Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kenenkään lapsella ollut Einsteinin syndrooma?
11.01.2017 |
Olen juuri tutustunut Thomas Sowellin kirjallisuuteen aiheesta Einsteinin syndrooma, ja mietin, että onkohan joku muukin täällä.
Einsteinin syndroomalle tyypillistä:
- puheen kehitys myöhäistä - monet oppivat puhumaan vasta 3-4-vuotiaina
- sosiaalinen kehitys hitaampaa - liittyen myöhäiseen puheen kehitykseen
- koskee lähinnä poikia
- suuri mielenkiinto numeroita ja kirjaimia kohtaan
- matemaattisesti lahjakkaita sekä musikaalisia
- taitavia esim. palapelien kokoamisessa
- lapsen vanhemmat usein korkeasti koulutettuja, läheisiä sukulaisia analyyttisissä ammateissa
- diagnosoidaan usein virheellisesti autismiksi - lapset siis myöhemmin "parantuvat" autismista
Itse lähdin tutustumaan Sowellin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen aiheesta siitä syystä, että omalla pojallani on kielellinen kehitys jäljessä, mutta on muuten erotyisesti tietyissä asioissa harvinaisen lahjakas. Jotkut ovat epäilleet poikani olevan autistinen, mutta en usko siihen hetkeäkään, vaikka joitain autistisia piirteitä hänessä toki onkin.
Kokemuksia?
Kommentit (33)
Velipoika oli just tuommoinen. Hiljainen lapsi, joka nyhräsi legojen parissa. Musiikillisesta lahjakkuudesta en tiedä, ehkä ei vaan tuettu taiteisiin.
Aikuisena älykäs, menestyvä - ei nyt mikään nero ja sosiaalisesti vähän kömpelö yhä.
Neuvolassa tutkittiin jo puheenviivästymää. Sillä oli syynä vain se, että ei ollut asiaa. Sanoi tämän lääkärillekin ja lääkäri totesi että ihan terve tenava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ihan tavallinen hidasälyinen on poikasi.
Eips olla kateita neroille!
joka hiton asia pitää näemmä luokitella joksikin syndroomaksi
vasenkätisyyssyndrooma
jakauksen paikkaan littyvät eri syndroomat ml. otsatukkasyndrooma
farkkujenkäyttösyndrooma
käsilaukkusyndrooma josta varsinkin naiset kärsivät
hamesyndrooma
Epätoivoista hakuammuntaa, kun lapsi olikin vajaaälyinen.
Minun veljeni on tuollainen. Oli suomen ekoja hakkereita 80-luvulla. Hylännyt vanhempamme. Ei ymmärrä smalltalkia.
En ollut vuosiin pitänyt yhteyttä ja taannoin hän otti minuun yhteyttä. Kirjoiteltiin persoonallisuusteorioista kuukausia. Veli sanoi havahtuneensa huomaamaan, että ihminenkin on olemassa. Hän on siis 50 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun veljeni on tuollainen. Oli suomen ekoja hakkereita 80-luvulla. Hylännyt vanhempamme. Ei ymmärrä smalltalkia.
En ollut vuosiin pitänyt yhteyttä ja taannoin hän otti minuun yhteyttä. Kirjoiteltiin persoonallisuusteorioista kuukausia. Veli sanoi havahtuneensa huomaamaan, että ihminenkin on olemassa. Hän on siis 50 v.
Miten voi neuvolasysteemi vuotaa noin, että ihminen pääsee puolen vuosisadan ikään ilman diagnoosia!
Ap: sun lapsesi on omalla tavallaan erilainen, mutta isommassa mittakaavassa ihan normaali. Siitä kasvaa ihminen siinä missä muistakin, kunhan hoidat oman hommasi eli kasvatat hänestä yhteiskuntakelpoisen.
Vierailija kirjoitti:
Velipoika oli just tuommoinen. Hiljainen lapsi, joka nyhräsi legojen parissa. Musiikillisesta lahjakkuudesta en tiedä, ehkä ei vaan tuettu taiteisiin.
Aikuisena älykäs, menestyvä - ei nyt mikään nero ja sosiaalisesti vähän kömpelö yhä.
Neuvolassa tutkittiin jo puheenviivästymää. Sillä oli syynä vain se, että ei ollut asiaa. Sanoi tämän lääkärillekin ja lääkäri totesi että ihan terve tenava.
Missä iässä veljesi oppi puhumaan?
Minulla eno on ollut samanlainen - oppi kuulemma puhumaan vasta 4-vuotiaana, sitä ennen oli ollut vain yksittäisiä sanoja. Nykyään aikuisena hän on erittäin älykäs ja menestyvä, ammatiltansa insinööri. Sosiaalisesti ehkä hieman kömpelö hänkin.
Oma poikani on nyt 3-vuotias. Hän teki jo 2-vuotiaana sadan palan palapelejä ilman mallikuvaa sekä osaa nyt laskea yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Osasi jo 2-vuotiaana myös kahden eri kirjoitusjärjestelmän aakkoset. Nämä asiat monien muiden lisäksi viittaisivat siihen, että mistään tavanomaisesta kehitysviivästymästä ei ole kyse.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Epätoivoista hakuammuntaa, kun lapsi olikin vajaaälyinen.
Et kai sinä lapsi enää ole!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velipoika oli just tuommoinen. Hiljainen lapsi, joka nyhräsi legojen parissa. Musiikillisesta lahjakkuudesta en tiedä, ehkä ei vaan tuettu taiteisiin.
Aikuisena älykäs, menestyvä - ei nyt mikään nero ja sosiaalisesti vähän kömpelö yhä.
Neuvolassa tutkittiin jo puheenviivästymää. Sillä oli syynä vain se, että ei ollut asiaa. Sanoi tämän lääkärillekin ja lääkäri totesi että ihan terve tenava.
Missä iässä veljesi oppi puhumaan?
Minulla eno on ollut samanlainen - oppi kuulemma puhumaan vasta 4-vuotiaana, sitä ennen oli ollut vain yksittäisiä sanoja. Nykyään aikuisena hän on erittäin älykäs ja menestyvä, ammatiltansa insinööri. Sosiaalisesti ehkä hieman kömpelö hänkin.
Oma poikani on nyt 3-vuotias. Hän teki jo 2-vuotiaana sadan palan palapelejä ilman mallikuvaa sekä osaa nyt laskea yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Osasi jo 2-vuotiaana myös kahden eri kirjoitusjärjestelmän aakkoset. Nämä asiat monien muiden lisäksi viittaisivat siihen, että mistään tavanomaisesta kehitysviivästymästä ei ole kyse.
Ap
Se oli viisivuotisneuvola, jonka yhteydessä oli tämä lääkäri.
Jokainen meistä on omanlaisensa. Mutta mikään pelkkä luontainen piirre ei välttämättä takaa menestystä elämässä.
Vanhemman tehtävä on olla lapsensa tukena ja esimerkkinä. Mikä teidän perhetilanne muuten on? Onko perheen sisällä ristiriitoja lapsen kasvatuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
joka hiton asia pitää näemmä luokitella joksikin syndroomaksi
vasenkätisyyssyndrooma
jakauksen paikkaan littyvät eri syndroomat ml. otsatukkasyndrooma
farkkujenkäyttösyndrooma
käsilaukkusyndrooma josta varsinkin naiset kärsivät
hamesyndrooma
Sitä se koulutus, sivilisaatio ja tiede teettää. Kouluttamattomille toki täysin turhia juttuja.
Miten tuo käytännössä eroaa Aspergerista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velipoika oli just tuommoinen. Hiljainen lapsi, joka nyhräsi legojen parissa. Musiikillisesta lahjakkuudesta en tiedä, ehkä ei vaan tuettu taiteisiin.
Aikuisena älykäs, menestyvä - ei nyt mikään nero ja sosiaalisesti vähän kömpelö yhä.
Neuvolassa tutkittiin jo puheenviivästymää. Sillä oli syynä vain se, että ei ollut asiaa. Sanoi tämän lääkärillekin ja lääkäri totesi että ihan terve tenava.
Missä iässä veljesi oppi puhumaan?
Minulla eno on ollut samanlainen - oppi kuulemma puhumaan vasta 4-vuotiaana, sitä ennen oli ollut vain yksittäisiä sanoja. Nykyään aikuisena hän on erittäin älykäs ja menestyvä, ammatiltansa insinööri. Sosiaalisesti ehkä hieman kömpelö hänkin.
Oma poikani on nyt 3-vuotias. Hän teki jo 2-vuotiaana sadan palan palapelejä ilman mallikuvaa sekä osaa nyt laskea yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Osasi jo 2-vuotiaana myös kahden eri kirjoitusjärjestelmän aakkoset. Nämä asiat monien muiden lisäksi viittaisivat siihen, että mistään tavanomaisesta kehitysviivästymästä ei ole kyse.
Ap
Se oli viisivuotisneuvola, jonka yhteydessä oli tämä lääkäri.
Jokainen meistä on omanlaisensa. Mutta mikään pelkkä luontainen piirre ei välttämättä takaa menestystä elämässä.
Vanhemman tehtävä on olla lapsensa tukena ja esimerkkinä. Mikä teidän perhetilanne muuten on? Onko perheen sisällä ristiriitoja lapsen kasvatuksesta?
Meillä on oikein hyvä perhetilanne. Mieheni osallistuu lasten kasvatukseen siinä missä minäkin. Ristiriitoja näihin asioihin liittyen ei ole. Unohtui muuten mainita aloitusviestissä, että Einsteinin syndroomalle tyypillistä on myös lapsen jääräpäisyys - ja jääräpäinen poikamme todellakin on. Aivan uskomattoman jääräpäinen. Miehelläni ei välillä kärsivällisyys riitä, itselläni todella paljon paremmin. Meillä on kaksi lasta, sisaruksella (tyttö) mitään näistä piirteistä ei ole, ja puhe kehittyy aivan normaalia tahtia.
Ap
Kysyin perhetilannetta sen takia, että meillä isä-poika -suhde muuttui lopulta niin vaikeaksi, että ainoa vaihtoehto oli asumusero.
En syytä lasta, miehestä vaan kuoriutui lasten myötä piirteitä, joita en olisi uskonut. Tai siis... luulin, että aikuinen ihminen tajuaisi olla lasten kanssa jotenkin pitkämielisempi. Minua syytettiin tietysti hemmottelusta, kun olin erotuomarina henkisesti kahdeksanvuotiaalle ja toppuluokkalaiselle ja yritin saada ymmärtämystä aikaan.
Tuollaista diagnoosia ei pojalle ehdotettukaan, kaikki muut kyllä käytiin läpi lukihäiriöstä alkaen ja eron jälkeen lapsi alkoi lopulta kukoistaa. Jääräpäisyys kulkee meillä muuten suvussa :) jopa 40-luvulla syntynyt äitini on joutunut aikoinaan psykologille itsepäisyytensä takia. Muuta vikaa siinäkään naisessa ei ole, kuin että on sitkas kuin mikä ja yleensä tekee sen mitä aloittaa.
Ja jollei jotain halua, ei sitten tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helkkari sentään, koko meidän lähisuku on sekopäitä.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo käytännössä eroaa Aspergerista?
Aspergereille tyypillistä on mm. motorinen kömpelyys, joka taas ei Einsteinin syndroomalle ole tyypillistä. Aspergereilla on usein myös ongelmia selviytyä koulu- ja työelämässä, kun taas Einsteinin syndroomasta "kärsivät" ovat huippulahjakkaita. Einsteinin syndroomasta kärsivillä on huomattavasti tavallista korkeampi ÄO. Einsteinin syndroomalle ei myöskään ole erityisen tyypillistä ongelmat sosiaalisissa suhteissa myöhemmällä iällä, vaan heitä on laidasta laitaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velipoika oli just tuommoinen. Hiljainen lapsi, joka nyhräsi legojen parissa. Musiikillisesta lahjakkuudesta en tiedä, ehkä ei vaan tuettu taiteisiin.
Aikuisena älykäs, menestyvä - ei nyt mikään nero ja sosiaalisesti vähän kömpelö yhä.
Neuvolassa tutkittiin jo puheenviivästymää. Sillä oli syynä vain se, että ei ollut asiaa. Sanoi tämän lääkärillekin ja lääkäri totesi että ihan terve tenava.
Missä iässä veljesi oppi puhumaan?
Minulla eno on ollut samanlainen - oppi kuulemma puhumaan vasta 4-vuotiaana, sitä ennen oli ollut vain yksittäisiä sanoja. Nykyään aikuisena hän on erittäin älykäs ja menestyvä, ammatiltansa insinööri. Sosiaalisesti ehkä hieman kömpelö hänkin.
Oma poikani on nyt 3-vuotias. Hän teki jo 2-vuotiaana sadan palan palapelejä ilman mallikuvaa sekä osaa nyt laskea yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Osasi jo 2-vuotiaana myös kahden eri kirjoitusjärjestelmän aakkoset. Nämä asiat monien muiden lisäksi viittaisivat siihen, että mistään tavanomaisesta kehitysviivästymästä ei ole kyse.
Ap
Asperger.
Näitä on Otaniemi täynnä. Jotkut pääsevät lisääntymäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo käytännössä eroaa Aspergerista?
Aspergereille tyypillistä on mm. motorinen kömpelyys, joka taas ei Einsteinin syndroomalle ole tyypillistä. Aspergereilla on usein myös ongelmia selviytyä koulu- ja työelämässä, kun taas Einsteinin syndroomasta "kärsivät" ovat huippulahjakkaita. Einsteinin syndroomasta kärsivillä on huomattavasti tavallista korkeampi ÄO. Einsteinin syndroomalle ei myöskään ole erityisen tyypillistä ongelmat sosiaalisissa suhteissa myöhemmällä iällä, vaan heitä on laidasta laitaan.
Ap
Pöh. Ei pidä paikkaansa. Kehonkielen lievät poikkeavuudet eivät ole motorista kömpelyyttä.
Miksi haluat pojastasi jonkun paremman kuin perus-assin?
Vierailija kirjoitti:
Kysyin perhetilannetta sen takia, että meillä isä-poika -suhde muuttui lopulta niin vaikeaksi, että ainoa vaihtoehto oli asumusero.
En syytä lasta, miehestä vaan kuoriutui lasten myötä piirteitä, joita en olisi uskonut. Tai siis... luulin, että aikuinen ihminen tajuaisi olla lasten kanssa jotenkin pitkämielisempi. Minua syytettiin tietysti hemmottelusta, kun olin erotuomarina henkisesti kahdeksanvuotiaalle ja toppuluokkalaiselle ja yritin saada ymmärtämystä aikaan.
Tuollaista diagnoosia ei pojalle ehdotettukaan, kaikki muut kyllä käytiin läpi lukihäiriöstä alkaen ja eron jälkeen lapsi alkoi lopulta kukoistaa. Jääräpäisyys kulkee meillä muuten suvussa :) jopa 40-luvulla syntynyt äitini on joutunut aikoinaan psykologille itsepäisyytensä takia. Muuta vikaa siinäkään naisessa ei ole, kuin että on sitkas kuin mikä ja yleensä tekee sen mitä aloittaa.
Ja jollei jotain halua, ei sitten tee.
Haluaisitko kertoa tarkemmin millaiseksi isä-poika-suhde kehittyi? Einsteinin syndroomasta löytyy tietoa lähinnä englannin kielellä, joten syndrooma ei ole laajasti tunnettu Suomessa Sowellin kirjoja ei ole käännetty suomeksi, joten alkuperäisiä luen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo käytännössä eroaa Aspergerista?
Aspergereille tyypillistä on mm. motorinen kömpelyys, joka taas ei Einsteinin syndroomalle ole tyypillistä. Aspergereilla on usein myös ongelmia selviytyä koulu- ja työelämässä, kun taas Einsteinin syndroomasta "kärsivät" ovat huippulahjakkaita. Einsteinin syndroomasta kärsivillä on huomattavasti tavallista korkeampi ÄO. Einsteinin syndroomalle ei myöskään ole erityisen tyypillistä ongelmat sosiaalisissa suhteissa myöhemmällä iällä, vaan heitä on laidasta laitaan.
Ap
Mulla on kohta 8-vuotias ekaluokkalainen AS-poika ja kyllä hän sopii tuohon aloitusviestin kuvaukseen, joskin puhumaan oppi aikaisin. Itsensä ilmaisu on tosin edelleen usein heikohkoa ja yksinkertaista, vaikka pojalla on laaja sanavarasto.
Meidän poika ei ole mitenkään motorisesti kömpelö, oppi kävelemään 9kk iässä ja tykkää kiipeilystä. Ei ole liikunnallisesti lahjakas kuitenkaan, vaan aika keskiverto. Koulussa poika on tähän asti pärjännyt erinomaisesti, on hirveän kiinnostunut kaikesta tieteellisestä ja toivoisi kouluun vähän enemmän haastetta. Poika on tosi näppärä lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan, siksi turhauttaa. Palapeleja rakasti pienenä ja on tosi kiinnostunut opiskelemaan pianonsoittoa siskonsa kanssa, osaa soittaa kappaleita myös korvakuulolta.
En jaksa uskoa, että hänellä on Einstein-syndroomaa tai että ko. syndroomaa olisi ylipäätään olemassa. Minun poikani on ihana, tavallinen ja samalla aivan omanlaisensa Asperger-lapsi. Niin on todennäköisesti sinunkin. :)
Alue: Aihe vapaa
Höpöhöpö, ihan tavallinen hidasälyinen on poikasi.