Lue keskustelun säännöt.
Avioero ja lapset vuoroviikoin, että saa hengähtää
14.01.2017 |
Onko moni ottanut eron siitä syystä, että saa enemmän omaa aikaa ja voi levätä ? Eli niin, että lapset on vaikka vuoroviikoin toisella vanhemmalla?
Asun ulkomailla jossa lapset ovat pääsääntöisesti vuoroviikoin toisella vanhemmalla. Näitä tapauksia on muutama, jossa nainen on ottanut eron ihan siitä syystä, ettei jaksa lapsiperhearkea ja haluaa aikaa jolloin voi levätä.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö nämä vanhemmat sitten väsy joka toinen viikko, kun joutuvat huolehtimaan lapsiperhearjesta täysin yksin?
No sittenhän voi seuraavan viikon lepäillä ja ladata akkuja.
Työttömät vanhemmat voivatkin. Töissäkäyvät tekevät silloin pitkää työpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tässä maassa näkee entistä enemmän sen, että erotaan jo "aiemmin" eli tilanne ei ehdi edes kärjistymään niin pahaksi. Sitten yhdessä tuumin vielä pystytään keskustelemaan järkevästi miten tilanne hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla lasten kannalta.
Tuttuni erosi ja lapset ovat vuoroviikoin vanhemmillaan. Matkustavat "perheenä" lasten kanssa, viettävät joulut yhdessä, mutta vanhemmat asuvat eri osoitteissa. Sunnuntaisin syövät yhdessä sen vanhemman luona joka aloittaa viikon lasten kanssa.
Heillä ei taida olla uusia kumppaneita?
Ei ole vielä tai ei ainakaan ketään jota olisi lapsille esitelty. Toki yhteiset jutut todennäköisesti loppuvat kun jompikumpi löytää uuden kumppanin. Mutta toistaiseksi menevät tällätavoin mikä on hyvä lasten kannalta.
Itse en ainakaan eron sattuessa edes sekoittaisi uutta kumppania lasten elämään milläin tavoin. Lapsiviikot eläisin lasten kanssa ja toisen viikon miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö nämä vanhemmat sitten väsy joka toinen viikko, kun joutuvat huolehtimaan lapsiperhearjesta täysin yksin?
No sittenhän voi seuraavan viikon lepäillä ja ladata akkuja.
Työttömät vanhemmat voivatkin. Töissäkäyvät tekevät silloin pitkää työpäivää.
Ei välttämättä tee sen pidempää päivää ja sitä helpottaa myös lapsivapaat viikonloput sekä vähempi aherrus kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä paskin syy erolle. Miten omista lapsistaan ja omasta tavallisesta perhe-elämästä muka voi niin uupua, että sen takia pitää erota, että saisi omaa aikaa? Anna ne kakarat kokonaan huostaan niin saat levätä.
Jep. Valitettavasti vaan nykyään yhä yleisempää. Naiset luulevat sen olevan joku ideaaliratkaisu (kuten joku jo yritti esittää), että saa itse lepoa ja pystyy antamaan sitten "omalla" viikolla enemmän energiaa lapsille. Sitä vaan ei tajuta, että se ero on paljon suurempi ongelmien ja traumojen aiheuttaja niille lapsille kuin pienemmällä liekillä leikittäminen. Ja mitä sitä miesraukan kohtaloa edes miettimään, mokomakin sika kun yritti liian kovasti hankkia elantoa ja huolehtia perheestä.
Mistä tiedät, että ero on aina niin traumaattinen kokemus lapsille? Mitä jos koti-olot ovat yhtä riitelyä, jatkuvaa väsymystä jne. Jos vanhemmat osaavat fiksusti hoitaa eron: joissain tilanteissa luulisin, että ero on jopa hyvä ratkaisu lasten kannalta.
Tiedän koska olen itse avioeroperheestä ja kokenut naisen aloitteesta tapahtuneen avioeron. Joka väittää että lapsilla on eron jälkeen parempi ei tiedä mistä puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teitte lapsia?? Käy niin sääliksi, omalla viikolla molemmat vanhemmat vaan odottaa et lähtisivät nyt jo pois pilaamasta mun elämää :(( antakaa johonkin rakastavaan perheeseen ne lapset!
Ja jotenkin koet paremmaksi kahden huoltajan perheen, jossa molemmat vanhemmat ajattelevat, etteivät kestä rasittavia lapsiaan enää päivääkään ja riitelevät kovaan ääneen keskenään, kumman pitää tänä iltana hoitaa lapset ja kumpi saa harrastaa.
Se, onko eronnut vai ei, ei vaikuta siihen, rakastaako lapsiaan. Rakastava vanhempi antaa lapsilleen mahdollisuuden olla läheinen myös toisen vanhemman kanssa, myös eron jälkeen.
Miksi teitte lapsia jos haluatte vain harrastaa ilman heitä???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö nämä vanhemmat sitten väsy joka toinen viikko, kun joutuvat huolehtimaan lapsiperhearjesta täysin yksin?
No sittenhän voi seuraavan viikon lepäillä ja ladata akkuja.
Työttömät vanhemmat voivatkin. Töissäkäyvät tekevät silloin pitkää työpäivää.
Ei välttämättä tee sen pidempää päivää ja sitä helpottaa myös lapsivapaat viikonloput sekä vähempi aherrus kotona.
No ne ei tee, joilla on kiinteä työaika. Päiväkotikuskaukset lapsiviikoilla vie aikansa ja eikä pikkukoululaisten haluisi antaa olla kovin montaa tuntia yksin koulun jälkeen.
Itkin aikanaan miehelle, että jos edes yhden yön saisin nukkua sohvalla ja hän huolehtisi lapsista yön, mutta ei.
Tai edes yhtenä aamuna viikossa hän olisi vienyt lapset ulos. Ei, niitä aamuja taisi olla yhden käden sormilla laskettava määrä.
Olin kateellinen eronneille, olin kateellinen lauantaiaamuisin puistossa kaikille niille naisille joiden miehet olivat tulleet ulos lasten kanssa.
Eron jälkeen jaksoinkin lasten kanssa perheenä paljon paremmin kun se yksi energiaa vievä tapaus ei enää asettanut vaatimuksia siitä, millaista perhe-elämää ja parisuhdetta piti elää.
Isä näkee nykyään l a psiaan aina välillä. Järjestely sopii kaikille. Etenkin eksälle, joka kerää säälipisteitä kun ei näe lapsiaan tarpeeksi. Mulla ei olisi mitään sitä vastaan vaikka näkisivät enemmän, se ei vaan herran aikatauluihin sovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää. Olen valmis adoptoimaan jonkun sellaisen perheen lapset, jotka eivät saa rakkautta vanhemmiltaan. Kukaan sellainen lapsi ei voi olla rakastettu, jonka hoito koetaan niin suureksi taakaksi, että on pakko erota. Tällaisiako laiskiaisia suomalaiset ovat nykyään? Vanhempien tärkein tehtävä on rakastaa toisiaan ja se on tahdon asia. Rakkaus lapsiin pitäisi olla automaattinen. Ei hyvä vanhempi yritä päästä eroon lapsistaan. Onneksi olen itse elänyt perheessä, jossa minua on rakastettu.
Lapsiperhearki on jokaisella niin kovin erilainen. Jos perheessä on erityislapsia tai jotain muuta haastavampaa niin kyllä varmasti vaativa elämä väsyttää ihan tavalliset vanhemmat. Me kaikki aikuiset olemme myös erilaisia. Jotkut nauttivat jatkuvasta touhuamisesta lasten kanssa ja heitä ei hälinä häiritse, toiset työssäkäyvät taas kaipaavat rauhallista lepoa työpäivän jälkeen ja jos siinä on vaativa lapsi/lapset vastuulla koko ajan, niin vanhempi ei saa levätyksi koskaan kunnolla ja väsymyksen määrä lisääntyy. Muistaka myös, että lapset ovat niin kovin erilaisia. Toiset vaativat koko ajan vanhempiensa seuraa/huomiota. Jotkut lapset raivoavat ja tappelevat koko ajan. Jotkut lapset ovat helppoja ja paljon kavereidensa kanssa. Tällöin vanhemmat saavat rauhassa hoitaa muita asioita tai vaikka juoda kahvia.
Huonot yöunet myös väsyttävät ja jos perheessä on sairautta, masennusta tai jotain muuta voimaa vievää. Monessa perheessä tosiaan naiset tekevät sen saman normityöpäivän (kuin mieskin) ja sitten hoitavat kodin, ruoat, siivoukset ja lasten harrastukset. En voi ymmärtää miten moni antaa miehensä laiskotella (kuten monet miehet tekevät). Näissä perheessä miesten työttömyys usein tarkoittaa, että he eivät tee juuri mitään. Nainen tekee lähes kaiken. Ei ole reilua. Hatunnosto ahkerille äideille ja isille. Ero on paras siinä vaiheessa kun ydinperheenä elämä on enemmän tappelua ja kärsimystä. Tiedän itsekin parin, missä äiti huokaisi helpotuksesta eron tultua - nyt hän saisi edes viikon joskus olla rauhassa. Ymmärrän tuota äitiä ja uskon, että elämäntilanne oli heillä sellainen, että ero oli paras ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti itsekin - mutta en orja kirjoitti:
Lapsiperhearki on jokaisella niin kovin erilainen. Jos perheessä on erityislapsia tai jotain muuta haastavampaa niin kyllä varmasti vaativa elämä väsyttää ihan tavalliset vanhemmat. Me kaikki aikuiset olemme myös erilaisia. Jotkut nauttivat jatkuvasta touhuamisesta lasten kanssa ja heitä ei hälinä häiritse, toiset työssäkäyvät taas kaipaavat rauhallista lepoa työpäivän jälkeen ja jos siinä on vaativa lapsi/lapset vastuulla koko ajan, niin vanhempi ei saa levätyksi koskaan kunnolla ja väsymyksen määrä lisääntyy. Muistaka myös, että lapset ovat niin kovin erilaisia. Toiset vaativat koko ajan vanhempiensa seuraa/huomiota. Jotkut lapset raivoavat ja tappelevat koko ajan. Jotkut lapset ovat helppoja ja paljon kavereidensa kanssa. Tällöin vanhemmat saavat rauhassa hoitaa muita asioita tai vaikka juoda kahvia.
Huonot yöunet myös väsyttävät ja jos perheessä on sairautta, masennusta tai jotain muuta voimaa vievää. Monessa perheessä tosiaan naiset tekevät sen saman normityöpäivän (kuin mieskin) ja sitten hoitavat kodin, ruoat, siivoukset ja lasten harrastukset. En voi ymmärtää miten moni antaa miehensä laiskotella (kuten monet miehet tekevät). Näissä perheessä miesten työttömyys usein tarkoittaa, että he eivät tee juuri mitään. Nainen tekee lähes kaiken. Ei ole reilua. Hatunnosto ahkerille äideille ja isille. Ero on paras siinä vaiheessa kun ydinperheenä elämä on enemmän tappelua ja kärsimystä. Tiedän itsekin parin, missä äiti huokaisi helpotuksesta eron tultua - nyt hän saisi edes viikon joskus olla rauhassa. Ymmärrän tuota äitiä ja uskon, että elämäntilanne oli heillä sellainen, että ero oli paras ratkaisu.
Tämä kirjoitus on niin naulan kantaan. Tässä on turha mustavalkoisesti syyllistää ketään - perheet, lapset, aikuiset ovat niin erilaisia. Ap
Äiti itsekin - mutta en orja kirjoitti:
Lapsiperhearki on jokaisella niin kovin erilainen. Jos perheessä on erityislapsia tai jotain muuta haastavampaa niin kyllä varmasti vaativa elämä väsyttää ihan tavalliset vanhemmat. Me kaikki aikuiset olemme myös erilaisia. Jotkut nauttivat jatkuvasta touhuamisesta lasten kanssa ja heitä ei hälinä häiritse, toiset työssäkäyvät taas kaipaavat rauhallista lepoa työpäivän jälkeen ja jos siinä on vaativa lapsi/lapset vastuulla koko ajan, niin vanhempi ei saa levätyksi koskaan kunnolla ja väsymyksen määrä lisääntyy. Muistaka myös, että lapset ovat niin kovin erilaisia. Toiset vaativat koko ajan vanhempiensa seuraa/huomiota. Jotkut lapset raivoavat ja tappelevat koko ajan. Jotkut lapset ovat helppoja ja paljon kavereidensa kanssa. Tällöin vanhemmat saavat rauhassa hoitaa muita asioita tai vaikka juoda kahvia.
Huonot yöunet myös väsyttävät ja jos perheessä on sairautta, masennusta tai jotain muuta voimaa vievää. Monessa perheessä tosiaan naiset tekevät sen saman normityöpäivän (kuin mieskin) ja sitten hoitavat kodin, ruoat, siivoukset ja lasten harrastukset. En voi ymmärtää miten moni antaa miehensä laiskotella (kuten monet miehet tekevät). Näissä perheessä miesten työttömyys usein tarkoittaa, että he eivät tee juuri mitään. Nainen tekee lähes kaiken. Ei ole reilua. Hatunnosto ahkerille äideille ja isille. Ero on paras siinä vaiheessa kun ydinperheenä elämä on enemmän tappelua ja kärsimystä. Tiedän itsekin parin, missä äiti huokaisi helpotuksesta eron tultua - nyt hän saisi edes viikon joskus olla rauhassa. Ymmärrän tuota äitiä ja uskon, että elämäntilanne oli heillä sellainen, että ero oli paras ratkaisu.
Kyllä, vanhemmat ovat erilaisia, mutta jos työpäivän jälkeen kaipaa vain lepoa ja rauhaa NIIN EI PIDÄ TEHDÄ LAPSIA. Kuka kuvitteli että lapset istuvat hiljaa huoneessaan koko ajan? Oikeasti, huhhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itkin aikanaan miehelle, että jos edes yhden yön saisin nukkua sohvalla ja hän huolehtisi lapsista yön, mutta ei.
Tai edes yhtenä aamuna viikossa hän olisi vienyt lapset ulos. Ei, niitä aamuja taisi olla yhden käden sormilla laskettava määrä.
Olin kateellinen eronneille, olin kateellinen lauantaiaamuisin puistossa kaikille niille naisille joiden miehet olivat tulleet ulos lasten kanssa.
Eron jälkeen jaksoinkin lasten kanssa perheenä paljon paremmin kun se yksi energiaa vievä tapaus ei enää asettanut vaatimuksia siitä, millaista perhe-elämää ja parisuhdetta piti elää.
Isä näkee nykyään l a psiaan aina välillä. Järjestely sopii kaikille. Etenkin eksälle, joka kerää säälipisteitä kun ei näe lapsiaan tarpeeksi. Mulla ei olisi mitään sitä vastaan vaikka näkisivät enemmän, se ei vaan herran aikatauluihin sovi.
Tälläistä oli minunkin arkeni avioliitosta. Ex löysi vielä vapaa-ajallaan - jota minulla ei ollut koskaan, mutta johon hänellä oli "oikeus" - uuden, lapsettoman naisen, mutta jälkikäteen väitti hoitaneensa kaiken yksin. Lapset, kodin ja ties minkä tahansa muun.
Kyllä, vanhemmat ovat erilaisia, mutta jos työpäivän jälkeen kaipaa vain lepoa ja rauhaa NIIN EI PIDÄ TEHDÄ LAPSIA. Kuka kuvitteli että lapset istuvat hiljaa huoneessaan koko ajan? Oikeasti, huhhu.[/
Voi pyhä yksinkertaisuus sentään!Ei mulla muuta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ihmisillä tuntuu olevan hyvät keskustelu-ja itsensäkehittämistaidot. Parisuhteesta pitää huolehtia ja se kyllä onnistuu ihan vaikka on lapsiakin. En voi käsittää. Itsellä kaksi lasta joista toinen keva, ja meillä menee kyllä paremmin kuin hyvin. Arki on rentoa ja hauskaa suurimmaksi osaksi. Seksiäkin on noin 4 kertaa viikossa. Siskolla myös 2 lasta saman ikäiset kuin meillä 1v ja 3v. Heillä arki on katastrofi vaikka molemmat lapset terveitä. Kaikki on hankalaa ja hirveä stressi päällä jatkuvasti. En voi ymmärtää miksi.
Oletko sinä yksin vastuusta lapsista ja kodinhoidosta sekä parisuhteen huolehtimisestakin? Jos et, niin sinullahan on osallistuva mies, joka tekee osansa. Työmäärää enemmän rassaa mies, joka ei tee mitään.
Siis joka toinen viikko avioero ja joka toinen viikko lapset?
Adhd-pojan äitinä en ole voinut ikinä kyllä edes verrata tämän lapsen vaativuutta (päivin ja öin!) muihin lapsiini. Joka ei erityislapsien vaativuudesta tiedä niin olkoonpa vaikka hiljaa. Ja se joka ei tällaisen lapsen kanssa väsy niin ei kyllä sitten milloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä paskin syy erolle. Miten omista lapsistaan ja omasta tavallisesta perhe-elämästä muka voi niin uupua, että sen takia pitää erota, että saisi omaa aikaa? Anna ne kakarat kokonaan huostaan niin saat levätä.
Jep. Valitettavasti vaan nykyään yhä yleisempää. Naiset luulevat sen olevan joku ideaaliratkaisu (kuten joku jo yritti esittää), että saa itse lepoa ja pystyy antamaan sitten "omalla" viikolla enemmän energiaa lapsille. Sitä vaan ei tajuta, että se ero on paljon suurempi ongelmien ja traumojen aiheuttaja niille lapsille kuin pienemmällä liekillä leikittäminen. Ja mitä sitä miesraukan kohtaloa edes miettimään, mokomakin sika kun yritti liian kovasti hankkia elantoa ja huolehtia perheestä.
Mistä tiedät, että ero on aina niin traumaattinen kokemus lapsille? Mitä jos koti-olot ovat yhtä riitelyä, jatkuvaa väsymystä jne. Jos vanhemmat osaavat fiksusti hoitaa eron: joissain tilanteissa luulisin, että ero on jopa hyvä ratkaisu lasten kannalta.
Tiedän koska olen itse avioeroperheestä ja kokenut naisen aloitteesta tapahtuneen avioeron. Joka väittää että lapsilla on eron jälkeen parempi ei tiedä mistä puhuu.
Minä olen avioerolapsi ja väitän, että meidän elämänlaatu parantui kertaheitolla kun vanhemmat erosivat. Ei enää siitä jäätävää tunnelmaa, varpailla kävelyä kun ei koskaan tiennyt milloin taas alkaa riitely. Vanhemmatkin tuntuivat paljon onnellisemmilta erottuaan. Äiti sai uutta tarmoa kodinhoitoon, aloitti harrastuksenkin. Isä taasen alkoi touhuta meidän lasten kanssa enemmän ja välit paranivat.
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö nämä vanhemmat sitten väsy joka toinen viikko, kun joutuvat huolehtimaan lapsiperhearjesta täysin yksin?
Niin tai sitten käy niin, että joka toinen viikko meno on kuten ennenkin -nainen tekee ja kantaa kaiken vastuun yksin. Ja joka toinen viikko sen isän pitää tehdä edes jotain... Hassua miten monessa perheessä vielä tänä päivänäkin vastuu lapsista ja arjenpyörittämisestä on kokonaan äidillä. Äiti on kotona lasten ollessa pieniä. Äiti vieja hakee tarhasta. Äiti istuu vanhempainilloissa, tapaa opettajat, osallistuu koulun ohiestoimintaan, leipoo keksit ja piirakat urheilutapahtumiin..... lista on loputon. Sitten se iskä vie kerran jonnekin harrastukseen tai osallistuu koulun tapahtumaan ja kaikki kilvan ylistävät miten ihanaa on kun isä osallistuu.
Vähemmästäkin äidit väsyvät. Parisuhteet näivettyvät ja naisilla on haluttomuutta. Sitten miehet kitisevät kun suomalaiset naiset rupsahtavat, eivät ole naisellisia eivätkä anna pimppaa kuin syntymäpäivänä ja jouluna, jos silloinkaan.
Näin kärjistetysti. On myös osallistuvia ja vastuunsa kantavia isejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö nämä vanhemmat sitten väsy joka toinen viikko, kun joutuvat huolehtimaan lapsiperhearjesta täysin yksin?
Niin tai sitten käy niin, että joka toinen viikko meno on kuten ennenkin -nainen tekee ja kantaa kaiken vastuun yksin. Ja joka toinen viikko sen isän pitää tehdä edes jotain... Hassua miten monessa perheessä vielä tänä päivänäkin vastuu lapsista ja arjenpyörittämisestä on kokonaan äidillä. Äiti on kotona lasten ollessa pieniä. Äiti vieja hakee tarhasta. Äiti istuu vanhempainilloissa, tapaa opettajat, osallistuu koulun ohiestoimintaan, leipoo keksit ja piirakat urheilutapahtumiin..... lista on loputon. Sitten se iskä vie kerran jonnekin harrastukseen tai osallistuu koulun tapahtumaan ja kaikki kilvan ylistävät miten ihanaa on kun isä osallistuu.
Vähemmästäkin äidit väsyvät. Parisuhteet näivettyvät ja naisilla on haluttomuutta. Sitten miehet kitisevät kun suomalaiset naiset rupsahtavat, eivät ole naisellisia eivätkä anna pimppaa kuin syntymäpäivänä ja jouluna, jos silloinkaan.
Näin kärjistetysti. On myös osallistuvia ja vastuunsa kantavia isejä.
Siinä turkkilais ketjussa naiset kilpaa julistivat miten Suomessa on asiat niin tasa-arvoisesti, kun miehet todellakin hoitaa kaikesta puolet :DD
No sittenhän voi seuraavan viikon lepäillä ja ladata akkuja.