Lue keskustelun säännöt.
Vahtikaa oikeasti lastenne whatsappin käyttöä
12.01.2017 |
Eritoten alakoululaisten
Lapseni kaverit lähettelevät kaikenlaisia ketjuviestejä, kuvia ja lisäilevät ryhmiin kielloista huolimatta. Lisäksi soittavat ja pommittavat koko ajan, vaikka lapseni sanonut, että ei pysty/halua puhua puhelimessa. Tuo on jo puhelinhäiriköintiä!
Ihme touhua, kun lapset saavat tehdä puhelimilla mitä lystää, ilman vanhemman valvontaa.
Kommentit (65)
En tiedä mistä kysymys, mutta haiskahtaa vahvasti valkoroskalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai pitää seurata mitä lapset tekee somessa mutta täys eristäminen näistä kapistuksista on mielestäni järjetöntä. Vanhemmat mukaan vain touhuun ja opastamaan mikä on oikea tapa toimia. Mitä pitää tehdä jos väärinkäytöstä tapahtuu ja myös se että ei tarvi reagoida joka viestiin. Se on taito joka nykyaikana lapsen on vain opittava. Viestitulva on valtava myös meillä aikuisilla ja joudumme joka päivä priorisoimaan mihin käytämme energiamme. Meillä ainakin lapset mieluummin lähtevät pelamaan käykää kavereiden kans kun lueskelevat whatsappeja joita puskee ryhmiin joihin heidät on vain lisäilty. Ryhmät vain äänettömälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kyllä koen, että lasten toisilleen lähettämät viestit ovat yksityisiä. Olen kyllä seurannut, mihin aikaan siellä roikutaan ja keiden kanssa, mutta viestejä en kyllä voi lukea. Olen kyllä puhunut kiusaamisesta ja siitä, että jos siellä jotain huolestuttavaa tapahtuu, pitää heti sanoa. Olemme enimmäkseen siis puhuneet muistakin tilanteista ja siitä, miten ihmisiä kohdellaan.
Kyllähän whatsappissa kiusaaminen on mahdollista ja helppoa, mutta en minä silti osaa sitä demonisoida, että sen poistaminen jotenkin taikaiskusta poistaisi kiusaamisen. Ennen soiteltiin pihapuheluja, puhuttiin selän takana, läheteltiin haukkumakirjeitä tai sitten nimiteltiin koulussa. Onko wa sitten yhtään sen kummempi?No meillä kyllä ala-astelaisen (9-v) puhelin on minun omistuksessani, liittymä on minun nimissäni, nunero on minun nimissäni, puhelimen salasanat (pin ja sisäänpääsysalasanaa lukuunottamatta) ovat vain minun tiedossani, Whatsapp tili ja sähköposti on minun avaamiani ja salasanat vain minun tiedossa. Puhelin ja sen sisältö on siis minun ja lapsi saa luvallani käyttää sitä valvonnassani, samoin meillä on yhteiskäytössä tabletti. Lapsella ei ole mahdollisuutta asentaa puhelimeen appsejä ilman hyväksyntää minun puhelimesta. Lapsen kanssa ollaan sovittu, että luen säännöllisesti hänen viestit. Lisäksi meillä on sääntönä, että jos jää kiinni viestien deletoimisesta niin koko apps poistetaan puhelimesta. Sähköpostit tulevat myös minun ja lapsen yhteiseen tablettiin. Lisäksi lapsi on tietoinen ja pitää myös turvallisena, että minä ja mies nähdään gps:llä hänen liikkeensä (hänkin näkee minun ja isänsä).
Kirjelappusia voi toki kirjoitella vapaasti kavereilleen, niitä ei kukaan nuuski.
Minusta tämä vaikuttaa jo helikopterivanhemmalta. Varsinkin tuo gps on jo liikaa. Miten lapsi oppii mitään, jos häneen ei luoteta ollenkaan? Asioista pitää toki keskustella ja käydä läpi, mutta ihan kaikkeen ei pidä puuttua.
Minusta taas on aivan normaalia, että nuori lapsi tarvitsee luvan sovellusten asentamiseen. Meillä on gps käytössä perheen kaikissa puhelimissa, ei kyse ole luottamisesta tai sen puutteesta. Lapsikin näkee vanhempiensa liikkeet ja kyse ei ole vakoilusta, koska olemme itse tietoisia asiasta.
Joo, mutta kyse on luottamuksesta. Me ollaan esimerkiksi juteltu lapsen kanssa sovelluksista, ja hän tulee aina kysymään, saako asentaa. Yleensä annetaan, joskus harvoin ei. Mutta saa itse hoitaa asiansa. Ollaan myös juteltu somekäytöksestä ja käyty sitä läpikin. Lapsi osallistuu maltillisesti keskusteluihin, muttei aina jaksa viestitulvaa. Pikemminkin on saatu opettaa, että on kohteliasta vastata (ellei nyt ihan turhia juttuja ole). Gps-seurantaa emme halua. Ollaan yhdessä keskusteltu, eikä siinä ole lapsenkaan mielestä järkeä. En itsekään haluaisi, että minua seurattaisiin. Eri tilanne olisi, jos luottamusta lapseen ei olisi. Silloin voitaisiin asentaa seuranta. Kaikki riippuu lapsesta, tämän lapsen kanssa asioista on ainakin toistaiseksi ollut helppo sopia asioista ja luottamus on säilynyt.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pitää seurata mitä lapset tekee somessa mutta täys eristäminen näistä kapistuksista on mielestäni järjetöntä. Vanhemmat mukaan vain touhuun ja opastamaan mikä on oikea tapa toimia. Mitä pitää tehdä jos väärinkäytöstä tapahtuu ja myös se että ei tarvi reagoida joka viestiin. Se on taito joka nykyaikana lapsen on vain opittava. Viestitulva on valtava myös meillä aikuisilla ja joudumme joka päivä priorisoimaan mihin käytämme energiamme. Meillä ainakin lapset mieluummin lähtevät pelamaan käykää kavereiden kans kun lueskelevat whatsappeja joita puskee ryhmiin joihin heidät on vain lisäilty. Ryhmät vain äänettömälle.
Mitenkäs valvot toisten lapsia? Jos vanhemmat ei vaan välitä mitä omat penskat touhuaa whatsapissa ja netissä yleensäkään.. meillä tyttö 11-v lopetti whatsapin kun touhu meni ihan yli. Kiusaamista, haukkumista, järkyttävää kielenkäyttöä, ryhmistä mielivaltaisesti sulkemista ym. Otin viestejä talteen, näytin vanhemmille ja luokan opettajalle, osa vanhemmista otti asian niin kuin pitääkin, osa piti minua syyllisenä kun lapsensa tekstit näki muutkin vanhemmat.
Tytöllä kavereita ja muuta tekemistä niin paljon ettei halua edes whatsappia käyttää, sanoo soittavansa tai menee kylään.
Miten minusta tuntuu, että yletön somessa roikkuminen alkaa olla uusi wt:n tuntomerkki? Meillä on 8-vuotiaalla whatsapp, mutta kaverit livenä, harrastukset ja perheen yhteinen aika vievät siitä voiton. Lapsi jopa poisti yhdessä vaiheessa itseltään whatsappin, koska ei jaksanut sitä viestittelyä. Nyt on taas ladattuna, mutta eroaa heti ryhmistä.