Lapsiperheessä vierailu ei kiinnosta.
Olen kymmenisen vuotta vanhempi miestäni ja lapseni on jo täysikäisiä. Miehen kaverit on alkaneet myös perheellistyä ja tenavia tehdään. Nyt pitäisi sitte vierailla heidän luonaan ja kutsua meille. Mutta ei vaan nappaa. En ole kiinostunut lapsista enkä lapsiperheiden ongelmista yms. Nyt sitten kuulen että olen leuhka yms. Pitäisikö vaa sietää niitä vai pitää eri kaverit miehen kanssa.
Kommentit (8)
Ketkä jaksoivat sinun pieniä lapsiasi?
Hanki ikäistäsi seuraa ja anna nuorten miesten olla ja perustaa perheensä ikäistensä naisten kanssa. Meinasin olla semmoinen ilkeä mummo, joka ei halua sietää lapsenlapsia?
Ei mulla itse nitä lapsia vastaan ole mitään vaan puheenaiheet on niin kaukana omasta elämästä. Ja jos koittaa puhua omien lasten pikkulapsi tai peruskouluajasta niin on kuin sota-ajoista puhuisi. Kun taas puhun harrastuksistani tai matkoistani, huokaillaan että voi kun pääsisi mutta kun.
Kaikkein pahinta on jos erehtyy neuvomaan. Sanoin että vie muksut mummolle ja lähe kuntoilemaan kerta haluat. Perästäpäin kuulin että hyvä mun on neuvoo ja että kattelis oma persettä onko leveä..
Tämän vuoksi kannattaa pariutua ikäisensä kanssa. Ei taida olla pitkä yhteinen tulevaisuutenne. Ei onnistunut Ashton Kutcherilta ja Demi Moorelta. Mutta ehkä miehesi pitää sinut jos olet paljonkin Demiä tasokkaampi. Not.
Itse valitsin se leuhkan roolin. En jaksa pikkulapsia eikä heidän vanhempansa ole mun kavereita joten valinta oli helppo. Ihan sama mitä puhuu/ajattelee.
Ymmärrän sinua hyvin, mutta en minä nyt tuon asian takia kaveriperheitä hylkäisi. Tunti pari sinne tänne, ihan sama ovatko siinä kakarat mukana vai ei. Mietipäs siis sitä oman naamasi ilmettä, nyrpeä naama herättää ärsytystä enemmän kuin lasten höpötys.
Voi sinua vanhaa luuskaa, olet kateellinen! Tiedät, että sinä et ole enää hedelmällisessä iässä ja jos saisitkin rakkauden hedelmän, niin sutta siitä tulisi melko varmasti. Pelkäät myös nuoren miehesi katsovan sillä silmällä jotakin ihanaa nuorta naista ja jättävän sinut mummokuumeisen täti-ihmisen yksinään. Voi voi, on jollakin huolet.
Jos haluatte säilyttää yhteyden näihin ihmisiin, niin lapsia on pakko sietää. Sun pitää miettiä, haluatko miehen takia joskus jaksaa niitä lapsia vai et. Mieti, miltä tuntuisi, jos mies sanoisi, että ei lainkaan jaksa sun tuttavia ja ystäviä.
Sinänsä ymmärrän sua. Mullakin omat lapset jo reilusti toisella kymmenellä. Huomaan, että en jaksaisi taaperoita, jotka sotkee kaiken ja joita saa vahtia koko ajan. Kyläily perheessä, jossa monta pientä lasta, voi olla rasittavaa. Ainakaan yökyläilyyn ei tee mieli kutsua pikkulapsiperheitä. En silti katkaise heihin välejä, yritän välillä jaksaa, koska kyseessä mulle tärkeitä ihmisiä.