työ ei todellakaan ole kovin lempeää, tai riippuu ehkä mitä tekee, mutta kyllä hoitajat kohtaa ne kaikista rankimmat asiat, mitä ihminen voi elämässä kohdata, ovat eturintamassa ryntäämässä paikalle kun jollakin on vaikka aivot pihalla tai käsi irti. Että lempeästi katselee nokan vartta pitkin joo :D

Mikä teitä hoitajia oikein vaivaa? Vali vali vali. Itse olette hommanne valinneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisenä arvostan hoitajaa enemmän. Inssin kanssa en viitsisi esim. istua iltaa yhdessä.

Tää on kyllä paha, jos pitää näistä valita seuraa iltaa istumaan. Hoitaja katsoo lempeästi hymyillen muita nenän varttaan pitkin ja inssi on inssi.

Hei, täällä röntgenhoitaja. Enkä todellakaan hymyile lempeästi, ja ikävä kyllä samaa voi sanoa suuresta osasta kollegoitani. Moni on suorastaan rasittavan insinöörimäinen. Työpaikan kahvipöydässä keskustellaan vaan koneista ja niiden säädöistä.

No röntgenhoitajat on juuri tuollaisia. Tavalliset sairaanhoitajat on niitä perinteisiä hoitajatyyppisiä ihmisiä yleensä ja sitten osa erikoistuu johonkin ja ne eivät välttämättä niinkään ole. Esim. röntgenhoitaja, ensihoitaja, instrumenttihoitaja, anestesiahoitaja, kätilö mitä näitä nyt on, jotka tekee jotain tiettyä toimen kuvaa vaikka nimessä on "hoitaja" niin eivät sinällään hoida potilaita.

Osa näistä on enemmän teknisempiä ja yksityiskohtiin keskittyviä, voi verrata esim kirurgi vs yleislääkäri. Ei joku saksien ojentelija tai tietokoneen naputtelija mitään varsinaista hoitoa siellä tee. 

Minä olen kysynyt yli 20 eri-ikäiseltä röntgenhoitajalta, mikä sai heidät sille alalle. Ylivoimaisesti suurin osa vastasi, ettei oikeastaan tiennyt, mitä muutakaan olisi halunnut tehdä. Ja jokaikinen sanoi, että on etu, että potilaskontakti jää lyhyeksi (vrt sairaanhoitaja). Eipä silti, ymmärrän täysin jälkimmäisen, ja se oli minullakin suurimpia syitä hankkiutua röntgenosastolle töihin...

Samoja huomioita. Ihmettelen myös sitä miten nihkeästi rtg-hoitajat haluavat oppia laitteiden toimintaan liittyviä ilmiöitä ts. fysiikkaa. Osataan vain se mitä työnantaja vaatii ja siinä kaikki. En ymmärrä miten silloin voisi olla kovin suurta intohimoa alaan

Siksi, koska röntgenfysiikasta kiinnostunut henkilö hakeutuu opiskelemaan alaa yliopistoon ja työllistyy ihan muualle kuin röntgenhoitajaksi.

Säteilyfysiikasta kiinnostuneet ihmiset valmistuvat fyysikoiksi/dippainsseiksi ja jatkavat opintojaan mm. sairaalafyysikoiksi. Rtg-hoitajat tekevät alan duunarityön, fyysikot suunnittelevat.

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajalinjalle hakee porukkaa per koulu amk:hon 1500-1800 ja 40-80 valitaan. Terveydenhoitajalinjalle hakee porukkaa 700-1000 ja 20-40 valitaan. Helppoa päästä, eikö? Vai hetkinen onko sittenkään? :D

Jos sinne on niin saatanan vaikea päästä, niin miksi iso osa opiskelijoista on kälättäviä ja siideriin meneviä pissiksiä? Ja muutenkin ne lääkelaskut niin hirmuisen vaikeita.

Kaikki kunnia hoitsuille, mutta älkää nyt tehkö itseänne turhan tärkeiksi. 

Niin. Inssillä on penis ja hoitsulla ei, lukuunottamatta joitakin poikkeuksia molemmissa leireissä.[/quote]

Höpsö olet. Ei se nyt ihan näin ole. Et vain tunne naisinsinöörejä. Niitä on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ole inssi ja vaimoni sairaanhoitaja/terveydenhoitaja. Suoraan sanottuna hänen työnsä on kyllä huomattavasti raskaampaa ja vaativampaa kuin omani, etenkin henkisen kuormituksen osalta. Hän kohtaa työssään joka päivä todella raskaita asioita, usein ihmishenki kyseessä. Itse taas ikään kuin leikin ja harrastan. Toki tehtävät ovat vaativia ja kuormitus kova, ylitöitä teen paljon (ei niistä mitään makseta). Mutta siitä huolimatta tämä työ ei syö samalla tavalla kun ihmisten ongelmien setviminen. Palkkani on aina ollut vähintäänkin kaksinkertainen vaimon palkkaan nähden, usein paljon enemmänkin, ja sen myötä myös eläkkeissä on huikea ero.

Arvosta todella vaimon ja kollegojensa tekemää työtä. Kyllä he isomman palkan ansaitsisivat.

Usein sanotaan, että vain me vientiteollisuudessa töitä tekevät teemme tuottavaa työtä, muut vain loisivat tuottamattomissa suojatyöpaikoissa. Mutta tosiasia on, että ilman lastentarhojen väkeä, opettajia, sairaanhoitajia ja vahusten hoitajia me emme pysty keskittymään omiin hommiimme. Sama pätee useisiin muihin "tuottamattomniin" julkisen sektorin töihin. Jos ei infra toimi, niin ei täällä onnistu vientituotteiden tekokaan. Kaikkia meitä tarvitaan tekemään töitä niiden vientitulojen eteen. Oma palkkani on täysin ylimitoitettu suhteessa monen muun, kuten vaimoni, työtehtäviin ja palkkaan nähden.

Hoitajan ei kannattaisi ottaa henkilökohtaisesti potilaiden ongelmia tai kuolemia. Kai siitä raskasta itselleen saa jos suree viikon jokaista kuollutta ja voivottelee kaksi iltaa jos joltain meni jalka poikki. 

Ei se henkinen kuomitus tule siitä että jäisi niitä ihmisten kohtaloita miettimään. Mä unohdan asiakkaan about heti kun se lähtee huoneesta. Enemmän se henkinen kuormittuneisuus tulee ihan vaan sen asiakkaan kohtaamisesta. Et voi olla epäaito, kylmä, tunteeton tms asiakkaan kanssa ollessa vaan sun on annettava omasta henkisestä pääomastasi asiakkaalle. Oltava läsnä ja uppoduttava niin tunne kuin ajatustasolla, kuitenkin säilyttäen ammatillisuus. Ja niitä kohtaamisia voi olla monta päivässä ka eri pituisia riippuen työstä. Ja tietty kaikki muu ajatustyö, suunnittelu yms siihen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Onpa hassua, että täällä ajatellaan insinöörien olevan suunnittelijoita. Tosiasiassa insinöörit toimivat laajasti myös myynnin, oston ja tuotannon saralla. Ei pidä myöskään unohtaa laatupäälliköitä jne... 

Insinöörin koulutuksella voi tehdä lähes mitä vain, mutta sairaanhoitajien mahdollinen työsarka on melko kapea-alainen.

Suunnitteluinssin palkka on huonoin ja homma ehkä vastuullisin. Huom. ehkä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajalsi pääsee empatiakyvyillä insinööri tarvii älyä. Huono verrata

Ikävä rikkoa kuplasi, mutta esim. Tampereelle pääsi viime vuonna terveydenhoitajaopintoihin 92/100 hakupisteellä, mikä tarkoittaa monen tapauksessa laudaturin papereita.

Ja lisäksi: AMK inssejä valmistuu nykyään joka kylästä. Sisään otetaan kaikki, jotka viitsii hakea. Tässä on vain kaksi ongelmaa. Sisään otetut eivät selviä opinnoista, kun eivät osaa riittävästi matematiikkaa, keskeytysprosentit joissain oppilaitoksissa hirveitä. Toinen ongelma on se, että valmistuneista suurin osa ei osaa mitään. Ennen vaadittiin työharjoittelua etukäteen liki kaksi vuotta ja sitä kautta kiinnostusta ja osaamista, että pääsi edes opiston pääsykokeisiin. Useimmat opistosta valmistuneet inssit olivat osaavia työntekijöitä heti töihin päästyään. Keskeytys prosentti pieni. Hienoista AMK ja YAMK (tai mitä lienevätkään, jälkimmäisen suurin meriitti edellisiin lienee virkamiesruotsin koe) nimikkeistä huolimatta nykyisten valmistuneiden inssien taso on ihan onneton. Tietysti joukossa ovat edelleen ne lahjakkaat ja osaavat, mutta suurin osa on surkeaa bulkki massaa. Sairaanhoitajiksi aikoville on edelleen melko kova karsinta, eli sisään pääsevät hakijoista fiksuimmat. Sitä en osaa sanoa, että ovatko he alalle parhaiten sopivat. Huhujen mukaan sielläkin on sama ilmiö kuin AMK inssejä tehtailevissa oppilaitoksissa. Valmistunut ylioppilaspohjaiset sh:t eivät selviä töissä edes yksinkertaisista lääkelaskuista, jotka testit pitää kuulemma läpäistä myös töissä, että pääsee annostelemaan lääkkeitä.

Tottakai arvostan insinööriä enemmän.

Insinööri tuo leivän pöytään suomalaisillekin.

Vierailija kirjoitti:

Onpa hassua, että täällä ajatellaan insinöörien olevan suunnittelijoita. Tosiasiassa insinöörit toimivat laajasti myös myynnin, oston ja tuotannon saralla. Ei pidä myöskään unohtaa laatupäälliköitä jne... 

Insinöörin koulutuksella voi tehdä lähes mitä vain, mutta sairaanhoitajien mahdollinen työsarka on melko kapea-alainen.

Pitää paikkansa. Insinöörit johtavat organisaatioita, kehittävät logistiikkaketjuja, kantavat tulosvastuuta ym.

Vierailija kirjoitti:

Mikä teitä hoitajia oikein vaivaa? Vali vali vali. Itse olette hommanne valinneet.

Pahimpia valittajia täällä näyttää olevan ne jotka eivät ole hoitajia. Hoitajat kertovat rehellisesti työnkuvastaan, mutta jankkaajat vain jatkavat mollaamistaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen lääkäri ja avoliitossa terveydenhoitajan kanssa, kyllä minä hoitajan työtä arvostan oikein todella. Hoitajat ovat valtavan suuri osa terveydenhuoltoa eikä me lääkärit pärjättäisi päivääkään ilman heitä. Teemme jatkuvasti yhteistyötä, ohjaan potilaita heille ja he ohjaavat potilaita meille, toimimme työpareina.

Eli ääni lähtee hoitajille täältä.

Hoitsujen unelmana on narrata lääkäri aviomieheksi. Harjottelevat suihinottotaitoja anatomisen erikoisosaamisensa pohjalta ja saavan näin ison edun verrattuna vaikka kauppaopiston tyttöihin.

Näin minulle on kerrottu.

t. Inssi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisenä arvostan hoitajaa enemmän. Inssin kanssa en viitsisi esim. istua iltaa yhdessä.

Tää on kyllä paha, jos pitää näistä valita seuraa iltaa istumaan. Hoitaja katsoo lempeästi hymyillen muita nenän varttaan pitkin ja inssi on inssi.

Hei, täällä röntgenhoitaja. Enkä todellakaan hymyile lempeästi, ja ikävä kyllä samaa voi sanoa suuresta osasta kollegoitani. Moni on suorastaan rasittavan insinöörimäinen. Työpaikan kahvipöydässä keskustellaan vaan koneista ja niiden säädöistä.

No röntgenhoitajat on juuri tuollaisia. Tavalliset sairaanhoitajat on niitä perinteisiä hoitajatyyppisiä ihmisiä yleensä ja sitten osa erikoistuu johonkin ja ne eivät välttämättä niinkään ole. Esim. röntgenhoitaja, ensihoitaja, instrumenttihoitaja, anestesiahoitaja, kätilö mitä näitä nyt on, jotka tekee jotain tiettyä toimen kuvaa vaikka nimessä on "hoitaja" niin eivät sinällään hoida potilaita.

Osa näistä on enemmän teknisempiä ja yksityiskohtiin keskittyviä, voi verrata esim kirurgi vs yleislääkäri. Ei joku saksien ojentelija tai tietokoneen naputtelija mitään varsinaista hoitoa siellä tee. 

Minä olen kysynyt yli 20 eri-ikäiseltä röntgenhoitajalta, mikä sai heidät sille alalle. Ylivoimaisesti suurin osa vastasi, ettei oikeastaan tiennyt, mitä muutakaan olisi halunnut tehdä. Ja jokaikinen sanoi, että on etu, että potilaskontakti jää lyhyeksi (vrt sairaanhoitaja). Eipä silti, ymmärrän täysin jälkimmäisen, ja se oli minullakin suurimpia syitä hankkiutua röntgenosastolle töihin...

Samoja huomioita. Ihmettelen myös sitä miten nihkeästi rtg-hoitajat haluavat oppia laitteiden toimintaan liittyviä ilmiöitä ts. fysiikkaa. Osataan vain se mitä työnantaja vaatii ja siinä kaikki. En ymmärrä miten silloin voisi olla kovin suurta intohimoa alaan

Siksi, koska röntgenfysiikasta kiinnostunut henkilö hakeutuu opiskelemaan alaa yliopistoon ja työllistyy ihan muualle kuin röntgenhoitajaksi.

Säteilyfysiikasta kiinnostuneet ihmiset valmistuvat fyysikoiksi/dippainsseiksi ja jatkavat opintojaan mm. sairaalafyysikoiksi. Rtg-hoitajat tekevät alan duunarityön, fyysikot suunnittelevat.

En tarkoittanut, että opiskelee sairaalafyysikkoa vastaavat tiedot vaan tietää edes vähän jotain alkeita. Vähän niin kuin monella alalla osataan alkeellista ohjelmointia, vaikka ei ollakaan varsinaisesti IT-alalla

Arvostan molempia, mutta eri syistä, ovat ammatteina niin erilaisia. Huvittavaa näissä keskusteluissa on kuitenkin se, että kaikkien insinöörien ja sairaanhoitajien kuvitellaan tekevän suurinpiirtein samanlaista työtä. Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa, vaan työnkuvan monipuolisuus ja vastuullisuus vaihtelee hurjasti. Erona on se, että insinööreillä vastuullisten työtehtävien lisääntyminen näkyy usein palkassa, sairaanhoitajilla ei. Sairaanhoitajillakin vastuullisuuden ja haastavuuden pitäisi määrittää palkkataso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisenä arvostan hoitajaa enemmän. Inssin kanssa en viitsisi esim. istua iltaa yhdessä.

Tää on kyllä paha, jos pitää näistä valita seuraa iltaa istumaan. Hoitaja katsoo lempeästi hymyillen muita nenän varttaan pitkin ja inssi on inssi.

Hei, täällä röntgenhoitaja. Enkä todellakaan hymyile lempeästi, ja ikävä kyllä samaa voi sanoa suuresta osasta kollegoitani. Moni on suorastaan rasittavan insinöörimäinen. Työpaikan kahvipöydässä keskustellaan vaan koneista ja niiden säädöistä.

No röntgenhoitajat on juuri tuollaisia. Tavalliset sairaanhoitajat on niitä perinteisiä hoitajatyyppisiä ihmisiä yleensä ja sitten osa erikoistuu johonkin ja ne eivät välttämättä niinkään ole. Esim. röntgenhoitaja, ensihoitaja, instrumenttihoitaja, anestesiahoitaja, kätilö mitä näitä nyt on, jotka tekee jotain tiettyä toimen kuvaa vaikka nimessä on "hoitaja" niin eivät sinällään hoida potilaita.

Osa näistä on enemmän teknisempiä ja yksityiskohtiin keskittyviä, voi verrata esim kirurgi vs yleislääkäri. Ei joku saksien ojentelija tai tietokoneen naputtelija mitään varsinaista hoitoa siellä tee. 

Minä olen kysynyt yli 20 eri-ikäiseltä röntgenhoitajalta, mikä sai heidät sille alalle. Ylivoimaisesti suurin osa vastasi, ettei oikeastaan tiennyt, mitä muutakaan olisi halunnut tehdä. Ja jokaikinen sanoi, että on etu, että potilaskontakti jää lyhyeksi (vrt sairaanhoitaja). Eipä silti, ymmärrän täysin jälkimmäisen, ja se oli minullakin suurimpia syitä hankkiutua röntgenosastolle töihin...

Samoja huomioita. Ihmettelen myös sitä miten nihkeästi rtg-hoitajat haluavat oppia laitteiden toimintaan liittyviä ilmiöitä ts. fysiikkaa. Osataan vain se mitä työnantaja vaatii ja siinä kaikki. En ymmärrä miten silloin voisi olla kovin suurta intohimoa alaan

Siksi, koska röntgenfysiikasta kiinnostunut henkilö hakeutuu opiskelemaan alaa yliopistoon ja työllistyy ihan muualle kuin röntgenhoitajaksi.

Säteilyfysiikasta kiinnostuneet ihmiset valmistuvat fyysikoiksi/dippainsseiksi ja jatkavat opintojaan mm. sairaalafyysikoiksi. Rtg-hoitajat tekevät alan duunarityön, fyysikot suunnittelevat.

En tarkoittanut, että opiskelee sairaalafyysikkoa vastaavat tiedot vaan tietää edes vähän jotain alkeita. Vähän niin kuin monella alalla osataan alkeellista ohjelmointia, vaikka ei ollakaan varsinaisesti IT-alalla

Ajathan sinäkin autolla hymyssä suin mutta oletko opiskellut edes vähän alkeita siitä, mitä siellä konepellin alla oikeasti tapahtuu ja mihin fysikaalisiin ilmiöihin se perustuu, että kotterosi ylipäätään liikkuu ja että sinulla on siellä sisällä lämmintä ja voit kuunnella radiosta kauneimpia joululauluja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisenä arvostan hoitajaa enemmän. Inssin kanssa en viitsisi esim. istua iltaa yhdessä.

Tää on kyllä paha, jos pitää näistä valita seuraa iltaa istumaan. Hoitaja katsoo lempeästi hymyillen muita nenän varttaan pitkin ja inssi on inssi.

Hei, täällä röntgenhoitaja. Enkä todellakaan hymyile lempeästi, ja ikävä kyllä samaa voi sanoa suuresta osasta kollegoitani. Moni on suorastaan rasittavan insinöörimäinen. Työpaikan kahvipöydässä keskustellaan vaan koneista ja niiden säädöistä.

No röntgenhoitajat on juuri tuollaisia. Tavalliset sairaanhoitajat on niitä perinteisiä hoitajatyyppisiä ihmisiä yleensä ja sitten osa erikoistuu johonkin ja ne eivät välttämättä niinkään ole. Esim. röntgenhoitaja, ensihoitaja, instrumenttihoitaja, anestesiahoitaja, kätilö mitä näitä nyt on, jotka tekee jotain tiettyä toimen kuvaa vaikka nimessä on "hoitaja" niin eivät sinällään hoida potilaita.

Osa näistä on enemmän teknisempiä ja yksityiskohtiin keskittyviä, voi verrata esim kirurgi vs yleislääkäri. Ei joku saksien ojentelija tai tietokoneen naputtelija mitään varsinaista hoitoa siellä tee. 

Minä olen kysynyt yli 20 eri-ikäiseltä röntgenhoitajalta, mikä sai heidät sille alalle. Ylivoimaisesti suurin osa vastasi, ettei oikeastaan tiennyt, mitä muutakaan olisi halunnut tehdä. Ja jokaikinen sanoi, että on etu, että potilaskontakti jää lyhyeksi (vrt sairaanhoitaja). Eipä silti, ymmärrän täysin jälkimmäisen, ja se oli minullakin suurimpia syitä hankkiutua röntgenosastolle töihin...

Samoja huomioita. Ihmettelen myös sitä miten nihkeästi rtg-hoitajat haluavat oppia laitteiden toimintaan liittyviä ilmiöitä ts. fysiikkaa. Osataan vain se mitä työnantaja vaatii ja siinä kaikki. En ymmärrä miten silloin voisi olla kovin suurta intohimoa alaan

Siksi, koska röntgenfysiikasta kiinnostunut henkilö hakeutuu opiskelemaan alaa yliopistoon ja työllistyy ihan muualle kuin röntgenhoitajaksi.

Säteilyfysiikasta kiinnostuneet ihmiset valmistuvat fyysikoiksi/dippainsseiksi ja jatkavat opintojaan mm. sairaalafyysikoiksi. Rtg-hoitajat tekevät alan duunarityön, fyysikot suunnittelevat.

En tarkoittanut, että opiskelee sairaalafyysikkoa vastaavat tiedot vaan tietää edes vähän jotain alkeita. Vähän niin kuin monella alalla osataan alkeellista ohjelmointia, vaikka ei ollakaan varsinaisesti IT-alalla

Ajathan sinäkin autolla hymyssä suin mutta oletko opiskellut edes vähän alkeita siitä, mitä siellä konepellin alla oikeasti tapahtuu ja mihin fysikaalisiin ilmiöihin se perustuu, että kotterosi ylipäätään liikkuu ja että sinulla on siellä sisällä lämmintä ja voit kuunnella radiosta kauneimpia joululauluja?

Olen opiskellut joo, vaikka ajankin paljon vähemmän kuin 40h viikossa

Tällä palstalla on ihmeellinen hoitajaviha, liekö kyseessä katkeroituneet tyypit jotka eivät ole itse päässeet kouluun.

Itse arvostan kaikkia jotka ovat hyviä työssään ja jotka ylipäätään käyvät töissä! Suomessa on paljon niitäkin työikäisiä ja -kykyisiä jotka vain loisivat kotona, sellaista en arvosta.

En. Valitettavasti palkkatasoon vaikuttaa moni muukin tekijä kuin arvostus, erityisesti toimiala ja sen taloudellinen rakenne. Inhoan näitä kyselyitä, kumpaakin ammattia tarvitaan ja molemmat ansaitsevat arvostuksen.

Mua säälittää ihmiset, jotka arvottavat muita koulutuksen vaikeuden ja maineen perusteella. Minä arvostan ihmistä, joka tekee asioita, joista tykkää. Arvostan ihmistä, joka auttaa muita. Arvostan ihmistä, joka pohtii perusteellisesti, mitä haluaa elämältään ja tavoittelee sitä. Oli se sitten ura, perhe, vapaaehtoistyö- ja järjestötoiminta tai jokin muu. Arvostan ihmistä, joka ei unohda inhimillisyyttään ja lempeyttään tavoitellessaan noita asioita, vaan kohtelee muita ihmisiä heidän ansaitsemallaan tavalla arjen keskelläkin. En arvosta ihmistä, joka pyhittää koko elämänsä jollekin asialle vain siksi, että muut pitävät sitä hienona.