Lue keskustelun säännöt.
Eronneet yhteishuoltajat, miten olette jakaneet lastennne hoitovastuun? Asiallisia vastauksia kiitos.
Täälläkö
11.01.2017 |
Tarvitsisin mielipiteitä ihmisiltä tilanteeseeni, joilla on kokemusta aiheesta. Olemme eronneet muutama kuukausi sitten ja lapsemme ovat 3 ja 4 vuotta. Lapset asuvat luonani ja tällä hetkellä systeemi on ollut se, että lapset ovat viettäneet kaksi yötä viikosta isällään. Käytännössä se on tarkoittanut, että menevät illalla ja tulevat aamulla kotiin. Olen siis ollut kotiäitinä mutta pian molemmat aloittavat päivähoidon.
Tiedän, että moni isä ei näe lapsiaan edes tämän vertaa ja siinä mielessä olen onnekas ja lapset myös. Silti koen itseni liian usein väsyneeksi ja tuntuu, että vastuu lapsista on liikaa minun harteillani. Onhan meillä yhteishuoltajuus. Tietenkin halun viettää mahdollisimman paljon aikaa lasteni kanssa, varsinkin kun ovat äin pieniä mutta onko tämä järjestely teistä reilu? Isä sanoo, että ei suostu hoitamaan lapsia enempää (koska ei jaksa!?). Hän sanoo, ettei mies pysty hoitamaan lapsia kuin nainen. Miehellä ei kuulemma ole samaa kärsivällisyyttä. Välillä hän syyllistää minua kommentein tyyliin " Miksi et halua lastesi kanssa? Itsehän heidät halusit!" Hän tekee vain muutaman vuoron töitä viikossa ja lopun aikaa ottaa rennosti. Välillä kun itse menee omien rajojensa ääri laidoilla alkaa asia ärsyttää. Nyt kun lapset menevät hoitoon aion siis tehdä töitä täyspäiväisesti eli isällä olisi siis enemmän aikaa lapsille.
Monesti minusta myös tuntuu, että hän yrittää päästä lastenhoidossa siitä missä aita on matalin. Antaa vain ruan ja laittaa katsomaan piirrettyjä. Puistoon hän vie lapset vain jos painostan ja silloinkin minun pitäisi pukea lapset valmiiksi.
Neuovoja tilanteeseeni? Mitä minun kannattaisi/mitä voisin isältä vaatia? Miten te muut eronneet olette jakaneet lastenne hoitovuorot? Mikä toimii kohdallanne ja mikä ei? Tavoitteenani olisi saada kaikille toimiva arki ja että myös itse jaksaisin äitinä paremmin. Nyt olemme vasta menossa lastenvalvojalle sopimaan asiat ja siksi pohdin näitä asioita. Elareita aion tuki pyytää.
Kommentit (46)
Hirveetä kun erotaan vaikka lapset on pieniä.. Minä minä minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jakakaa viikkotapaamiset siten, että lapset ovat useamman päivän putkeen isällään. Ei siis mitään yksi ilta isällä, aamuksi äidille ja sitten taas joku toinen ilta isällä ja aamuksi äidille. Eikä pelkkiä viikonloppuja isällä.
Meillä meni käytännön syistä (työajat yms) alussa systeemi tuohon ilta/yö isällä ja aamuksi takaisin ja vieläkin mennään samaan tyyliin vaikka lapset jo isoja koululaisia. Ongelma on vaan se, että vaikka lapset tapaavat isäänsä usein, ei isällä ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaista arjen pyörittäminen lasten kanssa on. Ei aamupaloja, ei läksyhommia, ei liikuntavarusteiden tsekkausta, ei koulun lippulappujen täyttöä sun muita muistettavia erityisiä koulujuttuja joihin tarvitaan vanhempien osallisuutta (ja niitä on nykyään paljon!). Isä on kuitenkin ihan huolehtiva, mutta tuossa tilanteessa asia toisensa jälkeen vähitellen on lipsunut minun harteilleni, "koska osaan sen paremmin".
Vierailija kirjoitti:
Hirveetä kun erotaan vaikka lapset on pieniä.. Minä minä minä.
Tiesitkö, että joskus vanhempien ero on lapsien parhaaksi, jos ajatellaan pitkällä tähtäimellä? Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Jos vanhemmat ovat onnettomia yhdessä en usko sen olevan lasten hyväksi. Eroperheen lapset voivat voida yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin ydinperheen. Kaikki on yksilöllistä. P.s Sinulla on aika tuomitseva asenne. Etpä tiedä meidän elämästämme mitään.
En edes harkinnut viikko ja viikko systeemiä. Ei lapsen edun mukaista. Ei ollut edes mitään paperia. Käytännössä pe-su tai la-su ja joskus viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Hirveetä kun erotaan vaikka lapset on pieniä.. Minä minä minä.
näin se on mutta joskus on vaan erottava muuten lapsi/lapset kärsii
Meillä sovittu niin että kaksi nuorinta (6 ja 11 v) lapsista on kaksi viikonloppua isällä ja yhden mulla, sitten taas kaksi isällä jne Teini (16v) menee kun haluaa isälleen. Käytännössä on yhden tai kaksi yötä isällä kahden tapaamisviikonlopun aikana. Ei koskaan koko viikonloppua, johtuen myöhäistä treeneistä pe iltana ja siitä että kaverit on täällä. Arjen asuvat mun kanssa. Arkiviikkoisin ja varsinkin niin viikkoina kun on mun viikonloppu isä käy meillä lapsia moikkaamassa. Joskus tulee mun viikonloppuna pelailemaan tänne lasten kanssa. Ja tällöin ollaan yleensä koko porukka yhdessä. Näiden erossa olo vuosien aikana monien mutkien kautta eksästä on tullut mulle ystävä