Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tavarapaljous joka ei olekaan itse aiheutettu.
13.01.2017 |
Samaa vanhaa, kodin raivausta. Meillä on ihan kohtuullisen hyvä tilanne jo tavaran suhteen mutta sisään tulevaa tavaravirtaa on näemmä mahdotonta lopullisesti tukkia.Järjestän tässä taas ihan päivittäiskäytössä olevia laatikoita:
-9 isoa purkkia rasvaa/body lotionia. Itseostettuja 2, yksi perusvoide ja yksi hajuvetenituoksuinen.
-16 kynttilänjalkaa ja vastaavaa: 1 itse ostettu
- 4 torkkupeittoa: yksikään ei itse hankittu
-10 Marimekon/iittalan pientä kippoa, mariskoolia tms: yksikään ei itse hankittu
-4 Hiusharjaa: yksi hankittu itse
-Pyyhkeitä about 10, itse olen hankkinut 2, käsipyyhkeitä kymmeniä, itse muistan ostaneeni 4
-Lakanoita noin kymmenet, itse olen ostanut kahdet
Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kun edelleen kaikki ajattelevat että "no eihän tämä turhaa ole, kaikkihan aina xxx tarvii" ja antavat tavaraa lahjaksi/tuliaisiksi/muistamiseksi. Mutta kukaan ei tarvi tarpeellistakaan tavaraa moninkertaisesti omaan käyttöönsä nähden. Voi kun tajuaisivat että meille saa ihan oikeasti tulla ilman tavaratuliaisia ja "en tarvitse mitään" tarkoittaa sitä ihan oikeasti.
Asunto käy äkkiä ahtaaksi jos siellä säilöö kymmenkertaisesti sen tavaramäärän mitä tarvitsee.
Kommentit (21)
Aika jumissa ollaan. Meille kamaa ja tuliaisia myös jätetään kun en ole edes paikalla. Vaikealta tuntuu myös sanoa miehen sukulaisille joulupäivänä että "en minä halua noita" kun paketteja kiikuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kierrätys! Esim tänä vuonna saimme paljon joulukynttilöitä ja jouluisia keittiöpyyhkeitä ja jotain koriste-esineitä - olen kirjannut ylös keneltä mitä ja ensi jouluna niitä voi antaa kun itse menee kylään tai esim lasten opettajille (sorry!)
Syötävät tuliaiset on paras valinta mutta niissäkin voi käyttää mielikuvitusta (=kuka haluaisi meidän loput joulusuklaarasiat? )
Vierailija kirjoitti:
Kierrätys! Esim tänä vuonna saimme paljon joulukynttilöitä ja jouluisia keittiöpyyhkeitä ja jotain koriste-esineitä - olen kirjannut ylös keneltä mitä ja ensi jouluna niitä voi antaa kun itse menee kylään tai esim lasten opettajille (sorry!)
Syötävät tuliaiset on paras valinta mutta niissäkin voi käyttää mielikuvitusta (=kuka haluaisi meidän loput joulusuklaarasiat? )
Tavallaan joo, muttei oikein anna luonto periksi tunkea roinaa muiden nurkkiin kun se itseä niin vituttaa.
Eikö niille sukulaisille oikeasti puhe tehoa? Että sanot, että "en halua tuota, se on kyllä kaunis, muttei mahdu mun kotiini, ota sinä itse se!"
Oikeasti, vetäkää rajat tuollaiselle! Tai sitten tosiaan suoraan kuskaatte ne kirpparille.
Mikä sitten on itse aiheutettua ja mikä ei. Sinun kotisi ei ole kenenkään muun kaatopaikka, joten pitää osata sanoa ei. Vaikka toinen tyrkyttäisi, anelisi, uhkailisi tai suuttuisi. Kenelläkään ei ole oikeutta loukkaantua siitä, jos et halua heidän kiertopalkintoja ongelmaksesi.
Jo olemassa olevista turhista tavaroista pitää myös osata päästää irti. Aloita heittämällä ne roskiin, mieluiten kierrätykseen. Anna jollekin joka OIKEASTI sellaisen haluaa, älä pistä pahaa kiertoon. Myy jos sillä on mitään myyntiarvoa, älä hilloa kodin ja kirpparin välillä. Toimit sitten tulevaisuudessa toisin, niin ei tarvitse potea huonoa omatuntoa lahjanantajaa, luontoa tai itse tavaraa kohtaan.
Ja ennen kuin joku alkaa nillittämään kiittämättömyydestä, niin tehdään ero lahjojen ja "lahjojen" välille: Lahjoja saa syntympäivinä tai muina erityisinä päivinä, niiden tarkoitus on kertoa saajalleen jotain (esim. välittämisestä) ja niistä kiitetään, tämän jälkeen tavaralle on joko käyttöä tai se on tehnyt tehtävänsä välittäessään antajan viestin, joten siitä voi luopua hyvällä omatunnolla. "Lahjoja" annetaan "hyvää hyvyyttään", "kun halvalla sain", "voisit ehkä joskus tarvita tällaista" tms., eikä niitä tarvitse ottaa velvollisuuden tunteesta vastaan, jos tietää niiden päätyvän kaapin perälle tai roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä laitan tavarat kiertoon, joilla en tee mitään. Ystäväpiirin vähävaraisimpana saanpahan kirppistavaroita ystäviltä ja tutuilta. Kyllä minä ne laitan surutta eteenpäin ja ostan rahalla ruokaa.
Annan vuosittain jotain käsintehtyä joululahjaksi,viime jouluna annoin kransseja. Olin klorotissa valkaissut käpyjä, vähän näytin poraa, rautalankaa, punaista narua ja hyvä tuli. annoin niitä ja sain tilalle lahjapaketteja. Kuinka ihanaa onkaan , kun sain mm vartalovoiteita. Vanhat olivat käytännössä loppu. Ja tässä kuussa on kaikki varastot loppu. Mulla menee voidetta n 50 ml kk eli 200 ml purkki kestää n 4 kk. Sain 500 ml voideita, pärjään niillä pitkälti loppuvuoteen, kun tammikuun käytän jämiä.
Myin viime kesänä kaikki kivi-tuikut pois. Sain perusväreistä 7 e kpl ja kalliimmista enemmän.
En ole käyttänyt niitä pariin vuoteen ja turhaa vievät tilaa. Nytkin sain 4 Kastehelmi tuikkua lahjaksi, ei niitä määräänsä enempää tarvi. Ehkä ensi kesänä luovun muutamasta kirkkaasta.
Helppos anoa muille kyllä. Sitten nämä samat tavarat tulevat kuitenkin joululahjoina ym. Ja lapsille annetaan myös lahjoina kaikkea turha, kun vaan jotain pitää antaa. Meidän mielestämme olisi parempi lahja joku pieni karkkipussi kuin joku turha krääsä, jota lapsetkaan eivät tarvitse. Esim poika saanut niin huonolaatuisen pikkuauton, että kerran sillä ajeli ja renkaat lähti irti. Mielummin ei osteltaisi mitään. Lahjakortti S ryhmän kauppaankin olisi parempi, jopa lapsille. Prismoista löytyy niin leluja, vaatteita, askartelutarvikkeita ym, joista lapsetkin voivat mieleisensä valita.
Minun puolelta onneksi tänä vuonna sukulaiseni ymmärsi tämän turhan roinan inhoni, ei tullut mitään turhaa. Miehen puolelta enemmän sitten. Suurin osa lähti jo pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N1967 kirjoitti:
Eikö niille sukulaisille oikeasti puhe tehoa? Että sanot, että "en halua tuota, se on kyllä kaunis, muttei mahdu mun kotiini, ota sinä itse se!"
Oikeasti, vetäkää rajat tuollaiselle! Tai sitten tosiaan suoraan kuskaatte ne kirpparille.
En VARMASTI ole ainoa joka on sanonut asiasta suoraan, silmiin katsomalla, päin naamaa ja useasti. Ei auta. Mutta sen ilkeämpään ja aggressiivisempaan käytökseen minusta ei kyllä ole. Ja niinkuin sanoin, monesti meillä poiketaan kun en satu olemaan itse kotona ja jätetään "tuliaiset" sinne. Aika vaikealta tuntuu myös kuusen alla lahjoja avatessa tokaista "mä en sitten halua näitä".
Ja tässä on tietysti vain puoli totuutta, meillä molemmilla on myös sukulaisia/ tuttavia jotka käyvät harvemmin mutta tuovat aina jotain mukanansa. Yksittäiseltä ihmiseltä ei tule määrällisesti paljoa mutta kun kymmenen ihmistä tuo käsipyyheparin tai pöytäliinan niin siinä on kymmenen enemmän kuin tarvitaan.
Ja kyllä minä kierrätän, kaiken minkä saan aikaiseksi. Mutta sekin vie aikaa ja vaivaa jonka minä käyttäisin paljon mieluummin toisin. Ja määrä on oikeasti kohtuullistunut jo paljon mutta silti, aina tuota kamaa vain ilmestyy.
Vierailija kirjoitti:
Helppos anoa muille kyllä. Sitten nämä samat tavarat tulevat kuitenkin joululahjoina ym. Ja lapsille annetaan myös lahjoina kaikkea turha, kun vaan jotain pitää antaa. Meidän mielestämme olisi parempi lahja joku pieni karkkipussi kuin joku turha krääsä, jota lapsetkaan eivät tarvitse. Esim poika saanut niin huonolaatuisen pikkuauton, että kerran sillä ajeli ja renkaat lähti irti. Mielummin ei osteltaisi mitään. Lahjakortti S ryhmän kauppaankin olisi parempi, jopa lapsille. Prismoista löytyy niin leluja, vaatteita, askartelutarvikkeita ym, joista lapsetkin voivat mieleisensä valita.
Minun puolelta onneksi tänä vuonna sukulaiseni ymmärsi tämän turhan roinan inhoni, ei tullut mitään turhaa. Miehen puolelta enemmän sitten. Suurin osa lähti jo pois.
Minä taas en oikein ymmärrä lahjakorttien antamista jouluna. Aikuiset. jotka eivät tarvitse mitään, eivät tarvitse lahjakorttiakaan. Lapsille taas se juttu on se lahja itsessään. Nuorista tietty on kiva päästä shoppailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pois kuluva tuliainen on hyvä; viini, kukat, syötävät. Tai lahjakortti vaikka hierojalle, jos kyse on lähisukulaisesta tai ystävistä.
Esitin lahjatoiveen. Meille voi tuoda leikkokukkia. Eivät kasaannu kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esitin lahjatoiveen. Meille voi tuoda leikkokukkia. Eivät kasaannu kotiin.
Minä olen esittänyt ihan saman toiveen. Samoin myös pyysin lahjakorttia kauneushoitolaan kun jotain kuitenkin haluavat antaa. Ok, olen saanut näitä (kiitos niistä, ihania!). Höystettynä paketilla jossa on pyyhkeitä/tuikkuja/muki/ "että nyt jotain pientä sinullekin". Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helppos anoa muille kyllä. Sitten nämä samat tavarat tulevat kuitenkin joululahjoina ym. Ja lapsille annetaan myös lahjoina kaikkea turha, kun vaan jotain pitää antaa. Meidän mielestämme olisi parempi lahja joku pieni karkkipussi kuin joku turha krääsä, jota lapsetkaan eivät tarvitse. Esim poika saanut niin huonolaatuisen pikkuauton, että kerran sillä ajeli ja renkaat lähti irti. Mielummin ei osteltaisi mitään. Lahjakortti S ryhmän kauppaankin olisi parempi, jopa lapsille. Prismoista löytyy niin leluja, vaatteita, askartelutarvikkeita ym, joista lapsetkin voivat mieleisensä valita.
Minun puolelta onneksi tänä vuonna sukulaiseni ymmärsi tämän turhan roinan inhoni, ei tullut mitään turhaa. Miehen puolelta enemmän sitten. Suurin osa lähti jo pois.
Minä taas en oikein ymmärrä lahjakorttien antamista jouluna. Aikuiset. jotka eivät tarvitse mitään, eivät tarvitse lahjakorttiakaan. Lapsille taas se juttu on se lahja itsessään. Nuorista tietty on kiva päästä shoppailemaan.
Tämä on ihmisille joiden on aivan välttämätön pakko saada antaa jotain. Silloin lahjakortin toivominen on fiksua. Koska "ei mitään" ei ole vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsia joskus saatte, niin tuo meno vain kiihtyy. Olemme saaneet pyytämättä lahjoiksi ihan lastentarvikkeitakin - tuplakappaleella sitteriä ei kerrostalokolmiossa tee yhtään mitään. Puhumattakaan sitten vaatteista, leluista ja niistä kaikenkarvaisista "muistoesineistä", joistain hopeoiduista hemmetin karuselleista, joihin on tarkoitus painattaa lapsen tiedot. Ja tähän on vielä vaikeampi puuttua, kun eihän niitä lahjoja periaatteessa meille osoiteta, vaan lapselle. Joka ei kuitenkaan hyödy yhtään siitä, että saa toisen babysitterin tai viidennenkymmenen bodyn koossa 56, kun ne on NIIIIIIN söpöjä eivätkä mummit osaa olla ostelematta. Tavarakaaoksen hallinta jää näissä tapauksissa kuitenkin vanhempien vastuulle.
Isovanhemmille olemme sanoneet lukuisia kertoja, suoraan ja välillä vähän tiukemminkin, että emme tarvitse mitään. Jos välttämättä haluavat jotenkin auttaa, niin tuovat vaippapaketin tai hedelmäsoseita, vaikka sitten riihikuivaa rahaa. Mutta kun ei. Haluavat ostaa söpöä, usein myös auttamattoman epäkäytännöllistä ja makuumme sopimatonta vaatetta ja lelua.
Pyyheliinoja kertyy väkisinkin. Ylimääräiset leikkaan palasiksi ja käytän siivoukseen.
Mukit ja tuikkukipot kierrätyskeskukseen, osan pystyy myymäänkin. Kaikelle löytyy tarvitsija yleensä.
Olen sen verran härski luonteeltani, että kaikki epäsopivat lahjat lähtevät kiertoon välittömästi. En halua pahoittaa lahjan antajan mieltä kieltäytymällä lahjasta, mutta en koe velvoitteeksi säilyttää mitään, mille ei
ole käyttöä. Joitakin sisustusesineitä tosin säilytän ullakolla odottamassa uutta tulemista.
Itse ostan hyvin harvoin mitään uutta, sen sijaan haen aarteita kirpputoreilta. Tykkään myös tehdä mahdollisimman paljon itse.
Nämä ketkä ovat mielestään keksineet kivan idean viedä syömistä tai juomista, niin meillä tällä hetkellä vanhaksi menneitä viinipulloja sekä hilloja pilvinpimein ym ns herkkua toisten mielestä.
esim anoppi väkisin halusi jouluna antaa sellaista mitä aina tarvitaan. Homejuustoja ja suklaata sekä niitä hilloja ja kamalaa mehua eli en käytä ja hänen rahat menee hukkaan sillä kallista oli kaikki
Eläinsuojeluyhdistyksille/löytökoirayhdistyksille voi lahjoittaa hyväkuntoista tavaraa kirpputorille myytäväksi, jolloin ei edes itse tarvitse nähdä myynnin vaivaa.
1. Pääset tavarasta eroon
2. Autat niitä, jotka eivät itse voi puolustaa itseään.
Me saimme lapsen vähän vanhemmalla iällä. Muut sukulaiset ja ystäväpiiri lisääntyivät nuorina. Sen seurauksena me olemme kaikkien lastenroinien loppusijoituspaikka. Edes kirpparilla eivät mene käytetyt korokeistuimet (meillä on niitä 8), vauvan turvaistuimet (meillä 3), lukuisat "vähän kuluneet" vaatteet (meillä on nyt "vähän kuluneita" vaatteita seuraavaksi viideksi vuodeksi ja vuosittain tulee säkeittäin lisää) jne. jne.
Lisäksi suvussamme on päähänpinttymä siitä, että lahjojen määrä on tärkeämpi kuin laatu. Se näkyy jouluna ja syntymäpäivänä, vaikka kuinka sanoisin vanhemmilleni, että YKSI PAKETTI LAPSELLE, ja muille sukulaisille, että EI PAKETTEJA!!! Siitä huolimatta niitä tulee. En minä voi lapselle sanoa, että joo tämä on sinulle mutta en minä anna vaan laitan suoraan kirpparille.
Olen lakannut pitämästä yhteyttä niihin sukulaisiin, jotka kävelevät ylitseni jatkuvasti tässä tavaranoksentamisasiassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia joskus saatte, niin tuo meno vain kiihtyy. Olemme saaneet pyytämättä lahjoiksi ihan lastentarvikkeitakin - tuplakappaleella sitteriä ei kerrostalokolmiossa tee yhtään mitään. Puhumattakaan sitten vaatteista, leluista ja niistä kaikenkarvaisista "muistoesineistä", joistain hopeoiduista hemmetin karuselleista, joihin on tarkoitus painattaa lapsen tiedot. Ja tähän on vielä vaikeampi puuttua, kun eihän niitä lahjoja periaatteessa meille osoiteta, vaan lapselle. Joka ei kuitenkaan hyödy yhtään siitä, että saa toisen babysitterin tai viidennenkymmenen bodyn koossa 56, kun ne on NIIIIIIN söpöjä eivätkä mummit osaa olla ostelematta. Tavarakaaoksen hallinta jää näissä tapauksissa kuitenkin vanhempien vastuulle.
Isovanhemmille olemme sanoneet lukuisia kertoja, suoraan ja välillä vähän tiukemminkin, että emme tarvitse mitään. Jos välttämättä haluavat jotenkin auttaa, niin tuovat vaippapaketin tai hedelmäsoseita, vaikka sitten riihikuivaa rahaa. Mutta kun ei. Haluavat ostaa söpöä, usein myös auttamattoman epäkäytännöllistä ja makuumme sopimatonta vaatetta ja lelua.
Siis meillä on myös lapsi, en vaan nyt lähtenyt sitä spekuloimaan alussa koska pää meinaa räjähtää näissä vielä pahemmin. Me saimme mm. eräältä sukulaiselta lahjaksi kysymättä söpön syöttötuolin kun lapsi oli 11kk vanha. Kiitos ajatuksesta, mutta meillä on jo syöttötuoli niinkuin kai jokaisella tuon ikäisellä lapsiperheellä ja tuo toinen ei valitettavasti ole enää millään lailla hyödyksi kaksiossamme. Tällainen järjenjuoksu on minulle täysin vierasta, mitä tällä on haluttu saavuttaa? Että me pistämme ihan käyttökelpoisen tuolimme kiertoon viiden kuukauden jälkeen?
Onneksi meillä on pysytty noiden hopeoitujen muistoesineiden suhteen aika maltillisena, mutta tuo ylenmääräinen käyttötavara on haaste tässäkin. /ap
Alue: Aihe vapaa
Tämä on niin totta! Mun äiti on tässä ihan mahdoton. Esim. Tykkään kastehelmi-tuikuista ja Taika-mukeista. Meillä on niitä tarpeeksi, mutta äiti ostaa koko ajan lisää! Tosi kiva, että ostaa sentään sellaista mistä tykkään. Mutta jos kaappiin ei mahdu enää mukeja, miksi tuo niitä lisää?! Yritän kieltäytyä ja antaa takaisin (omalle äidille kehtaa sanoa) mutta ei ota, sanoo että osti ne meille. Sitten myyn niitä torissa tai annan pois. Huoh. Olen aivan kypsä. En halua kuulostaa kiittämättömältä, mutta hitto kun muutamam kerran vuodessa saadaan lisää mukeja ja tuikkukuppeja, joita ei tarvita.
Toki tuota turhaa tavaraa tulee muiltakin, mutta äiti on kyllä ihan huippu tässä meidän kodin täyttämisessä...
Jos on pakko viedä kylään jotain, tai ostaa lahja, eikö voi ostaa jotain kuluvaa/aineetonta kuten kahvipaketti, lahjakortti, viinipullo?!