Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avioero ei sureta yhtään

Vierailija
15.01.2017 |

Mietin tässä sellaista, että voiko tosiaan käydä niin että avioerosta selviää ilman ainutta kyyneltä. Ollaan oltu naimisissa 12 vuotta ja nyt joulunpyhinä hain eroa, joten lähiviikkoina muutetaan erillemme. Olo on vain hyvä, kevyt ja onnellinen. Vähän mietityttää, miten lapset sopeutuvat, mutta en ole tippaakaan surullinen. Mitähän tästä pitäisi ajatella?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
15.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Katunut mäkään en ole, mut suru tuli kuitenkin myöhemmin vaikkka aluks ei ollut muuta kuin iloa. Samaten ihme unia näin noin 2v erosta.

Vierailija
2/4 |
15.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitä että olet työstänyt asian jo liitossa ollessasi ja olet puntaroinut päätöksesi tarkkaan ja tiedät mitä olet tekemässä. Älä ylläty että suru tuleekin jälkijunassa. Tai näin ainakin itselle kävi. Itkin itkuni liitossa, sen jälkeen ei ole ollut siihen tarvetta mutta todellakin haikeus ja suru miksi ei voinut onnistua tuli muutama vuosi perässä. Kesti hetken aikaa, ehkä muutaman viikon kunnes sekin tuli sitten käsiteltyä.

Et ole tulossa hulluksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
15.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avioliitossa ollessa jo työstää eroa ja siinä on monet itkut itketti niin avioero on silloin helpotus

Vierailija
4/4 |
15.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vain nainen pystyy noin kylmästi jättämään kaiken taakseen muiden osapuolten (mies, lapset, suku) tunteista välittämättä. Ja aika moni noin näkyy tekevänkin. Joku selitti sen olevan evoluution kehittämä ominaisuus: On selviämisen kannalta elintärkeää pystyä unohtamaan aiempi heimo ja rakastua ryöstäneen heimon uroksiin jos meinaa pysyä hengissä.