vuoden jo HIIRRVEÄ vauvakuume!
Oon tänne aiemminkin kirjotellu,nyt vähän taukoa kun ei tunnu vauvaprojekti edistyvän.Tällä viikolla olen käynyt kuopukseni,pian 3 v,kanssa katsomassa kahta suloista pientä vauvaa.Ihan innoissaan hoivasi ja silitteli poskea.Tuli jotenkin niin apea olo,ettei meidän tytöllä varmaan koskaan tuu olemaan omaa pikkusiskoo tai veikkaa jota helliä.On niin ihana pitää toisten vauvoja sylissä ja haaveilla josko meillekkin tulis vauveli...Pitäs varmaan alkaa harrastaa jotain tai alottaa remontti että sais ajatukset mielestä.On aika raskasta kun asia on koko ajan mielessä,ja mies ei kyllä tajua vihjeitä vaikka kuinka huokailen miten ihania vauvoja olen taas nähnyt.Toisaalta,kuopuksen tekoonkin mieheni suostui ihan yllättäen,olin varma ettei tätänuorinta tulisi koskaan.Mutta nyt tuntuu kyllä ihan toivottomalta...Kertokaas lohduttavia tarinoita jos jollain on ollut samanlaisia tilanteita,eli mies onkin yllättäen halunnutkin vauvan.Kevätterveisin vauvakuumeineinen ja epätoivoinen
Kommentit (3)
Miehet kai ,ainakin minun,miettivät asiaa rauhassa omassa pääkopassaan,ja sitten ehdottavat yllättäen.Välillä kyllä olen 100% varma ,ettei mies jaksa enää yhtään vauva-aikaa.Eletään toivossa,kerron kyllä jos käänteitä vauva-asiassa tapahtuu!
voisin myös osallistua tähän, että miehet ei yleensä, ylipäätään, koskaan tajua vihjeitä, joten ehkä suora ehdotus voisi tepsiä paremmin :o)
Meillä oli vielä viimevuoden puolella mies sitä mieltä, että kaksi lasta on tarpeeksi tai jos kolmas tehdään, niin joskus kaukana tulevaisuudessa.
Itsellä vauvakuume oli kohoillut vähän väliä jo parin vuoden ajan..
(meillä lapset 7v. ja 5v.)
Tammikuussa jäin työttömäksi ja otin kolmos-asian esille oikeen tosissaan ja keksin mahdollisimman hyviä syitä miksi juuri nyt olisi paras mahdollinen aika antaa kolmannen tulla jos on tullakseen.. ja yhtäkkiä yllättäen mies oli jotakuinkin samaa mieltä!
Sovittiin että yritys aloitetaan niin, että la menee vuoden 2007 puolelle.
Pientä epäröintiä on välillä kuulunut, mutta silti olen toiveikas!!
Tsemppiä sinnepäin! kyllä se mies vielä suostuu..