Miten teillä on varaa omistaa lemmikkieläimia?
Siis koiria, kissoja yms Niiden eläinlääkärikuluthan ovat ihan huikeat.
Kommentit (52)
Minulla pn 20v kissa jota olen joutunut käyttämään pienestä asti eläinlääkärillä, monia sairauksia on. Kissan hyvinvointi ja onnellisuus on pääasia ja varauduin kissaa ottaessani noin 20vuoden vastuuseen ja kuluihin. Palkkani on 3000€ ja siitä riittää hyvin kissan koviin kuluihin. Piakkoin harkitsemme lisää kissoja, useita :) Eli normaali palkalla pn varaa ja mies maksaa osan kuluista.
No se toimii niin, että ihminen menee töihin, työnantaja maksaa sille palkkapäivänä palkkaa ja sitten voi sitä rahaa käyttää haluamiinsa asioihin. Kyllähän tuo koiran ruokiin, tarvikkeisiin, vakuutukseen yms. useampi satanen vuodessa menee.
Hyviä nämä "en käy itsekään turhana lääkärissä", ettekö te tajua että eläin ei voi kertoa olevansa kipeä jostain? Sinä huomaat että polvea kolottaa, varasta lääkäriajan ja menet lääkäriin. Kissan polvea kolottaa -> se peittelee kipua luontaisesti vaistojensa vuoksi -> kissa elää jatkuvassa kivussa.
Siinä vaiheessa kun omistaja huomaa eläimen kivun niin sitä on yleensä jatkunut jo pitkän aikaa.
3kk välein käymme eläinlääkärissä kontrolloimassa virtsan, verenpaineen ja veren kuvan kissan kanssa. Ihan palkasta maksamme kulut, käymme töissä.
Vierailija kirjoitti:
Eläinten hampaat tulisi puhdituttaa kerran vuodessa, eli te jotka kehutte ettei lemmikki ole käynyt lekurissa, olette paskoja omistajia! Eläin kärsii hammasaivoista ihan niin kuin ihminenkin, mutta ei tunnu teitä kiinnostavan. Rokotukset kuuluvat myös sisäkissoille.
Hitto mitä omistajan irvikuva täällä leuhkii paskalla lemmikin oudolla.
Kyllä sitä koiran suuhun voi itsekin kurkata ei siihen tarkastukseen eläinlääkäriä tarvita. Jos maalaisjärki puuttuu niin kaikenhan voi ulkoistaa eläinlääkärille. Ja koiranäyttelyissäkin tarkistetaan hampaat.
Puhdistuttaa kerran vuodessa? Paskat sanon minä. Jos koira syö luita ja hampaat pysyy näin kunnossa niin ei niitä turhaa lähdetä rappaamaan. Pikkukoirilla tyypillisesti hammasongelmia mutta jos puhutaan oikeasti koirista niin ei todella ole yleisiä.
Samoin kaikki pienet haavanpuhdistukset, anaalirauhasongelmat, ihotulehdukset, silmätulehdukset... niitä voi hoitaa ensin itse jos taitoa ja osaamista, ja jos ei oma puhdistus auta niin vasta sitten ell. En minä itsekään juokse joka haaverin jälkeen lääkäriin vaan kokeilen hoitaa ensin itse. Toisethan ei osaa itse edes punkkia irrottaa.
Mnä en osaa ottaa kantaa noihin kissoihin ja koiriin kun en itse ole koskaan omistanut. Valitusta olen kuullut että kalliiksi käyvät jos asiallisesti aikoo pitää.
Itse olen akvaristi ja kilpikonnan omistaja. Akvaarioihin saa uppoamaan rahaa iloisesti kyllä vaikka tuhansia ja tunnustettakoon että olen upottanutkin. Ei siitä sen enempää.
Kilpikonnaan uppoaa myös ihan jonkin verran rahaa, se tarvitsee ison oman alueen jossa on lämmin ja viileä puoli sekä vesipiste, turpeet pohjalla ja muuta sälää. Lamput on hintavahkoja, valaistus uusitaan kerran vuodessa. Kesällä kun rakentaa ulos aitauksen niin rahaa siihenkin uppoaa. Ruokiin saa myös menemään varsinkin näin talviaikaan, kilppari tarvitsee mm. Nutrobalia ja kalkkia ruokansa lisukkeeksi. Viimeksi kun käytin häntä lääkärissä meni parisataa euroa. Halvimmasta päästä ei ole mutta on rakas perheenjäsen :)
Ihan palkasta maksetaan eläinten menot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinten hampaat tulisi puhdituttaa kerran vuodessa, eli te jotka kehutte ettei lemmikki ole käynyt lekurissa, olette paskoja omistajia! Eläin kärsii hammasaivoista ihan niin kuin ihminenkin, mutta ei tunnu teitä kiinnostavan. Rokotukset kuuluvat myös sisäkissoille.
Hitto mitä omistajan irvikuva täällä leuhkii paskalla lemmikin oudolla.Kyllä sitä koiran suuhun voi itsekin kurkata ei siihen tarkastukseen eläinlääkäriä tarvita. Jos maalaisjärki puuttuu niin kaikenhan voi ulkoistaa eläinlääkärille. Ja koiranäyttelyissäkin tarkistetaan hampaat.
Puhdistuttaa kerran vuodessa? Paskat sanon minä. Jos koira syö luita ja hampaat pysyy näin kunnossa niin ei niitä turhaa lähdetä rappaamaan. Pikkukoirilla tyypillisesti hammasongelmia mutta jos puhutaan oikeasti koirista niin ei todella ole yleisiä.
Samoin kaikki pienet haavanpuhdistukset, anaalirauhasongelmat, ihotulehdukset, silmätulehdukset... niitä voi hoitaa ensin itse jos taitoa ja osaamista, ja jos ei oma puhdistus auta niin vasta sitten ell. En minä itsekään juokse joka haaverin jälkeen lääkäriin vaan kokeilen hoitaa ensin itse. Toisethan ei osaa itse edes punkkia irrottaa.
Koiranäyttelyssä tarkastetaan purenta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vuosikymmenten aikana ollut toistakymmentä kissaa. Eläinlääkärikulut ovat pääasiassa tulleet silloin, kun kissa on leikattu ja kun kissalle on tullut aika tehdä se viimeinen palvelus.
Muuten niitä on pitänyt käyttää eläinlääkärissä hyvin harvoin, kaikkia ei muuten koskaan. Tavallisia maatiaskissoja kaikki.
Toki hiekkaan ja ruokaan kuluu kuukaudessa jonkin verran rahaa, mutta kyllä ne ovat kaikki olleet sen arvoisia. Lemmikin seura tekee ihmiselle hyvää, mikä on voitu osoittaa ihan tieteellisestikin - mm.verenpaineen laskuna.
Maatiaiskissakin pitäisi rokottaa ja käyttää terveystarkastuksessa säännöllisesti.
t. 3v maatiaiskollin omistaja
Ei tarvitse. Valveutunut omistaja osaa ja tarkkailee itse lemmikin vointia. Kissamme ovat eläneet kaikki muut terveinä vanhoiksi, paitsi yksi, joka jouduttiin syövän takia lopettamaan 11-vuotiaana.
Tuossa aiemmin joku sanoi, että ei itsekään käy tarkistuksissa vuosittain. Tajusin, en minäkään. Kuinka moni lemmikin omistaja käy itse vuositarkistuksissa? Monilla voi työterveyshuoltoon sisältya sellainen, mutta entä te muut?
Laiminlyötkö omatkin rokotuksesi? Ne rokotukset ovat tässä se oleellinen juttu. Kissarutto voi tarttua esim. vaatteiden välityksellä sisäkissallekin.
Ihmiselläkin ne säännölliset hammaslääkärikäynnit oisi hyvä juttu.
t. omia käyntejään 10v laiminlyönyt, nyt vasta hammashoidon tärkeyden ymmärtänyt
Vierailija kirjoitti:
Siis koiria, kissoja yms Niiden eläinlääkärikuluthan ovat ihan huikeat.
Ei nyt välttämättä. Siis riippuu siitä, onko sulla tuuria vai ei, nykyään tahtoo rotukoirien kanssa olla huonoa tuuria..mutta vakuutuksiakin on. Mutta ainahan se hupi maksaa. Vähemmän kuitenkin, kuin tupakka. Luulisin. Ja joillakin on varaa polttaa sitäkin.
Mulla oli saksanpaimenkoira. Käytiin näyttelyissä ja hommattiin käyttövalion arvo, kun se oli sijoituskoira ja kasvattaja vaati sellaista -> astutus ym. Sitten se alkoi 5 veenä sairastella ja juostiin alvariinsa eläinlääkärissä ja lopetettiin lopulta haiman vajaatoiminnan takia. Vakuutus onneksi korvasi. Toinen sairastui diabetekseen vuoden ikäisenä ja lopetus oli paras vaihtoehto, kun se ei antanut piikittää. Se riitti mulle rotukoirista ja niiden terveyshuolista.
Sitten mulla oli sekarotuinen hyvin terveistä roduista. Pystykorva-karjalankarhukoirakingi + irlanninterrierineiti kohtasivat intohimoisesti juhannuksen mökkireissulla ja lempi kukki humalaisen omistajan (siskoni) unohdettua lukita kiimainen neiti yöksi sisälle. Seksipommi rantautui aamulla kuten kunnon yhden yön jutusta pitääkin, saaneen näköisenä. Sitten sille ilmestyi aamupahoinvointia. Tiesittekö, että koirat voi potea sellaista? Loman ja lemmen lopputulos nimeltä Pekko asui luonamme 17-vuotiaaksi eikä tarvittu eläinlääkäriä kuin rokotukseen, vanhoilla päivillä terveystarkastuksiin ja kerran sidottiin tassuhaava (kiitos pullonsärkijät). Tyhmä se oli kuten ounasteltiin..eikä sen faijakaan, vaikka olikin varakkaasta perheestä, maksanut ikinä mitään elareita..
Sama maatiaiskissojen kanssa. Emo oli harrastanut gangbangia ilman ehkäisyä ja pyöräytti salalapset omistajansa liinavaatekomeroon. Sen verran oli eri värisiä kersoja, että isistä oli epäilyksiä. Luntuksi alettiin sanoa. Omistaja (väitti lähtevänsä aupairiksi) halusi eroon sekä emosta että pennuista, otin sitten emon ja viimeiseksi jääneen pennun. Heikkosydäminen kun olen ja kävi sääliksi. Lunttu lapsineen kyllä pyöritti tyhmää Pekkoa mielin määrin, söi ruuatkin kupista. Ihan tyylipuhtaita narsisteja. Rakkaus tyhmää kohtaan oli kiima-aikana kovasti kiihkeää ja "sitä" mouruavaa naista, vääränlaista, olis ollut tarjolla Pekolle vaikka kuinka. Pekko ei ollut niin pervo, vaikka tykkäsikin lempiä jalkaa vasten erityisesti miestäni. Mieheni maatessa rentona sohvalla paljain jaloin jalat yleensä ylettyivät yli sohvanojan. Ukkovarpaan ja isovarpaan välinen v-kirjain olikin Pekolle ihan vastustamatonta pornoa. Eikun panemaan vaan ja lapset kysymään, että mitä Pekko tekee isin varpaille?
Siispä eläinlääkäriin kolmikon kanssa sterilointiin. Pekko liittyi myös eunukkikerhoon, vaikka mieheni vastustikin asiaa, sillä hänestä Pekon pervoilu oli vain normaalia täysin tervettä itsetyydytystä. Kolmen elukan sterilointi samalla viikolla oli kallista, mutta rauhoitti kummasti. Hammaskiveä poistettiin 9-veestä eteenpäin. Matokuurit säännölleen ja rokotukset otettiin, paitsi sitten ihan loppuaikoina ei rokoteltu kuin varulta Pekkoa. Pekko nimittäin söi kissanpaskaa, aina kun silmä vältti, ja mitä tuoreempaa sen herkullisempaa, jos et ehtinyt siivoamaan ensin. Tytöt oli onneksi sisäkissoja. Kiipeilyteline kissoille taisi olla kallein hankinta, muuten heille leluiksi kelpasi mikä vaan ja nukkumapaikaksi sohva. Loppukuluina kalleimmaksi tuli nukutuspiikit, tuhkaus ja uurnat kullekin vuorollaan, kun eutanasia tuli ajankohtaiseksi. Hautajaiskahvitkin järjestettiin. Lapset teki kullekin komiat muistopuut mökkitontin laitaan.
Ehkä tuli kustannuksia, mutta oli meillä hauskaakin.
Kersat on parin vuoden tauon jälkeen kerjänneet kissaa tai koiraa...
Monet meistä käyvät töissä. Se on yleensä jokin paikka, mihin menet aamuisin ja teet jotakin sinulta pyydettyä ja muutaman tunnin päästä voit lähteä kotiin. Tästä saa kuukausittain rahaa tilille.
Näillä rahoilla itse ainakin pystyn kustantamaan oman koirani kustannukset.
Eläinten hampaat tulisi puhdituttaa kerran vuodessa, eli te jotka kehutte ettei lemmikki ole käynyt lekurissa, olette paskoja omistajia! Eläin kärsii hammasaivoista ihan niin kuin ihminenkin, mutta ei tunnu teitä kiinnostavan. Rokotukset kuuluvat myös sisäkissoille.
Hitto mitä omistajan irvikuva täällä leuhkii paskalla lemmikin oudolla.