Paskat, oon taas masiksen viemä.
Pakko se on itselle myöntää, että nyt ollaan taas siinä pisteessä että status on sairas. Masistesti antoi 22/30sta. Masennus on palannut -jo kolmannen kerran.
Mites tästä eteenpäin? Lääkkeitä en suostu enää syömään. Mahtaakohan työterveyshuolto kustantaa terapiat? Sairaslomaankin on kahtiajakautunut suhtautuminen itsellä. Koen että kyllähän noita graafisen alan töitä pystyy tekemään masispuserossakin kun ei tartte olle ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa, mutta aika ra'at dedikset kyllä on aina. Stressin sietokyky lie nyt olematon.
Mitenköhän mun pitäs itseäni "hoitaa" jotta tämä ilottomuuden ja väsymyksen taakka helpottaa... :/
Että mua vituttaa. Mitä enemmän noita masiskausia on, sitä herkemmin niitä jatkossa tulee. Mun peli on varmaan nyt sitten selvä sen suhteen että kolmannen masiksen jälkeen tulee se neljäs ja viides. Kahden jälkeen jaksoin vielä toivoa, että en sairastu enää koskaan 😢
Kommentit (6)
Kiitos linkistä. Menit siis tk-kautta etkä työterveyden? Eikös noista tuu jokin merkintä työnantajalle jos jää s-lomalle tai käy työterveyden kautta terapiassa.
Ja, auttaako se terapia edes? Miksi se auttaisi?
Syötkö omega-3, rautaa ja d-vitamiinia? Lisäksi tietty terapiaa. Mutta noi tärkeimmät vitamiinit vähän helpottaa.
Masennus tuskin koskaan kokonaan sellaiselta poistuu, joka siihen on joskus sairastunut. Ei ole tarkoitus lannistaa, vaan todeta faktat. Itse oon 25v ja ollut enemmän ja vähemmän masentunut 10vuotta. Koen asian niin, että masentuneisuus vain nyt sattuu olemaan osa minua.
Käyn terapiassa ja on lääkitys.
Olen opiskelija ja töissäkäyvä.
Mutta masentaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos linkistä. Menit siis tk-kautta etkä työterveyden? Eikös noista tuu jokin merkintä työnantajalle jos jää s-lomalle tai käy työterveyden kautta terapiassa.
Ja, auttaako se terapia edes? Miksi se auttaisi?
Menin tk:n kautta, koska en ollut työterveyspalvelun piirissä (sijaisena työskentelin), mutta se ois tietenkin ensisijainen vaihtoehto. Ihan en tiedä, mitä tarkoitit tuolla merkinnöillä, mutta ei kai se terapia sentään työnantajalle kuulu?
Itselle vasta nyt aletaan terapiaa hakea, niin en tiedä auttaako. Kovasti toivon sitä, ei kauheasti kiinnostais muutaman vuoden välein masentua niin että joutuu lopulta saikulle.
Täälläkin yksi. Varsinaisen dg:n sain kolme vuotta sitten. Eipä tämä ole helpottanut kuin ajoittain, yleensä kesät menevät paremmin. Koko ajan olen käynyt töissä, eikä ulkopuolelle näy ehkä kuin väsymys välillä. Ei kukaan varmaan uskoisi, että olen masentunut. Olen pystynyt kuitenkin järjestämään elämääni uudelleen mm. avioeron myötä ja uskon, että saan vielä voimani takaisin joku päivä. Pitää vain muistella hetkiä, joina on tuntenut olevansa onnellinen suurten vaikeuksien jälkeen. Sellaisia hetkiä täytyy suurella todennäköisyydellä olla vielä edessäkin päin. Paljon lämpimiä ajatuksia meille.
Voi ei, tsemppiä sulle!
Mulla todettiin viime vuoden puolella masennus numero kakkonen, ja lähes heti suositeltiin terapiaa ja sanottiin, että nuorehkolle (oon 27 v siis kylläkin), työssäkäyvälle ihmiselle Kelan kustantamaa terapiaa yleensä järjestyy suhteellisen helposti, ja toistuva masennus on ihan perusteltu syy terapiaan hakeutua. Katso tämä: http://www.kela.fi/tyoikaisille_kuntoutuspsykoterapia
Hyvää ja parempaa jatkoa :)