Lue keskustelun säännöt.
Mitkä aviopuolison sairaudet tekevät tyhjäksi myötä- ja vastamäessä rakastamisen lupauksen?
16.01.2017 |
Kaikki tuttavapiirini suhteet, joissa mies on masentunut totaalisen romuksi työkyvyttömäksi, ovat päätyneet vaimon ottamaan eroon. Olen ollut muutaman häissäkin kuulemassa ikuisen rakkauden tunnustuksia. Nyt ne saa joku terve.
En tiedä, mitä pitäisi tapahtua, että itse ottaisin eron. Ei minusta olisi varmaankaan Nina Mikkosen elämää elämään. En itsekään haluaisi, että mies joutuisi vaihtamaan vaippojani.
Kommentit (52)
Olen sitä mieltä että jos et ole valmis seisomaan toisen rinnalla viel sittenkin kun toinen on sairas niin älä mene edes naimisiin.
Koska sinä et sitä toista ole koskaan rakastanutkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tullut vielä vastaan. T: Jo yhden aviomiehen rinnalla aina hautaan asti seissyt
Muualta hankittu HIV voisi olla aika paha.
Vierailija kirjoitti:
Ehkei kannata antaa sellaisia lupauksia, mitä ei pysty pitämään. Mitä tuollaiset lässynlässytykset hyödyttää, kun ei kukaan pysty rakkautta kenellekään lupaamaan kuolemaan asti? Eikä ole pakkokaan pystyä. Jos tunteet kuolee, ne kuolee, ei sille mitään voi. Kannattaisi olla realisti myös parisuhteessa, ja hyväksyä se, ettei ihminen pysty mitään ikuista rakkautta lupaamaan kenellekään.
Rakkaus on suurimmaksi osaksi lupaus ja tahto. Ei mikään suuri tunne.
Älä sitten mene naimisiin jos et sen toisen rinnalla halua olla loppuelämää
Vierailija kirjoitti:
Muualta hankittu HIV voisi olla aika paha.
Siinä on paha se että joko se on pettänyt tai piikittänyt itseään vanhoilla neuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut vielä vastaan. T: Jo yhden aviomiehen rinnalla aina hautaan asti seissyt
Kumarran syvään kaltaisellesi naiselle. Olet sen ansainnut!!!
Pappi kysyy "tahdotko rakastaa". Rakkaudessa on pitkälti kyse tahtomisesta. Jos toista (tahtoo) rakastaa, ei hylkää vastoinkäymisissäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkei kannata antaa sellaisia lupauksia, mitä ei pysty pitämään. Mitä tuollaiset lässynlässytykset hyödyttää, kun ei kukaan pysty rakkautta kenellekään lupaamaan kuolemaan asti? Eikä ole pakkokaan pystyä. Jos tunteet kuolee, ne kuolee, ei sille mitään voi. Kannattaisi olla realisti myös parisuhteessa, ja hyväksyä se, ettei ihminen pysty mitään ikuista rakkautta lupaamaan kenellekään.
Rakkaus on suurimmaksi osaksi lupaus ja tahto. Ei mikään suuri tunne.
Älä sitten mene naimisiin jos et sen toisen rinnalla halua olla loppuelämää
Miksen? Ei avioliittolaissa puhuta loppuelämästä mitään. Se on vain juridinen sopimus, jonka voi ihan laillisesti purkaa halutessaan.
En ole vielä törmännyt sellaiseen.
Monisairaan miehen monisairas vaimo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pappi kysyy "tahdotko rakastaa". Rakkaudessa on pitkälti kyse tahtomisesta. Jos toista (tahtoo) rakastaa, ei hylkää vastoinkäymisissäkään.
Ja mitä jos ei enää tahdo? Onko pakko siitä huolimatta? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut vielä vastaan. T: Jo yhden aviomiehen rinnalla aina hautaan asti seissyt
Kumarran syvään kaltaisellesi naiselle. Olet sen ansainnut!!!
Toivottavasti sinä olet samanlainen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vähän riippuu. Jos kumppani esim masentuu syvästi, eikä suostu tai halua hakea mitään apua, niin varmaan jossain kohtaa rakkaus loppuu. Alkoholismissa sama, jos ei edes yritä parantua, niin olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos et ole valmis seisomaan toisen rinnalla viel sittenkin kun toinen on sairas niin älä mene edes naimisiin.
Koska sinä et sitä toista ole koskaan rakastanutkaan
Naimisiinmeno on oikeustoimi, jossa järjestellään mm. varallisuus- ja perheoikeudellisia asioita. Saa olla rakastunut, muttei ole pakko. Saa luvata olla ikuisesti yhdessä, mutta sekään ei mitenkään kuulu varsinaisesti naimisiinmenoon vaan johonkin kirkolliseen toimitukseen. Moni menee naimisiin, jottei tarvitse erikseen tehdä testamenttia, edunvalvontavaltuutusta, isyyden tunnustamisia ja x-määrää sopimuksia talosta, veloista ja elatuksesta.
Millä oikeudella sinä sen ihmisiltä kiellät? Naimisiin saa ja voi mennä, vaikkei olisi tarkoituskaan olla hautaan saakka yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappi kysyy "tahdotko rakastaa". Rakkaudessa on pitkälti kyse tahtomisesta. Jos toista (tahtoo) rakastaa, ei hylkää vastoinkäymisissäkään.
Ja mitä jos ei enää tahdo? Onko pakko siitä huolimatta? Miksi?
Kylläpä tänne tuli äkäinen ihminen kertomaan kuinka rakkaus ei riitä mihinkään, pitää olla vaan kivaa, hauskaa, kepeää, helppoa. Ehkä hänen kannattaisi hommata seksiorja, kun tunnepuoli viittaa sellaisen tarpeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos et ole valmis seisomaan toisen rinnalla viel sittenkin kun toinen on sairas niin älä mene edes naimisiin.
Koska sinä et sitä toista ole koskaan rakastanutkaan
Naimisiinmeno on oikeustoimi, jossa järjestellään mm. varallisuus- ja perheoikeudellisia asioita. Saa olla rakastunut, muttei ole pakko. Saa luvata olla ikuisesti yhdessä, mutta sekään ei mitenkään kuulu varsinaisesti naimisiinmenoon vaan johonkin kirkolliseen toimitukseen. Moni menee naimisiin, jottei tarvitse erikseen tehdä testamenttia, edunvalvontavaltuutusta, isyyden tunnustamisia ja x-määrää sopimuksia talosta, veloista ja elatuksesta.
Millä oikeudella sinä sen ihmisiltä kiellät? Naimisiin saa ja voi mennä, vaikkei olisi tarkoituskaan olla hautaan saakka yhdessä.
Miksi luvata jotain, mitä ei ole aikomuskaan pitää? Eikö voisi sanoa häävieraille, että nähdään taas samoissa merkeissä vuoden kuluttua, en minä oikeasti puolisostani välitä, tuskin kenestäkään muustakaan josta ei hyödy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pappi kysyy "tahdotko rakastaa". Rakkaudessa on pitkälti kyse tahtomisesta. Jos toista (tahtoo) rakastaa, ei hylkää vastoinkäymisissäkään.
Ja mitä jos ei enää tahdo? Onko pakko siitä huolimatta? Miksi?
Kylläpä tänne tuli äkäinen ihminen kertomaan kuinka rakkaus ei riitä mihinkään, pitää olla vaan kivaa, hauskaa, kepeää, helppoa. Ehkä hänen kannattaisi hommata seksiorja, kun tunnepuoli viittaa sellaisen tarpeeseen.
Minusta tuo oli ihan asiallista keskustelua :) minusta sinä vaikutat siltä äkäiseltä osapuolelta, jos et salli keskustelussa kyseenalaistamista tai eriäviä mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä että jos et ole valmis seisomaan toisen rinnalla viel sittenkin kun toinen on sairas niin älä mene edes naimisiin.
Koska sinä et sitä toista ole koskaan rakastanutkaan
Naimisiinmeno on oikeustoimi, jossa järjestellään mm. varallisuus- ja perheoikeudellisia asioita. Saa olla rakastunut, muttei ole pakko. Saa luvata olla ikuisesti yhdessä, mutta sekään ei mitenkään kuulu varsinaisesti naimisiinmenoon vaan johonkin kirkolliseen toimitukseen. Moni menee naimisiin, jottei tarvitse erikseen tehdä testamenttia, edunvalvontavaltuutusta, isyyden tunnustamisia ja x-määrää sopimuksia talosta, veloista ja elatuksesta.
Millä oikeudella sinä sen ihmisiltä kiellät? Naimisiin saa ja voi mennä, vaikkei olisi tarkoituskaan olla hautaan saakka yhdessä.
Miksi luvata jotain, mitä ei ole aikomuskaan pitää? Eikö voisi sanoa häävieraille, että nähdään taas samoissa merkeissä vuoden kuluttua, en minä oikeasti puolisostani välitä, tuskin kenestäkään muustakaan josta ei hyödy.
Mutta nimenomaan koitinkin sanoa, että sellaista ei ole pakko edes luvata. Naimisiin voi mennä ilman tuota lupaustakin ja avioero on ihan laissa sallittu. Jokainen päättää itse luoaako vai ei lupaa olla yhdessä loppuun saakka. Häissä ei myöskään ole pakko olla vieraita. Tämä oli pointtini.
Olen kyllä miettinyt minäkin tätä asiaa, vaikka en ole naimisissakaan. Meneehän siinä tavallaan elämä hukkaan jos on jonkun tiedottoman (tms) aviopuoliso vuosikaudet.
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu. Jos kumppani esim masentuu syvästi, eikä suostu tai halua hakea mitään apua, niin varmaan jossain kohtaa rakkaus loppuu. Alkoholismissa sama, jos ei edes yritä parantua, niin olkoon.
Tämä.
Ehkei kannata antaa sellaisia lupauksia, mitä ei pysty pitämään. Mitä tuollaiset lässynlässytykset hyödyttää, kun ei kukaan pysty rakkautta kenellekään lupaamaan kuolemaan asti? Eikä ole pakkokaan pystyä. Jos tunteet kuolee, ne kuolee, ei sille mitään voi. Kannattaisi olla realisti myös parisuhteessa, ja hyväksyä se, ettei ihminen pysty mitään ikuista rakkautta lupaamaan kenellekään.